ukko paljasti vihdoin suhteen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vihdoinkin!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
No mutta kuka haluaa lapset, yhteisen sängyn ja talouden miehen kansssa, jonka kanssa kipinä on loppu?

Aika moni vanha pariskunta on tuossa jamassa ja ovat onnellisia keskenään. Mä uskon, että tämän ymmärtääkseen vaaditaan kokemusta pidemmästä parisuhteesta. On hyvä ja turvallinen olla sen toisen kanssa yhdessä, vaikka sitä kipinää ei olekaan.

Mutta eikö olisi paljon enemmän onnellinen kera sen kipinän? Kyllä sen kipinän eteen kannattaa ponnistella. Rinnakkaissuhteet on kyllä varmaan aika varma keino sammuttaa kaikki kipinöinti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Mä muuten nukun yhä samassa sängyssä ja olen liitossa ja niin edelleen vaikkei ole suhdetta eikä kipinääkän. Lasten takia.

Anteeksi kun utelen, mutta mitä teille on tapahtunut? Nämä monen monta palstailuvuottani olen pitänyt teitä varsinaisena onnen tyyssijana ja ollut teille melkein vähän kateellinenkin - tokikin tämä on perustunut pelkästään omista teksteistäsi saamaani/muodostamaani mielikuvaan.

Ymmärrän kyllä jos et halua asiasta puhua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Alkuperäinen kirjoittaja palleriina:
En usko että tuo syö edes itsetuntoa. Kysymyshän on vain seksistä. Ja kaikki ihmiset ovat erilaisia.


Mutta jos rinnakkaissuhde on jatkunut vuosia, siinä on varmasti mukana tunnetta jos jonkinlaista. Se on tässä mun mielestä paljon vaarallisempi juttu kuin pelkkä seksi.. Siinä on varmasti jo mukana hellyyttä ja kiintymystä.. ihastuksesta nyt puhumattakaan.

Mulla on kaksi miesystävää, siis miespuolista ystävää. Ystävää siis, ilman seksiä. Mutta tunteita mulla heitä kohtaan on, kuten naispuolisiakin ystäviäni kohtaan. Se on ihan kuin lapsimääränkin lisääntyessä, rakkaus ei vähene rakkaudenkohteiden lisääntyessä, vaan se kasvaa. Tosin en mä noita ystäviäni rakasta, mutta ihailen heitä ja pidän heistä hyvin paljon. Ja ihmissuhde ilman tunteita kuulostaa minusta ikävältä.


Jaa.. Eikö siinä mahdollisesti olisi se vaara, kun on kyse ihan vakiorinnakkaissuhteesta, että ne tunteet voi syrjäyttää niitä tunteita omaa vaimoa kohtaan? Todella pitkän suhteen tunteet ei varmaan koskaan kuole, ei vaikka erokin tulisi, mutta tunteet, hellyys, ajanvietto plus seksi voi kuitenkin olla mun mielestä sellainen paketti, että jossakin vaiheessa niitä tunteet voi kääntyäkin jo vaimolta pois.. Mua mietityttää nyt ihan teoreettiselta kannalta, että miten elämä suhteessa jatkuu eteenpäin loppuelämän. Onko miehellä lopun elämän ajan joku muu seksitarpeita varten.. vai onko tarkoitus pitää rinnakkaisnaista vain muutaman vuoden..? Käykö mies tämän saman naisen luona vielä vanhempanakin. Ei kaikkien seksidraivi katoa kuin tuuleen eläkeiässä. No, tää on nyt tällaista mun pohdintaa vaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
No mutta kuka haluaa lapset, yhteisen sängyn ja talouden miehen kansssa, jonka kanssa kipinä on loppu?

Aika moni vanha pariskunta on tuossa jamassa ja ovat onnellisia keskenään. Mä uskon, että tämän ymmärtääkseen vaaditaan kokemusta pidemmästä parisuhteesta. On hyvä ja turvallinen olla sen toisen kanssa yhdessä, vaikka sitä kipinää ei olekaan.

