Työkaverillani on 7kk vauva

Hän käy kokopäivätyössä ja viimeksikin työpäivän lopulla sanoi, että aikoo seuraavaksi nukkua pari tuntia ja lähtee sitten kuntosalille pariksi tunniksi. tekee niin melkein joka päivä. Tarkoitus ei ole nyt arvostella häntä tai ketään muutakaan, mutta kiinnostaa, että onko enemmänkin äitejä, jotka malttavat olla noin pienestä erossa noin paljon? Itse kun oon ollu lasten vauva-aikana lapsissa kii lähes 24/7 ihan omasta halustani. 3 tunnin ero vauvasta on ollu mulla maksimi, enempää en oo ikinä kestäny Miten muilla, onko muita, jotka vois kuvitella tekevänsä ensin 8h työpäivän ja sit käydä vielä kuntoilemassa, eli vauvan kanssa ehtii olla 2-3 tuntia illalla, muuten erossa vauvasta.

 

Tyttö jo 1v6kk ja en vieläkään ole ollut pidempää kuin 8h pois hänen luotaan

 

Tässä se nähdään ettei kaikista ole äideiksi. Surullista lapsen kannalta. :/

 

En voisi. Lapsia on monen ikäisiä ja olen kotiäitinä ja ei ole aikomusta olla kauppareissua kauempaa kotoa poissa. En ymmärrä ap:n työkaveria.

 

Lapsiparka!

 

mulla oli kans tollanen työkaveri, millon meni kampaajalle ja millon samba-tunnille, koko ajan johonkin ja kuulosti ettei oo kotona ku öisin jos silloinkaan...

 

jokainen tyylillään. jos siellä vauvan kanssa on turvallinen aikuinen esim. oma isä niin ei tuossa ole mitään pahaa. En kuitenkaan usko, että tuota joka päivä tekee.

 

Tässä se nähdään ettei kaikista ole äideiksi. Surullista lapsen kannalta. :/

lapsi on kyllä isänsä hoidossa (isä on vanhempainvapaalla),että ei sentään päiväkodissa, mutta itse oon äitinä ollu kyllä sellainen, että olin ihan ihmeissäni kuullessani, että hänellä on noin pieni vauva ja silti käy kokopäivätyössä ja vielä harrastaa sen päälle. itse pidän vauva- ja pikkulapsiaikaa niin arvokkaana ja nopeasti ohi menevänä, että en halua menettää yhtäkään hetkeä jota ei ole pakko.Niin eri tavalla me näemme asiat, tää työkaveri ei yhtään näytä ikävöivän vauvaa.Itse olisin sairas ikävästä jos pitäis olla kokonainen työpäivä erossa noin pienestä.

 

Onko se vauva hoidossa vai onko sillä koti-isä? Mulle tulis kyllä ihan valtava ikävä vauvaa, mutta eipä mulla kyllä muutenkaan oo niin kova hinku takasin työelämään

 

Nää on näitä suorittajaäitejä. Surullista mun mielestä. Itse olen kaiket päivät lapseni kanssa ja mielelläni. Työt ja harrastukset voi vielä odottaa kunnes lapsi on isompi.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

 

jokainen tyylillään. jos siellä vauvan kanssa on turvallinen aikuinen esim. oma isä niin ei tuossa ole mitään pahaa. En kuitenkaan usko, että tuota joka päivä tekee.

kyllä se käy 5 kertaa viikossa salilla ja sielä menee aina se 2 tuntia. sit sillä muitaki harrastuksia sen päälle, sellaisia, joihin vauvaa ei oteta mukaan. lapsi on isänsä hoidossa kyllä, että ei sen puoleen mitään hätää.

 

Ei varmaankaan ihan tavanomainen ratkaisu työkaverillasi, mutta eiköhän vauvaa hoida luotettava henkilö äidin töissäolon aikana? Vähän mietityttää, että haluaa vielä pitkän päivän jälkeen harrastuksillekin omaa aikaa. Kun itse olin vauva, niin äitien oli "pakko" palata hyvin lyhyen äitiysloman jälkeen töihin (kuten myös monissa muissa euroopan maissa tänä päivänä tehdään) -tästä näkökulmasta en itse menisi kyseenalaistamaan äidin hyvyyttä tai surkuttelemaan lapsiparkaa, jos lasta hoitaa toinen perheenjäsen tai joku läheinen/luotettava hoitaja. Moni meistäkin nykyäideistä olisi tuolla perusteella ollut surkuttelun tarpeessa.

 

Surullista

Vaikka oliskin isin kanssa kun äiti on omilla menoillaan, niin olishan se kiva että äidilläkin olis lapselle enemmän aikaa kun se pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
En kyllä millään pystyisi olemaan noin paljon erossa lapsistani (vaikka nuorin on jo vuoden ja tuon 7kk).

