Työkaverillani on 7kk vauva

Tassa se taas nahdaan... Vanhempainvapaa on VANHEMPAINvapaa, mutta auta armias, jos isa sita kayttaa, niin aiti haukutaan taysin epasopivaksi vanhemmaksi ja paivitellaan, etta onneksi lapsirukalla on sentaan huoletiva isa.

 

Tassa se taas nahdaan... Vanhempainvapaa on VANHEMPAINvapaa, mutta auta armias, jos isa sita kayttaa, niin aiti haukutaan taysin epasopivaksi vanhemmaksi ja paivitellaan, etta onneksi lapsirukalla on sentaan huoletiva isa.

Sitten jos äiti ei anna isän hoitaa lasta niin haukutaan sen vuoksi.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

ei se ole mitään marttyrointia! jokaisella on mahdollisuus päättää hankkiiko lapsia vai ei. ja jos ei ole valmis mistään luopumaan lapsen vuoksi ja ajattelemaan lapsen parasta niin eikö silloin olisi parempi jättää lapsi tekemättä? en ymmärrä tätä nykypäivän trendiä kun lapsia tehdään ja sitten hoetaan että on oltava omaa aikaa...

jos isä sitä hoitaa niin on aivan ok.

 

Toivottavasti vauvalla on edes hyvä isi. Sääliksi käy pientä.

 

täällä on sitten TODELLA paljon lapsiparkoja kun ovat äitien kanssa päivät(joillakin jopa viikot ) ja näkevät isäänsä muutaman tunnin päivässä (reissuisää vielä vähemmän ) VOI LAPSIPARAT!!!

 

Lapsiparka!

Mikä lapsesta tekee paran, jos on vaikka isänsä kanssaan, mutta äiti ei ole paikalla?

Onko meidän lapsikin sitten parka, kun on mun kanssa päivät ja isänsä kanssa iltaisin vain muutaman tunnin?

Olen ollut nyt 7 kk ikäisestä muksustani erossa pisimmillään 2 vrk useamman kerran, eikä ole tehnyt tiukkaa kun olen tiennyt että isänsä (tai mummunsa) kanssa pärjää vallan mainiosti.

Minä en ainakaan ajattele työkaverini lapsesta, että lapsiparka, koska häntä hoitaa kotona hänen oma isänsä. Mielestäni on ihan hyväksyttävää, että isäkin hoitaa lastaan kotona, ei sen aina tartte olla äiti. Toistan edelleen,että halusin vain kuulla, onko muita vastaavia perheitä, joissa äiti käy töissä ja isä on kotona kun perheessä on noin pieni lapsi, ja miten äiti sen kokee??!

 

täällä on sitten TODELLA paljon lapsiparkoja kun ovat äitien kanssa päivät(joillakin jopa viikot ) ja näkevät isäänsä muutaman tunnin päivässä (reissuisää vielä vähemmän ) VOI LAPSIPARAT!!!

ja sitten mammat vielä päivät netissä haukkumassa muita äitejä ja vauva yksin sitterissä tms.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

mun tarkoitus nyt ei ainakaan oo arvostella eikä Jeesustella, vaikka itse äitinä olenkin toiminut toisin kuin työkaverini. Halusin vain avata keskustelun ja kuulla, onko muita vastaavia äitejä kuin työkaverini, kun itse en oo ikinä ennen törmännyt vastaavaan. Tämän keskustelun tarkoitus ei oo alkaa arvostelemaan ketään.Lapsi on kuitenkin isänsä hoidossa kotona joten en minä näe siinä mitään pahaa, pääasia ettei noin pienen tartte olla päiväkodissa.Isä voi olla yhtä hyvä hoitaja (tai parempikin) kuin äiti.

Minusta sinä syyllistyt arvosteluun/syyllistät työkaverisi valintoja, kun teit aloituksen ko. tavalla. Anna muiden elää miten elävät ja keskity omaasi.

 

Lapsiparka!

Mikä lapsesta tekee paran, jos on vaikka isänsä kanssaan, mutta äiti ei ole paikalla?

Onko meidän lapsikin sitten parka, kun on mun kanssa päivät ja isänsä kanssa iltaisin vain muutaman tunnin?