Mutta eikö olisi paljon enemmän onnellinen kera sen kipinän? Kyllä sen kipinän eteen kannattaa ponnistella. Rinnakkaissuhteet on kyllä varmaan aika varma keino sammuttaa kaikki kipinöinti.

Ehkäpä voisi olla onnellisempi, mutta onnellisuuskin on niin vaikeasti määriteltävä juttu, eikä sitä voi kukaan tehdä toisen puolesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seipääntyöntäjä:
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Mä muuten nukun yhä samassa sängyssä ja olen liitossa ja niin edelleen vaikkei ole suhdetta eikä kipinääkän. Lasten takia.

Anteeksi kun utelen, mutta mitä teille on tapahtunut? Nämä monen monta palstailuvuottani olen pitänyt teitä varsinaisena onnen tyyssijana ja ollut teille melkein vähän kateellinenkin - tokikin tämä on perustunut pelkästään omista teksteistäsi saamaani/muodostamaani mielikuvaan.

Ymmärrän kyllä jos et halua asiasta puhua.


Menihän meillä ihan hyvin.

Mutta sitten tuli pari pikkujuttua ja kaikki meni päin helvettiä.

Mä en enää halua, mä elän nykyään myös omaa elämääni, siinä se pääpiirteissään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Jaa.. Eikö siinä mahdollisesti olisi se vaara, kun on kyse ihan vakiorinnakkaissuhteesta, että ne tunteet voi syrjäyttää niitä tunteita omaa vaimoa kohtaan? Todella pitkän suhteen tunteet ei varmaan koskaan kuole, ei vaikka erokin tulisi, mutta tunteet, hellyys, ajanvietto plus seksi voi kuitenkin olla mun mielestä sellainen paketti, että jossakin vaiheessa niitä tunteet voi kääntyäkin jo vaimolta pois.. Mua mietityttää nyt ihan teoreettiselta kannalta, että miten elämä suhteessa jatkuu eteenpäin loppuelämän. Onko miehellä lopun elämän ajan joku muu seksitarpeita varten.. vai onko tarkoitus pitää rinnakkaisnaista vain muutaman vuoden..? Käykö mies tämän saman naisen luona vielä vanhempanakin. Ei kaikkien seksidraivi katoa kuin tuuleen eläkeiässä. No, tää on nyt tällaista mun pohdintaa vaan..

Niin, en mä osaa vastata noihin kysymyksiisi. Mutta sen sanoisin, että kielletty kiehtoo aina enemmän, joten jos on lupa vieraaseen suhteeseen, niin ehkäpä se ajan kanssa menettää merkityksensä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
No mutta kuka haluaa lapset, yhteisen sängyn ja talouden miehen kansssa, jonka kanssa kipinä on loppu?

Aika moni vanha pariskunta on tuossa jamassa ja ovat onnellisia keskenään. Mä uskon, että tämän ymmärtääkseen vaaditaan kokemusta pidemmästä parisuhteesta. On hyvä ja turvallinen olla sen toisen kanssa yhdessä, vaikka sitä kipinää ei olekaan.

Tämähän on ihan ymmärrettävää ja oikein hienoa. Minäkin uskon että moni vanha pariskunta on tässä tilanteessa. Silti tällaisen kumppanuuden kuvaan seksi muun kanssa särähtää vastaan sanoja hyvä ja turvallinen olla toisen kanssa. Minä luulen, että tämä riippuu ihmisestä myös vanhempana, ei niinkään kokemuksesta. Myös pitkässä parisuhteessa seksi toisen kanssa voi viedä sen hyvinvoinnin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seipääntyöntäjä:
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Mä muuten nukun yhä samassa sängyssä ja olen liitossa ja niin edelleen vaikkei ole suhdetta eikä kipinääkän. Lasten takia.


