Tyttis paisuu ja paisuu

Ei tuo nyt vielä mitään mut mun äijä haisee vaikka on laiha
ko mikä .
Olen ajatellut että kannataisiko vaihtaa koko NÄÄTÄ toiseen.

Vaikka on jo kokeillut kaikki konstit hajujen postamiseen.
HYH HYH !!

 

Tarkoitatko että piereksii vai haisee hielle.?


Vai molempia kyllä siinä jos missä seksihalut katoaa
kun kesken leikin päästää oikein kananmunapierut.

Hyi helvetti sentään.

 

Olet Muotovalio ilmeisesti jo aikuinen, koska sinulla on poika, jota seurusteluasioissa opastat. Kirjoituksestasi ilmenevä pinnallinen arvomaailmasi on kuitenkin kuin teini-ikäisen. Kehoituksesi vaihtaa hoikempaan versioon kuulostaa todella kylmältä ja epäinhimilliseltä, samoin neuvosi pojallesi olla ottamatta itselleen tyttöystävää ""lihavasta suvusta"". Olen normaalipainoinen nainen, mutta en jaksa ymmärtää sitä suoranaista vihaa ja halveksuntaa, mitä näillä Ellienkin palstoilla ylipainoisiin ihmisiin kohdistetaan.

 

Samaa mieltä kuin kiikka!! Huh huh, muotovalio!! Sääliksi käy jo tulevaa miniääsi ja poikaasi joka tuollaisen opin on saanut!! On surullista kuinka pinnallisiksi ihmiset menevät....

Itse olen normaalipainoinen aikuinen eli 177/65 ja äitini on hmmm..tukeva. Kuinka lapsellista kuvitella että suvulla olisi väliä kilojen kanssa. Kyllä se ihan niistä elämäntavoista johtuu!! Kuluta enemmän kuin syöt.

Itse olen oikea irtokarkki friikki, syön lähes päivittäin jotain pientä herkkua. Välillä on pitkiä taukoja ja välillä karkkia menee reippaasti. Silti olen hoikka. Eli perintötekijöistä ei voi olla kyse.

Mutta tiedän äitini kautta, että laihduttaminen on vaikeaa. Helpompaa on kontrolloida syömisiään nyt kun ei tarvitse tehdä suuria ponnistuksia ja uhrauksia syömiseen suhteen.

Tsemiä teille laihduttajat , tie on vaikea mutta kaiken väärti!!
Ja hyi teille pinnallisille arvosteilijoille, yök!!

 

Minusta tuntuu kokemuksesta,ettei tyttöystäväsi ole tyytyväinen suhteeseenne ja kompensoi sitä syömiseen.

 

Elin pitkään huonossa suhteessa ja söin ahdistukseeni. Mies haukkui koko ajan ulkonäköäni. Lopulta jätti tällaisen ""läskin ämmän"". Siitä alkoi uusi elämä; hankin oman asunnon ja laihduin ihan itsestään. Tapasin uusia miehiä, hankin harrastuksia, sain hyvän työpaikan. Itsetunto nousi kohisten.

Puoli vuotta myöhemmin olin hoikempi kuin koskaan, en silti laiha. Näin sattumalta exän baarissa... voi sitä vonkausta ja mielin kielin liirum laarum-juttua! Olin niin ihana ja kaunis ja eihän hän koskaan olisi halunnutkaan erota minusta kun olen niin ihana ihminen... blaa blaa. Oli niin ihana tunne, kun uusi komea poikaystäväni tuli vessasta ja veti minut kainaloonsa. Hih, sitä exän ilmettä

(vahingonilo paras ilo, tässä tapauksessa)

 

Kaisu, viestistäsi näkyy selvästi, että et koskaan todella rakastanutkaan ex -poikaystävääsi. Siksi en aivan täydestä ota sitä, millä tavalla kerroit hänen sinua 'haukkuneen'. Hänen tarinansa asiasta saattaisi olla hyvinkin erilainen!

Mitenkä on, jos uuden kaverin kanssa jokin asia alkaa hiertää, onko sinun pakokeinosi taas ylensyöminen ja lihoaminen?

 

Syökää,lihokaa,nauttikaa,ja naikaa ottakaa kunnioituksella
vastaan lihavienkin ihmisten rakkaus.

Sairastan syöpää eikä aikaa ole enää paljon olen jo hyvin laiha
kohta olen matojen ruokana.

Hyvät ihmiset oletteko hulluja kun joka asiata pitää narista.