Olen ollut nyt 7 kk ikäisestä muksustani erossa pisimmillään 2 vrk useamman kerran, eikä ole tehnyt tiukkaa kun olen tiennyt että isänsä (tai mummunsa) kanssa pärjää vallan mainiosti.

Minä en ainakaan ajattele työkaverini lapsesta, että lapsiparka, koska häntä hoitaa kotona hänen oma isänsä. Mielestäni on ihan hyväksyttävää, että isäkin hoitaa lastaan kotona, ei sen aina tartte olla äiti. Toistan edelleen,että halusin vain kuulla, onko muita vastaavia perheitä, joissa äiti käy töissä ja isä on kotona kun perheessä on noin pieni lapsi, ja miten äiti sen kokee??!

sun alkuperäinen pointtis ei ollut tuo... vaan se että kuinka äiti voi olla noin pitkään erossa lapsestaan...

 

miksi ei isällä olisi _oikeus_ olla lapsen kanssa kotona? harvassa perheessä on varaa olla molemmat vanhemmat kotona.

 

Lapsiparka!

Mikä lapsesta tekee paran, jos on vaikka isänsä kanssaan, mutta äiti ei ole paikalla?

Onko meidän lapsikin sitten parka, kun on mun kanssa päivät ja isänsä kanssa iltaisin vain muutaman tunnin?

Olen ollut nyt 7 kk ikäisestä muksustani erossa pisimmillään 2 vrk useamman kerran, eikä ole tehnyt tiukkaa kun olen tiennyt että isänsä (tai mummunsa) kanssa pärjää vallan mainiosti.

Minä en ainakaan ajattele työkaverini lapsesta, että lapsiparka, koska häntä hoitaa kotona hänen oma isänsä. Mielestäni on ihan hyväksyttävää, että isäkin hoitaa lastaan kotona, ei sen aina tartte olla äiti. Toistan edelleen,että halusin vain kuulla, onko muita vastaavia perheitä, joissa äiti käy töissä ja isä on kotona kun perheessä on noin pieni lapsi, ja miten äiti sen kokee??!

Kuten sanoin, niin minä koen että isä pärjää lapsen kanssa ihan yhtä hyvin kuin minäkin. Minä tosin olen virallisesti vanhempainvapaalla, mutta isä hoitaa lasta usein kun käyn 500 km päässä koulussa.

Mun mielestä liian monelta tässä ketjussa turhaa jeesustelua. Mikä tekee isästä huonomman kuin äidistä?

 

täällä on sitten TODELLA paljon lapsiparkoja kun ovat äitien kanssa päivät(joillakin jopa viikot ) ja näkevät isäänsä muutaman tunnin päivässä (reissuisää vielä vähemmän ) VOI LAPSIPARAT!!!

No kyllä se on mun mielestä ihan yhtä ikävää, jos lapset näkee isää vain sen pari tuntia illassa, tai vielä vähemmän.
Puhumattakaan siitä, että isi on viikot töissä muualla ja viikonloppuna pitää harrastaa ja hengailla kavereiden kanssa.
Todella ikävää.

 

Minä en ainakaan ajattele työkaverini lapsesta, että lapsiparka, koska häntä hoitaa kotona hänen oma isänsä. Mielestäni on ihan hyväksyttävää, että isäkin hoitaa lastaan kotona, ei sen aina tartte olla äiti. Toistan edelleen,että halusin vain kuulla, onko muita vastaavia perheitä, joissa äiti käy töissä ja isä on kotona kun perheessä on noin pieni lapsi, ja miten äiti sen kokee??!

