Me asutaan Tanskassa ja en kaipaa yhtään Suomeen. Haluan sen sijaan jonnekin etelämmäksi. Mies tosin on sanonut, että Sveitsiä etelämmäksi hän ei mene. :kieh:
Olen mielestäni hirveän sopeutuvainen. Suhtaudun aina kaikkeen "asiat nyt on näin" -asenteella. En kaipaa mitään enkä ketään Suomesta. Enkä Norjasta missä asuin/asuimme ennen. En edes ihmisiä. Tietenkin äitiä, isää, sisaruksia ja kavereita on huippua nähdä, mutta en koskaan etukäteen haikaile näkemisen perään.
Nyt tosin, kun isä on vakavasti sairas, välimatka tuntuu vaikealta.
Suurin syy, miksi en ikinä voisi muuttaa takaisin Suomeen, on sää. Ei välttämättä se kylmyys, mutta se pimeys ja kesän lyhyys. :| Ei Tanska mikään sääonnela ole, mutta parempi kuitenkin.