Jos rakastaa omaa lyyliään on sit lihava tai laiha niin
se kyllä loppuu muutenkin tämä elämä ja samantien vailitukset.

 

Tässä lisää huomioita...

- Ei HALUA laihduttaa - Vaikka kuulema olisi mieluummin hoikempi

- Ikää on vasta 23, joten tätä menoa hän todellakin on kohta aivan valtava! Lihomiselle ei näy loppua!

- Kaikki vanhat vaatteet on heitetty pois, ja uusia ja isompia ostettu tilalle, joten ei hänellä taida todellakaan olla aikomusta laihtua.

- Ei halua harrastaa liikuntaa - kuulema inhoittavaa, kun tulee hiki.

- Uimassa voi käydä, ehkä 5 kertaa per vuosi. Sen lisäksi kauppaan ja bussipysäkille voi kävellä

- Ei hän HALUA lähteä lenkille eikä salille - vaikka on kyllä myöntänyt (joskus) haluavansa laihtua

- Mielestäni hän on ahmatti - esim. kaikki herkut on AINA syötävä yhdellä kerrralla, esim popcornit ja chipsit on turha yrittää säästää huomiseen, siinä ei järkipuhe auta.

- Meno paheni silloin, kun sanoin, etten jättäisi häntä - sen jälkeen syöminen alkoi lisääntyä.

- Hellyyttä on kuulema ihan tarpeeksi ja hän sanoo olevansa suhteeseen hyvin tyytyväinen. Ja siltä kyllä vaikuttaakin.

Kaiketi se on sitten hankittava uusi ja hoikempi tyttis - ei huvita olla kenenkään sotanorsun kanssa. Mielestäni tuollainen itsensä tarkoituksella lihottaminen on merkki ihmisen huonosta kyvystä hallita itseään. Ja nyt kun asiaa miettii, tyttis onkin kyllä aika pässi! Kuten sairaanhoitajat ja lähihoitajat yleensä (no ei nyt saisi yleistää). On totta, että lihominen kertoo paljon muutakin hänestä kuin vain ulkonäön epämiellyttävyyden.
Normaalipainohan on eri asia kuin lihavuus.

 

Nimimerkille ""valerakas"":

Olet väärässä siinä, etten koskaan rakastanut poikaystävääni. Rakastin häntä todella, mutta tunteet kuoli vuosien aikana.. yllätys yllätys. No, itsepä häntä katselin niinkin kauan. Ja ehkäpä se oli noidankehä, se syöminen ja lihominen; hän haukkui ja minä söin suruuni lisää, jolloin hän haukkui lisää jne. Olimme täysin väärät ihmiset toisillemme.
Nykyinen mieheni on aivan ihana, ja toki hänessä on ärsyttäviä piirteitä, niinkuin meissä kaikissa! Ero onkin siinä, että hän kunnioittaa minua, ei halveksi, rakastaa ja pitää minua tärkeänä itselleen. Ne ärsyttävät piirteet hyväksyy kun perusasiat ovat kunnossa.

""Ja nyt kun asiaa miettii, tyttis onkin kyllä aika pässi! Kuten sairaanhoitajat ja lähihoitajat yleensä (no ei nyt saisi yleistää). ""

Tämä oli kai ap:n tekstiä...

Tästä lauseesta näkee, ettei hänkään kunnioita tyttöystäväänsä pätkääkään. Ehkä se kunnioitus katosi lihomisen myötä...?? LUE itse tuo edellinen kirjoituksesi läpi ja mieti, eikö todella mikään ole vikana teidän suhteessa?? Siis muu kuin se, että hän on mielestäsi ""sotanorsu""....

""On totta, että lihominen kertoo paljon muutakin hänestä kuin vain ulkonäön epämiellyttävyyden. ""

Tottakai, hyvänen aika. Hänhän vaikuttaa selvästi masentuneelta! Tyttöystäväsi reagoi syömällä pahaan oloon, lohduttaa itseään. Uskomatonta, etkö todella sitä huomaa? Ahmii, mikään ei huvita jne. Ilmeisesti hän ei luota sinuun, jotta uskaltaisi kertoa mikä vaivaa. Ja tosiasia on; hän ei tule laihtumaan niin kauan kun on sinun kanssasi.

 

Ahaa, olitkin provoilija..en heti aloituksestasi tajunnut..

Ei kukaan oikeasti kirjoita noin ihmisestä, jota rakastaa. Sinä et taida tietää, mitä rakkaus on? Sillä rakastuminen, ja rakastaminen on kaksi ihan eri asiaa..