Menin toihin kun lapset 7 kk, isa jai kotiin loppu vanhempainloman + isakuukauden ajaksi. Mina olin sitten kesalomia yms. ja lapset tarhaan 1v 3kk iassa.
Hyvin mina sen hoitovastuun jakamisen koin (ja isa myos), imetys loppui molemmilla samaan aikaan toihin menon kanssa, mutta muuten ei mitaan ongelmia ilmennyt.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

mun tarkoitus nyt ei ainakaan oo arvostella eikä Jeesustella, vaikka itse äitinä olenkin toiminut toisin kuin työkaverini. Halusin vain avata keskustelun ja kuulla, onko muita vastaavia äitejä kuin työkaverini, kun itse en oo ikinä ennen törmännyt vastaavaan. Tämän keskustelun tarkoitus ei oo alkaa arvostelemaan ketään.Lapsi on kuitenkin isänsä hoidossa kotona joten en minä näe siinä mitään pahaa, pääasia ettei noin pienen tartte olla päiväkodissa.Isä voi olla yhtä hyvä hoitaja (tai parempikin) kuin äiti.

Minusta sinä syyllistyt arvosteluun/syyllistät työkaverisi valintoja, kun teit aloituksen ko. tavalla. Anna muiden elää miten elävät ja keskity omaasi.

Sä luit sitten aloituksen väärin tai haluat vain ymmärtää asian toisin. Haluan vain tietää, onko muita vastaavia äitejä, esim täällä palstalaisissa, kun itselle tää äiti on ensimmäinen laatuaan.NIIN ETTÄ ONKO TÄÄLLÄ SELLAISIA? Onko tuo yleistä Suomessa, vai tosi harvinaista? Tietääkö kukaan vastaavia perheitä?? Sille minä en voi mitään jos muut tässä ketjussa arvostelevat asiaa, itse en tee niin. Arvostelisin todennäköisesti aika väkevästi jos tämä pieni olis päiväkodissa hoidossa, mutta kotona isän kanssa on ihan eri. Omalle miehellenikin oon sanonu, että ei mulle oo väliä kumpi lapsia kotona hoitaa kunhan saavat pienenä olla kotona. Mutta meidän perheessä se on menny perinteisesti eli itse olin kotiäitinä kunnes lapset ehtivät vähän isommiksi.Mies sanoi heti ettei hänestä olisi kotona olemaan, joten eipä tullut tappelua asiasta

 

Hän käy kokopäivätyössä ja viimeksikin työpäivän lopulla sanoi, että aikoo seuraavaksi nukkua pari tuntia ja lähtee sitten kuntosalille pariksi tunniksi. tekee niin melkein joka päivä. Tarkoitus ei ole nyt arvostella häntä tai ketään muutakaan, mutta kiinnostaa, että onko enemmänkin äitejä, jotka malttavat olla noin pienestä erossa noin paljon? Itse kun oon ollu lasten vauva-aikana lapsissa kii lähes 24/7 ihan omasta halustani. 3 tunnin ero vauvasta on ollu mulla maksimi, enempää en oo ikinä kestäny Miten muilla, onko muita, jotka vois kuvitella tekevänsä ensin 8h työpäivän ja sit käydä vielä kuntoilemassa, eli vauvan kanssa ehtii olla 2-3 tuntia illalla, muuten erossa vauvasta.

Varmaan erinomainen kiintymyssuhde äidin ja vauvan välillä. Kyllä mua sitten siepoo tälläset.

 

täällä on sitten TODELLA paljon lapsiparkoja kun ovat äitien kanssa päivät(joillakin jopa viikot ) ja näkevät isäänsä muutaman tunnin päivässä (reissuisää vielä vähemmän ) VOI LAPSIPARAT!!!

No kyllä se on mun mielestä ihan yhtä ikävää, jos lapset näkee isää vain sen pari tuntia illassa, tai vielä vähemmän.
Puhumattakaan siitä, että isi on viikot töissä muualla ja viikonloppuna pitää harrastaa ja hengailla kavereiden kanssa.
Todella ikävää.

joo on, mutta tässä ketjussakin käy taas ilmi se, että äiti on se ainoa ja oikea hoitaja ja jos äiti ei ole kiinni 24/7 niin on huono äiti rippumatta siitä kuka siellä kotona lasta on hoitamassa. Jos kysymys olisi ollut toisinpäin eli mies harrastaa ja käy töissä niin olisi vaan sanottu, että ole tyytyväinen kun mies tuo rahaa kotiin ja pitäähän sitä harrastaa rankan työpäivän jälkeen. Miksi täällä palstalla ei voida hyväksyä sitä, että isä on AIVAN yhtä hyvä hoitaja kuin äitikin!

