Huomenta kaikille!
Oletteko huomanneet, että väsymys tuo omat haasteensa painonoudotukseen? Aikoinaan huomasin sen yötyön ohessa, kuinka laihdutuskuuri toisensa jälkeen kariutui itsehillinnän puutteeseen juuri yövuorojen aikaan(ja yötyö tapahtui tietenkin pikaruokaravintolassa, joten sitä mässättävää oli myös helposti saatavilla :ashamed: ). Meillä neidin unirytmi meni totaalisen sekaisin jouluna, kun oltiin reissussa, joten vihdoin minäkin olen päässyt kokemaan, mitä valvotut yöt lapsen kanssa on. Jouluun saakka meillä siis nukuttiin hienosti yöt. Viime yö oli jo onneksi parempi. Mulla ainakin se menee niin, että mitä enemmän valvon, sitä enemmän ennätän miettimään sitä syömistä. Eilen ei oneeksi tarvinnut käydä kaupassa laisinkaan,ja kaapista löytyi porkkanoita, joten niitä sitten rouskuttelin pitkin päivää. Kuka rehellisesti voi sanoa, että ne vetävät vertoja perinteisille herkuille? Mulla ne tyydyttää tasan tarkkaan sen jääkaapilla koluamisen tarpeen, that´s it. Tein ruuaksi tomaattista jauhelihaperunalaatikkoa(kevyt resepti), pippuria tuli liikaa, mutta maistui kyllä hyvältä siitä huolimatta.
Annoskokojen muuttaminen pienemmäksi varsinaisella aterialla on haaste numero kaksi. Pidämme avokkini kanssa molemmat syömisestä, joten vaikka syöjiä on vain kaksi, niin ruokaa tulee laitettua kokonaiselle armeijalle. Ja kyllähän se meissä molemmissa näkyy. Onneksi myös mies on tästä ruokaremontista innostunut, joten ehkäpä tällä kertaa saataisiin näkyviä tuloksia aikaiseksi.
Nyt olen kahvittanut itseni, ruokkinut tytön, joten seuraavaksi on pakko(en ole pakkasmittariin vielä hirvennyt kurkata) lähteä koirien kanssa ulos. Eilinen tuntui jo kylmältä, ja tälle päivälle luvattiin vielä kylmempää. Toivottavasti saamme kuitenkin samanlaisen auringonpaisteen kuin oli eilen! Mikäs siinä ulkoilessa.
Oletteko huomanneet, että väsymys tuo omat haasteensa painonoudotukseen? Aikoinaan huomasin sen yötyön ohessa, kuinka laihdutuskuuri toisensa jälkeen kariutui itsehillinnän puutteeseen juuri yövuorojen aikaan(ja yötyö tapahtui tietenkin pikaruokaravintolassa, joten sitä mässättävää oli myös helposti saatavilla :ashamed: ). Meillä neidin unirytmi meni totaalisen sekaisin jouluna, kun oltiin reissussa, joten vihdoin minäkin olen päässyt kokemaan, mitä valvotut yöt lapsen kanssa on. Jouluun saakka meillä siis nukuttiin hienosti yöt. Viime yö oli jo onneksi parempi. Mulla ainakin se menee niin, että mitä enemmän valvon, sitä enemmän ennätän miettimään sitä syömistä. Eilen ei oneeksi tarvinnut käydä kaupassa laisinkaan,ja kaapista löytyi porkkanoita, joten niitä sitten rouskuttelin pitkin päivää. Kuka rehellisesti voi sanoa, että ne vetävät vertoja perinteisille herkuille? Mulla ne tyydyttää tasan tarkkaan sen jääkaapilla koluamisen tarpeen, that´s it. Tein ruuaksi tomaattista jauhelihaperunalaatikkoa(kevyt resepti), pippuria tuli liikaa, mutta maistui kyllä hyvältä siitä huolimatta.
Annoskokojen muuttaminen pienemmäksi varsinaisella aterialla on haaste numero kaksi. Pidämme avokkini kanssa molemmat syömisestä, joten vaikka syöjiä on vain kaksi, niin ruokaa tulee laitettua kokonaiselle armeijalle. Ja kyllähän se meissä molemmissa näkyy. Onneksi myös mies on tästä ruokaremontista innostunut, joten ehkäpä tällä kertaa saataisiin näkyviä tuloksia aikaiseksi.
Nyt olen kahvittanut itseni, ruokkinut tytön, joten seuraavaksi on pakko(en ole pakkasmittariin vielä hirvennyt kurkata) lähteä koirien kanssa ulos. Eilinen tuntui jo kylmältä, ja tälle päivälle luvattiin vielä kylmempää. Toivottavasti saamme kuitenkin samanlaisen auringonpaisteen kuin oli eilen! Mikäs siinä ulkoilessa.