Jos nyt ihan oikeasti olet tilanteessa, jossa ajattelet noin inhottavasti naisestasi, niin luuletko, että hän ei muka sitä sinusta vaistoa? Sinä et kyllä ansaitse ihmistä, jota julkisesti nimittelet sotanorsuksi. Jätä hänet, että hänellä on mahdollisuus parempaan elämään ihmisen kanssa, joka oikeasti rakastaa häntä. Tyttöraukkaa varmaan pelottaa koko ajan, että kuitenkin jätät hänet, kuten varmasti tuletkin tekemään, niin alentavasti hänestä kirjoitat. Ei ihme, että hän syö, kun elää tuollaisen ihmisen kanssa..

 

Tuo on niin totta; jos ihmiset ois pelkästään järkiolentoja, ei ois seuraavia ongelmia siis kenelläkään;

- alkoholiongelmaisia
- mielenterveysongelmaisia
- ylipainoisia
-narkkareita
- työnarkomaaneja
- väkivaltaisia
- väkivaltiasessa suhteessa eläviä
- tupakoitsijoita
- rattijuoppoja
- ylivelkaantuneita
- laiskoja ikuisuusopiskelijoita ym. muita asioiden siirtäjiä
- kiihkouskovaisia tai muita yhden asian ihmisiä

Olisimme kaikki reippaita, punaposkisia ja terveitä pikku ahertajia, kuten Neuvostoliitossa ikään.

 

Homma on siitä syystä hankala, että jos mies ei ole kiinnostunut seksuaalisesti lihavista tai tukevammista naisista, niin mies ei vaan ole. Jos siitä omasta hoikasta kullasta tulee ylensyömisen johdosta lihava, niin miehen seksuaalinen kiinnostuminen vähenee paljon, tai vähän riipppuen miehen henkilökohtaisista kriteereistä ylipainon suhteen. Asialle ei voi yhtään mitään, vika ei ole miehen, vaan naisen joka muuttaa ulkomuotonsa vastenmielisen lihavaksi possuksi.

Kuulun itse juuri niihin miehiin, jotka eivät pidä seksuaalisesti lihavista naisista. En voi sille mitään, mutta ei vain kiinnosta kahdesta syystä: 1) Lihava vartalo ei ole sopusuhtainen ja naisen luontaiset muodot muuttuvat tasapaksuksi kun painoa kertyy tarpeeksi. Pieni ylipaino, tukevuus ei haittaa kuten ei varmaan suurinta osaa miehistä. On täysin ymmärrettävää että esim. raskaus tuo kiloja, mutta niistä kiloista voi myös päästä eroon. 2) Lihavuus korreloi laiskuuden, saamattomuuden ja henkisen toiminnan ala-arvoisuutta. Väitätte mitä väitätte, niin yleensä niin menestyvät ja kouluttautuneet ihmiset (miehen ja naiset) ovat pääsääntöisesti hoikkia. Haluan kuulua tähän ryhmään ja haluan katsoa puolisoani tasavertaisena, myös ulkonäöllisesti.

Oma naisystäväni tietää tämän ja hän on ainakin toistaiseksi ollut valmis tekemään työtä ulkonäkönsä eteen, liikkumalla ja syömällä oikein. Hänelläkin on taipumusta lihoamiseen, mikä pelottaa itseäni eteenkin tulevien raskauksien kohdalla. Mahtaako kilot lähteä pois ja miten paljon lihoaa lasta odottaessa? En todellakaan halua mitään tikkua, tai mallia naisekseni, mutta raja lihavuuden ja normaaliuden välillä on selvä.

 

KELLÄÄN ei ole taipumusta lihomiseen, mikäli syö normaalisti (=kylläisyydentunnetta kuunnellen), ja liikkuu. Eikä se raskauskaan mitenkään välttämättä lihota, ja vaikka muutama kilo tulisikin, viimeistään imetys vie ne. Näin siis ihmisillä, joilla on normaali suhde ruokaan ja liikuntaan. Valitettavan monet vain syövät joidenkin päänsisäisten ongelmien takia -eivät nälkään ja nautiskellen. (olen huomannut, että lihavat eivät juuri koskaan näytä todella nauttivan ruoasta, mättävät vaan suuria määriä.)