 

Lapsiparka!

Mikä lapsesta tekee paran, jos on vaikka isänsä kanssaan, mutta äiti ei ole paikalla?

Onko meidän lapsikin sitten parka, kun on mun kanssa päivät ja isänsä kanssa iltaisin vain muutaman tunnin?

Olen ollut nyt 7 kk ikäisestä muksustani erossa pisimmillään 2 vrk useamman kerran, eikä ole tehnyt tiukkaa kun olen tiennyt että isänsä (tai mummunsa) kanssa pärjää vallan mainiosti.

Minä en ainakaan ajattele työkaverini lapsesta, että lapsiparka, koska häntä hoitaa kotona hänen oma isänsä. Mielestäni on ihan hyväksyttävää, että isäkin hoitaa lastaan kotona, ei sen aina tartte olla äiti. Toistan edelleen,että halusin vain kuulla, onko muita vastaavia perheitä, joissa äiti käy töissä ja isä on kotona kun perheessä on noin pieni lapsi, ja miten äiti sen kokee??!

sun alkuperäinen pointtis ei ollut tuo... vaan se että kuinka äiti voi olla noin pitkään erossa lapsestaan...

no sitten minä itse ilmaisin asian aluksi väärin. anteeksi, tässä roikkuu 2 leikki-ikäistä ympärillä. ehkä ilmaisin asian väärällä tavalla.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

mun tarkoitus nyt ei ainakaan oo arvostella eikä Jeesustella, vaikka itse äitinä olenkin toiminut toisin kuin työkaverini. Halusin vain avata keskustelun ja kuulla, onko muita vastaavia äitejä kuin työkaverini, kun itse en oo ikinä ennen törmännyt vastaavaan. Tämän keskustelun tarkoitus ei oo alkaa arvostelemaan ketään.Lapsi on kuitenkin isänsä hoidossa kotona joten en minä näe siinä mitään pahaa, pääasia ettei noin pienen tartte olla päiväkodissa.Isä voi olla yhtä hyvä hoitaja (tai parempikin) kuin äiti.

Minusta sinä syyllistyt arvosteluun/syyllistät työkaverisi valintoja, kun teit aloituksen ko. tavalla. Anna muiden elää miten elävät ja keskity omaasi.

Sä luit sitten aloituksen väärin tai haluat vain ymmärtää asian toisin. Haluan vain tietää, onko muita vastaavia äitejä, esim täällä palstalaisissa, kun itselle tää äiti on ensimmäinen laatuaan.NIIN ETTÄ ONKO TÄÄLLÄ SELLAISIA? Onko tuo yleistä Suomessa, vai tosi harvinaista? Tietääkö kukaan vastaavia perheitä?? Sille minä en voi mitään jos muut tässä ketjussa arvostelevat asiaa, itse en tee niin. Arvostelisin todennäköisesti aika väkevästi jos tämä pieni olis päiväkodissa hoidossa, mutta kotona isän kanssa on ihan eri. Omalle miehellenikin oon sanonu, että ei mulle oo väliä kumpi lapsia kotona hoitaa kunhan saavat pienenä olla kotona. Mutta meidän perheessä se on menny perinteisesti eli itse olin kotiäitinä kunnes lapset ehtivät vähän isommiksi.Mies sanoi heti ettei hänestä olisi kotona olemaan, joten eipä tullut tappelua asiasta

ja siis miksi teet aloituksen toisen elämästä? toi tilastointiselitys ihan bullshittiä

 

Tää on kyllä uskomaton palsta. Jos tänne kirjoittaa aloituksen "hyvää päivää, kaunis ilma tänään" niin siitäkin joku saa aikaan vääntöä. Eikö täällä palstalla saa pohtia "ääneen" asioita, jotka itseä vaivaa vai mitä tänne saa kirjoittaa??

 

Mä olen raskaana.
Vauva syntyy touko-kesäkuun taitteessa.

Töihin aion palata elokuun lopussa viimeistään, jos kaikki menee normaalisti (lapsi on terve enkä tyyliin alaraajahalvaudu synnytyksessä.)
Aloitan äitiysloman varhennettuna, ja pidän sen loppuun. Mies jää sitten vanhempainvapaalle.

