ulkona käyminen

Mielestäni niin kauan kuin lapsi ei itse osaa tahtoa olla yökylässä, on lapsen paikka öisin omassa kodissa. Ja omien vanhempien (vähintäin toisen) valvovan (ts. nukkuvan) silmän alla. Muut tehkööt oman mielensä mukaan. Itse olen tätä mieltä. Ja meillä hoidetaan nuo "juopottelut" niin että joko kotona TOINEN vanhemmista ottaa lasin taikka kaksi viiniä taikka pullon olutta. Taikka sitten mennään itse yökylään kavereille että lapsi saa nukkua omassa sängyssään TOISEN vanhemman luona.

 

Meillä poju 3kk, ei tulisi mieleenkään viedä yökylään vielä/olla itse jossain baarissa hyvällä omatunnolla. Pari kertaa ollaan isin kanssa syömässä käyty+hoitamassa juoksevia asioita vauvan ollessa tunnin verran kummeillaan hoidossa. Silloinkin kova kiirus hakemaan poika pois ja jatkuvasti pitää soittaa miten menee. Nyt toinen tulossa, eikä siis juomaan pitkään pitkään aikaan, eikä ole tehnyt mielikään.

Näin vain meillä, toki on parempi lähteä ulos jos omat hermot sen vaatii, ettei vaan pura turhautuneisuuttaan lapseen. Mielestäni vauvan paikka kuitenkin äidin luona ainakin imeväisikäisenä!

 

Mulla tyttö 2,5 kk ja olen ollut kerran yksin ulkona (tyttö silloin n. 2kk), isä oli vauvan kanssa, koska en halunnut kellekään "vieraalle" jättää. Nyt ollaan ensi viikonloppuna menossa ystävän tupaantuliaisiin yhdessä miehen kanssa, silloin vaavi menee ensi kertaa yökylään mun vanhempien luokse.

Muutaman kerran vauva on ollut "päivähoidossa" (pari-kolme tuntia kerrallaan) mummin luona, jotta me ollaan päästy rauhassa kauppareissulle ja vaateostoksille. Yleensä kyllä vauva on mukana kaupassa, mutta on mukava välillä mennä rauhassa, ettei ole kiire syöttämään tai vaippaa vaihtamaan.

 

tyttö on nyt 6kk ja en ole kertaakan käynyt viihteellä, eikä ole ollut mielessäkään et baariin lähtisin..

 

Tyttömme kärsii koliikista (tosin nyt alkaa helpottaa hiukan), joka alkoi n.4 viikkoisena ja jatkuu yhä (nyt tyttö siis 2,5 kk). Siinä menee itseltä hermot väkisinkin, ellei välillä pääse edes yhdeksi illaksi pois siitä sydäntä riipivästä huudosta (en tarkoita välttämättä baari-iltoja, vaan esim. elokuvissa tai ulkona syömässä käyntiä ilman lasta)

En tiedä kuinka monella täällä vierailevasta on kokemuksia koliikista kärsivästä lapsesta, mutta itse voin sanoa, että sitä itkua, jolle ei voi mitään itse tehdä, jaksaa paljon paremmin kuunnella, jos pääsee edes yhdeksi illaksi silloin tällöin lepuuttamaan hermojaan (ja korviaan). Ja siellä sen tajuaa, kuinka kova ikävä sitä tulikaan, vaikka ei ollut kuin hetken pois.

Jotkut saattavat pitää minua huonona äitinä, koska jätän lapseni isälle tai isovanhemmille hoitoon jo niin nuorena, mutta minä itse katson sen olevan lapselleni parasta, koska kuten joku mainitsikin tuolla aiemmin, on parempi mennä purkamaan hermoja jonnekin muuallle ja jättää lapsi siksi aikaa hoitoon, kun purkaa kiukkuaan ja paineitaan lapseen.

 

\

olen itsekin nuori ja äitiki samalla ja mulla on joka toinen v.loppu vapaata ja olen yh ja hoidan kaiken..en mä kyllä kotiin jää yksin ja käynkin ystävieni luona ja olen kuskina koska en juo.mutta on sekin pahasta jos selvänä käy?mä itse kyllä satsaan lapsiini jopa liikaaki ja se on hyvä että käy tuulettumassa koska pitäähän olla sosiaalisia kontakteja.

aivan. mutta ryyppäämisessä todellakin rajansa kaikella! hauskaa voi pitää muutenkin =)