Nämä monen monta palstailuvuottani olen pitänyt teitä varsinaisena onnen tyyssijana





Näin minäkin olen kokoajan luullut.Yksi päivä yhdessä ketjussa huomasin tölli vihjaavan että avioliitto muuttunut .Mutta tölli :hug: :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ....:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi vaan:
Hei kuulkaa, jokainen pari asettaa itse OMAT rajansa. Mitä sitten jos ne onkin erilaiset, kuin monien muiden kunhan ne sopii MOLEMMILLE suhteessa. Jollakin pussailu, tanssi tai jopa keskustelu on pettämistä, toiselle taas seksi toisen kanssa on ihan ok. Jokainen pari asettaa itse rajansa, ja silloin voi olla, että valehtelu on isompi paha, kun vieraissa käynti, Eli siksi ehkä APlle on tärkeämpää teitää, että on toinen, kuin olla se ainoa.

Niinpä, mutta aika moni täällä peräänkuuluttaa lähinnä sitä onko ap varmasti ratkaisuun onnellinen. On nimittäin aika äärimmäinen tilanne, joka voi mennä aika pahasti metsään, jos ei muuta niin sen myötä kuinka tuollainen tilanne hiljalleen syö itsetunnon. Tietenkin kaikki tavallaan, mutta ap:han itse tästä halusi keskustelun aloitta, joten kommenttiahan sitten tulee. Mutta ihan asiallisiahan kommentteja tässä ketjussa on ollut.

Kyllä mä olen elämääni tyytyväinen, ja kuten jokainen tietää, onnellisuus on pienissä hetkissä sillontällön, kukaan ei voi olla onnellinen kokoajan.
Nyt saan minäkin tietyn vapauden elää omaa elämääni, ja mikäs sen kivempaa. Olen vähän ihastunutkin erääseen mieheen, vaikken olekaan häneen missään suhteessa.

 
Älkäähän nyt. NYT mulla on ihan hyvä olla. =)

typerää todeta kolmentoista vuoden kuluttua, että ehkä meitä vaan ei ollutkaan tarkoitettu toisillemme, mutta siltä se tuntuu.

*helpottuneena, vapaana, vapaana*
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Menihän meillä ihan hyvin.

Mutta sitten tuli pari pikkujuttua ja kaikki meni päin helvettiä.

Mä en enää halua, mä elän nykyään myös omaa elämääni, siinä se pääpiirteissään.

No voi. :/ Mutta omankin elämän elämisessä ei ole koskaan mitään pahaa. Kyllä omaakin elämää täytyy olla.

Jaksuja kuitenkin. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Älkäähän nyt. NYT mulla on ihan hyvä olla. =)

typerää todeta kolmentoista vuoden kuluttua, että ehkä meitä vaan ei ollutkaan tarkoitettu toisillemme, mutta siltä se tuntuu.

*helpottuneena, vapaana, vapaana*


Siltikin :hug: :hug: :hug: hali hali sulle
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Alkuperäinen kirjoittaja Wilkins tallustamassa:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
No mutta kuka haluaa lapset, yhteisen sängyn ja talouden miehen kansssa, jonka kanssa kipinä on loppu?

Aika moni vanha pariskunta on tuossa jamassa ja ovat onnellisia keskenään. Mä uskon, että tämän ymmärtääkseen vaaditaan kokemusta pidemmästä parisuhteesta. On hyvä ja turvallinen olla sen toisen kanssa yhdessä, vaikka sitä kipinää ei olekaan.

Tämähän on ihan ymmärrettävää ja oikein hienoa. Minäkin uskon että moni vanha pariskunta on tässä tilanteessa. Silti tällaisen kumppanuuden kuvaan seksi muun kanssa särähtää vastaan sanoja hyvä ja turvallinen olla toisen kanssa. Minä luulen, että tämä riippuu ihmisestä myös vanhempana, ei niinkään kokemuksesta. Myös pitkässä parisuhteessa seksi toisen kanssa voi viedä sen hyvinvoinnin.

Aivan totta, asia voi olla näinkin. Lopulta tämä kaikki on spekulointia ja oletusta, toisten parisuhteisiin emme juurikaan pääse siten kurkistamaan, että voisimme olla varmoja mikä on totuus.

Itselläni pointti tässä siis olikin se, että ymmärrän ap:ta.
 

Yhteistyössä