Ihan täyttä päivää en aio tehdä, mutta varmaan n. 30-35 tuntia/viikko.
Ja kyllä, aion siihen päälle vielä harrastaakin.

Tämä on meille niin taloudellisesti, kuin ajankäytöllisestikin kaikkein järkevin ratkaisu tässä vaiheessa.
Miehellä on myös yhtälainen oikeus saada vaihtelua työputkeen, ottaa vastuuta ja elää vauva-arkea.
Mulle on ihan sama mitä muut tekee, meille sopii näin.

 

Mä olen raskaana.
Vauva syntyy touko-kesäkuun taitteessa.

Töihin aion palata elokuun lopussa viimeistään, jos kaikki menee normaalisti (lapsi on terve enkä tyyliin alaraajahalvaudu synnytyksessä.)
Aloitan äitiysloman varhennettuna, ja pidän sen loppuun. Mies jää sitten vanhempainvapaalle.

Ihan täyttä päivää en aio tehdä, mutta varmaan n. 30-35 tuntia/viikko.
Ja kyllä, aion siihen päälle vielä harrastaakin.

Tämä on meille niin taloudellisesti, kuin ajankäytöllisestikin kaikkein järkevin ratkaisu tässä vaiheessa.
Miehellä on myös yhtälainen oikeus saada vaihtelua työputkeen, ottaa vastuuta ja elää vauva-arkea.
Mulle on ihan sama mitä muut tekee, meille sopii näin.

Mun mielestä sä kirjoitat hyvin. Olen sen ennenkin huomioinut. Onnea odotukseen ja mukavaa että saatte järkättyä asian parhain päin

 

Normaali isä tai äiti kyllä haluaa olla lapsensa kanssa niin paljon kuin mahdollista. Onneksi lapsella vaikuttaa olevan kuitenkin hyvöä isä.

Joskus se toivottavasti edes tajuaa katua ettei ollut kiinnostunut lapsestaan. Tai jos huonosti käy niin ei koskaan, ihmettelee vaan kun lapsi aikuinen miksei se ikinä soita.

 

Kauhea haloo kun äiti tekee noin. Valitettavasti iso osa isistä tekee noin. Ensin pitkä työpäivä ja sit harrastuksiin... eikä kukaan voivottele et voi lapsi parat kun isä on niin vähän kotona, mutta kun äiti tekee noin niin hirvee mekkala.
Parasta olisi että lapsen molemmat vanhemat olisivat läsnä paljon, jos se ei ole mahdollista niin eikös se ole tärkeää että toinen on? musta se on ihan sama kumpi vanhemmista se on, mikäli äiti ei syystä tai toisesta imetä.

Mutta ap:n kysymykseen vastaus: en olisi pysytynyt olemaan noin paljon poissa vauvan luota. kävin kyllä satunnaisesti luennoilla lasten vauva aikanakin, mutta olin semosen 3-4 tuntia poissa enkä olis osannu olla pidempään.

 

Häiriintynyt äiti-lapsisuhde. Ei ole kiintynyt lapseensa tarpeeksi. Toivottavasti ei tuota ongelmia vähän myöhemmin.
Joka toista väittää, puhuu paskeria, kyllä tuolla ei ole kaikki kotona, se on vissi!

 

Tää on kyllä uskomaton palsta. Jos tänne kirjoittaa aloituksen "hyvää päivää, kaunis ilma tänään" niin siitäkin joku saa aikaan vääntöä. Eikö täällä palstalla saa pohtia "ääneen" asioita, jotka itseä vaivaa vai mitä tänne saa kirjoittaa??

Ketju olisi vain saanut ihan erilaisen luonteen, jos jo aloituksessa olisit esim. maininnut isän hoitavan lastaan. Kaikkeahan täällä kysytään ja todetaan. Paljon riippuu kommentit siitäkin, minkälaista porukkaa minäkin aikana sattuu olemaan paikalla. Välillä sitä ihan kummastuu, kun ketjusta tuleekin ihan asiallinen (=asioita pystytään "rauhassa" pyörittelemään suuntaan ja toiseen).