 

Taipumuksella lihoamiseen tarkoitan juuri sitä, että hänellä on taipumusta ylensyödä turhan usein, ilman jatkuvaa syömisensä tarkkailua. Pää huutaa enemmän ruokaa ja namuja kuin keho oikeasti tarvitsee. Ongelmaan pystyy puuttumaan jos todellakin haluaa pysyä hoikkana, vaikka siitä syystä että haluaa mielyttää miestään. Eikä se ole mielestäni mikään huono syy, vaikka jokainen feministi tietenkin nyt lietsoo ettei naisen tehtävä ole miellyttää miestä mitenkään, mutta ainakin minun naiseni tehtävä on! Mielestäni lihavilla ja lihoavilla ihmisillä on yksi ongelma ja se on liikaa aikaa ja liian vähän tekemistä. Sohvalla löhötessä sipsipussi menee poikeneen, mutta esim. kävellessä on aika paha, tai muuten häärätessä, syödä. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin laiskuudesta ja eteenkin henkisestä laiskuudesta. Ihminen jolla ei elämässä ole muita iloja kuin syöminen on tylsä ja saamaton vätys.

 

Ymmärtääkseni kyseessä on sairaus, mikäli ihminen jatkuvasti tarkkailee syömisiään, laskee kaloreita ja urheilee pakonomaisesti...

Ja toisaalta ihminen, joka tekee kaiken tuon miellyttääkseen jotakuta muuta kuin itseään, on erittäin huonolla itsetunnolla varustettu mielistelevä vätys...

Tietenkin on hyväksi tarkkailla terveyttään (!), eikä siten lihoa vaarallisen ylipainoiseksi, mutta sen voi tehdä ihan normaalipainon ja laiskuuden rajoissa. Se""kauhea"" laiskuus kun on tietyissä määrin hyväksi ihmiskeholle, jota ei ole suunniteltu viuhtomaan 24h täysillä syöden pelkkiä porkkanoita...

 

Voi hyvä mies, kun tuo tärkeä verbi lihota taipuu seuraavasti;
minä lihon, sinä lihot, hän lihoo..eikä minä lihoan, sinä lihoat jne. Kannattaa tämä muistaa, jos oikein enemmänkin haluat brassailla tuolla menestykselläsi ja koulutuksellasi.

 

N28: idea onkin se, että jos suhde syömiseen ja liikuntaan ei ole vääristynyt, ihminen syö luonnostaan kulutuksen mukaan (mielellään muutakin kuin porkkanoita) ja liikkuu ainakin jonkin verran -terveen ihmisen tekee varmasti mieli lähteä ainakin kävelylle kauniilla ilmalla.

En missään tapauksessa ole sitä mieltä että naisen kuuluu miellyttää miestään, mutta jostainhan se kertoo, ellei yht'äkkiä viitsi tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla syömässä. Varmasti ap:täkään ei haittaisi, jos tyttöystävä muuten viettäisi samaa elämää kuin ennenkin, mutta kiloja olisi tullut muutama lisää normaalipainon sisällä. Mutta jos elämän sisältö on sohva ja syöminen, en yhtään ihmettele, että toista alkaa tympiä. Laiskottelukin on hyväksi -jos tekee muutakin.

 

Juu.. Se verbi EI ole ""lihota"" vaan ""LIHOA"" ja ja se taipuu, kuten kerroit. Eikä sanota, että ""lihoavilla ihmisillä"" vaan LIHOVILLA ihmisillä.

Ei näytä olevan laihuudesta hyötyä ainakaan oikeinkirjoituksessa, vaikka onkin suuria (mutta katteettomia) puheita menestyksestä ja koulutuksesta...

 

Epäilisin että oikeankirjoitukseen noin fanaattisesti suhtautuvilla ihmisillä on yleensä sipsipussi ja/tai munkkirinkilä käden ulottuvilla kun kirjoittavat näitä ylemmyyden tuntoisia korjauksiaan toisten teksteihin. Hoikilla, laihoilla ja menestyvillä naisilla on muutakin tekemistä kuin pikkuseikkoihin puuttuminen...

 

En ole hoikka, mutta normaalipainoinen. Syön aina kun on nälkä. Ja vain kun on nälkä. En seuraa syömisiäni. syön milloin mitäkin tekee mieli. Keho vaatii sitä mitä se tarvitsee. Jos tekee ihan hulluna mieli ruisleipää vaatii kehoni sitä. Jos haluttaa vaikka porkkanaa järsin sitä. Jos haluttaa makeaa syön makeisia ja odotan josko himo laantuisi. Jos ei laannu syön muutaman lisää. Liikun normaalisti harrastaen hyötyliikuntaa. Pari kertaa viikossa käyn kävelyillä.
Jos elää kuunnellen omaa kroppaansa, eikä laskeskellen kaloreita tai itseään nälässä pitäen ei varmasti paisu.
se on taas eri asia jos haluaa olla tyyliin 180 cm/45 kg... Se on sairasta... Mutta terveen painon ja olemuksen saa ihan normaalisti elämällä. En tajua miten muut jotkut ihmiset eivät sitä tajua....

