Unikoulusta

[Väsynyt]

Meillä tosiaan aiha vasta nyt ajankohtainen vaikka lapsemme on jo vuoden!!! :'(
Tyttömme on nukkunut alusta asti todella huonosti ja vielä nytkään ei ilman minun jatkuvaa läsnäoloa...Pitkään hän nukkui vieressäni mutta sen verran olemme edistyneet että jo omassa sängyssä omamme vieressä...ja jatkuvasti kättä roikottaen!!!
Tyttömme ei siis jää yksin nukkumaan vaikka nukahtaisikin...herää heti kun yritän hiippailla huoneesta!!!Olemme kokeilleet kaikkemme ja huudatettukkin on...Temperamenttisena ja kovaäänisenä huuti 2 tuntia jolloin luovutimme...
Mieheni on vuorotöissä ja huonojen yöunien vuoksi parisuhteemme on myös kriisissä...Väsyneenä tulee pinna niin pirun kireäksi!!!Seksi-elämä myöskin extreme-laji tytön ollessa todella huono-uninen...

Olen kysellyt koko ajan apua neuvolasta sitä saamatta...on vaan taivasteltu tyttömme tahdonvoimaa ja plaa plaa plaa...Tänään neuvolassa jo hermostuin ja sanoin etten oikeasti enää jaksa kun kukaan ei ota tosissaan ja auta!!!Sitten minulle kerrottiinkin vasta että paikkakunnallamme onkin unikoulu-mahdollisuus(hassua että vasta nyt!)...tyttömme on kuitenkin jo vuoden ja mietinkin että onko hän jo liian iso unikouluun?Hän on hyvin kiinni minussa ja osaa jo aidosti ikävöidä...Onko siis epäinhimillistä viedä hänet "huutamaan" kolmeksi yöksi jonnekkin muualle??
Mielipiteitä ja kokemuksia kiitos!!!!

 

[äpyti]

Meillä oli sama juttu kaks kuukautta sitten, silloin vauva 10kk ikäinen. Oltiin ihan loppu huonoihin öihin ja oltiin jo menossa unikouluun. Saatiin kuitenkin ohjeita että lopettaa tissitys kokonaan ja vauva miehen kanssa nukkumaan ettei äiti ole lähelläkään. Homma onnistui yllättävän hyvin. Yöt rauhoittui niin, että päästiin yhdellä heräämisellä. Vauva nukahti miehen viereen ja siitä sitten omaan sänkyyn jossa jatkoi uniaan. Unikoulu olis ollut ensi-ja turvakodissa. Ei kannata mennä sairaalaan unikouluun, sieltä saa helposti infektion ja homma on +-/0 kun tulette kotiin. Voimia! Tiedän miltä susta tuntuuu!

 

[Viblsp]

Meillä mietittiin sairaalaunikoulua kun poitsu oli 8-10 kk vanha. Mutta ei omatunto sitten sallinut sitä, vaan järjestettiin kotona. Monta versiota jouduttiin kokeilemaan, kunnes sitten vihdoin tehosi. Eli yksi pehmeän unikoulun versio tehosi. Lapsi oli pinnasängyssään meidän huoneessa. Minä olin samassa huoneessa, mutta parisängyssä n. metrin päässä lapsesta. En juurikaan katsonu poikaa, enkä jutellut muuta kuin että "nyt nukkumaan" ja "ei ole hätää". Suurimman osan ajasta olin hiljaa. En silitellyt yms. Ei muistaakseni mennyt kuin pari yötä kun alkoi nukahtaan itsekseen ja yöt rauhottuivat.

 

[merika]

ajattele itseäsi. Kyllä tyttö sen kestää, ei ne sielä niin kamalia ole. Ammatti ihmisiä. ja toki ne menevät vauvan luo, ei sielä huudeta kanta tuntia. Oletko kokeillut laittaa tytön kylmästi omaan huoneeseen, uusi tilanne josko auttais. meillä autto, tyttö heräs meidän kääntyilyihin, mies kuorsas ja mä kävin vessassa. Toki maito tuoksui myös. Nykyään neiti herää kerran yössä ja otan viereen ja me tissitellään viellä. tyttö 1v.

Ota vastaan se apu jos siitä on hyötyä. Kyllä lapsi ikävöi, mutta erossa on joskus oltava. mäkin lähden muutamaks päiväks toiselle paikkakunnalle, kauhistuttaa ajatus, mut pakko mikä pakko.

Pehmeempää olis jos voisit antaa lapsen vaikka isovanhemmille, ja jos näin oppis nukkumaan ilman sua. Tsemppiä. Ei ole pahasta olla välillä itsekäs, parisuhdetta pitää hoitaa, koska se on lapsenkin edun mukaista.

 

[Saparo79]

Neiti oli 1v1kk kun lopetin tissityksen. Ja samalla yöt rauhottui, söi vain kerran yössä tuttipullosta viikon ajan ja sen jälkeen ollaan nukuttu koko yöt mitä nyt välillä flunssat on rikkoneet unia. Tissin syönti lopetettiin kerrasta poikki menetelmällä. Eikä tissin perään huudettu kuin yksi yö.