 

On se sitten kummallista, että tuolle naisten lihomiselle loytyy aina syy! Joko se on masennusta tai tyytymättömyyttä partneriin tai suhteeseen. Miten se voikin olla aina jonkun muu syy?!

Tai sitten lihomisen syynä on sairaus, hidas aineenvaihdunta tai jopa perinnöllinen taipumus lihavuuteen.

Miksi sitä ei nyt vain voi myöntää, että syö enemmän kuin kuluttaa?

Syö vääränlaista ruokaa ja liikaa!

Ei viitsi kuluttaa syömänsä energian määrää liikunnalla!

Onhan näitä lihoneita tullut vuosien varrella nähtyä ja näinhän se menee:

Kun elämään astuu kiinteä parisuhde, silloin usein oman ulkonäön hoitaminen unohtuu, kun ei tarvitse enää pinnistellä kelvatakseen ""markkinoilla"". Ruokailutottumukset muuttuvat myös. Tulee ehkä herkuteltua enemmän. liikunnan määrä vähenee myös. Lopputuloksena sitten näistä sutjakoista tytöistä muotoutuu ""sotanorsu"".

En nyt aseta itseäni esimerkiksi, mutta olen nyt 46-vuotias ja 170/55. Tämän kokoinen olen ollut murrosiästä lähtien. Olen synnyttänyt yhden lapsen enkä lihonut raskausaikanakaan kuin 7kg. Kilot rapisivat heti synnytyksen jälkeen. Raskaus ei lihota ketään!!!!

Toki minäkin herkuttelen joskus, mutta heti seuraavana päivänä olen jo ""tiukalla linjalla"". Seuraan painoani, mutta liikunta pitää kilot kurissa myös. En koe olevani mitenkään epänormaali seuratessani terveyttäni.

En usko noihin iänikuisiin selityksiin aineenvaihdunnasta ja erilaisista sairauksista, joita tuntuu yli puolella suomalaisista naisista olevan. Laiskuutta ja luonteen heikkoutta se on jos ei pysty itseään kunnossa pitämään.

Ymmärrän miehiä, jotka ovat menettäneet seksuaalisen mielenkiintonsa lihoneita vaimojaan kohtaan. En minäkään syttyisi sängyssä jonkun lihavan plösö-miehen kanssa!

Erästä asiaa minä myös ihmettelen. Mikä oikeus lihavalla naisella on suureen ääneen kailottaa, että: ""Oletpas sinä laiha!""? (olen sentään sopusuhtainen, en laiha). Mitä tapahtuisi, jos minä vastaisin, että: ""Mutta oletpas sinä lihava!""?

 

ajkza: puhut viisauden sanoja. Ylensyönnissä -tai ylettömässä syömisten vahtaamisessa- on yleensä aina taustalla jotain ihan muuta, millä ei ole tekemistä ruoan kanssa ensinkään. Ylensyöjä haluaa peittää itsensä läskeihin, toinen taas on kontrollifriikki.

 

No nii! Eli jos muija läskistyy ja syö ittensä norsuks, niin sekin on miesten vika?! Mies ei anna hellyttä, mies ei sitä eikä tätä ja muijan on pakko syödä suruunsa?????

Entäpä kun mies läskistyy suhteessa ja mussuttaa paskaruokaa ja sipsejä illat pitkät? Onko miehellä hellyydestä pula? Sama äijä kun ei hellimisestä piittaa, ei anna sitä vaikka ruinais ja rukoilis. Kaikenlainen pusittelu ja muut rakkaudenosoitukset saatikka kauniit lepertelyt on turhaa sen mielestä.

Eli en saa hellyyttä Haukkuja kyllä. Mutta en aio läskiks heittäytyä. Mut tää toinen näköjään aikoo, ja sanompa vaan että kuukausi, niin se saa jäädä ihan yksin siihen sohvalleen hikoilemaan ja lihomaan! tää muija kävelee hoikkana ulos ja etsii rakastavan miehen!

 

Onko tyttis jotenkin masentunut? Ihmiset usein syö korvatakseen jotakin elämässään..Oletko jutellut hänen kanssaan, onko hän onnellinen?