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.[/quot

Samaa mietin. Isä on vielä koti-isä niin mitäs ihmeellistä tuossa on. Monen koti-äidin mies käy töissä 8h ja lähtee salille tai harrastuksiin sen jälkeen. Miksi nainen ei voi tehdä näin?

 

voi pientä... toivottavasti hällä on tosi rakastava ja huolehtiva isi sitten kuitenkin läsnä.

en miekään pystyis siihen ja ihan omasta tahostani. nyttenki ku olin viis päivää erossa miltei 3-vuotiaasta niin oisin tullu hulluksi ikävästä ellei ois ollu kokoajan kauhiasti tekemistä ja illalla niin poikki ettei ennää ajatus kulukenu ja nukahti heti ku pään tyynyyn löi.

mie koen hirvittävän suurta huonoa omaatuntoa jo siittä että oon töissä (joojoo, oma valinta mutten halua roikkua sossun luukulla) ja nythän tuo jo sen kolome täyttää että viimistään nytten pitäis töihin takasin tulla.

 

Tässä se nähdään ettei kaikista ole äideiksi. Surullista lapsen kannalta. :/

lapsi on kyllä isänsä hoidossa (isä on vanhempainvapaalla),että ei sentään päiväkodissa, mutta itse oon äitinä ollu kyllä sellainen, että olin ihan ihmeissäni kuullessani, että hänellä on noin pieni vauva ja silti käy kokopäivätyössä ja vielä harrastaa sen päälle. itse pidän vauva- ja pikkulapsiaikaa niin arvokkaana ja nopeasti ohi menevänä, että en halua menettää yhtäkään hetkeä jota ei ole pakko.Niin eri tavalla me näemme asiat, tää työkaveri ei yhtään näytä ikävöivän vauvaa.Itse olisin sairas ikävästä jos pitäis olla kokonainen työpäivä erossa noin pienestä.

tässähän se vastaus tulikin. on tehnyt toisaalta viisaasti, kun on ottanut tuollaisen miehen, kun ei itse taida olla hoivatyyppiä. Yleensähän niiltä miehiltä menee suurin osa vauva-ajasta samalla tavoin ohi, muttei sitä juuri kummeksuta. Ehkä heidän perheessä tämä on toimiva ratkaisu ja miehelle sopii naista paremmin kotona oleminen.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

ei se ole mitään marttyrointia! jokaisella on mahdollisuus päättää hankkiiko lapsia vai ei. ja jos ei ole valmis mistään luopumaan lapsen vuoksi ja ajattelemaan lapsen parasta niin eikö silloin olisi parempi jättää lapsi tekemättä? en ymmärrä tätä nykypäivän trendiä kun lapsia tehdään ja sitten hoetaan että on oltava omaa aikaa...

 

jokainen tyylillään. jos siellä vauvan kanssa on turvallinen aikuinen esim. oma isä niin ei tuossa ole mitään pahaa. En kuitenkaan usko, että tuota joka päivä tekee.

kyllä se käy 5 kertaa viikossa salilla ja sielä menee aina se 2 tuntia. sit sillä muitaki harrastuksia sen päälle, sellaisia, joihin vauvaa ei oteta mukaan. lapsi on isänsä hoidossa kyllä, että ei sen puoleen mitään hätää.

no mitä ihmeellistä tuossa on jos on isänsä kanssa ja isä on kotona lapsen kanssa mielellään. Monen koti-äidin mies käy töissä ja huitelee harrastuksissa vielä enemmän. Joissain perheissä tehdään eri tavalla ja kannattaa jokaisen se hyväksyä.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

mun tarkoitus nyt ei ainakaan oo arvostella eikä Jeesustella, vaikka itse äitinä olenkin toiminut toisin kuin työkaverini. Halusin vain avata keskustelun ja kuulla, onko muita vastaavia äitejä kuin työkaverini, kun itse en oo ikinä ennen törmännyt vastaavaan. Tämän keskustelun tarkoitus ei oo alkaa arvostelemaan ketään.Lapsi on kuitenkin isänsä hoidossa kotona joten en minä näe siinä mitään pahaa, pääasia ettei noin pienen tartte olla päiväkodissa.Isä voi olla yhtä hyvä hoitaja (tai parempikin) kuin äiti.

 

Hän käy kokopäivätyössä ja viimeksikin työpäivän lopulla sanoi, että aikoo seuraavaksi nukkua pari tuntia ja lähtee sitten kuntosalille pariksi tunniksi. tekee niin melkein joka päivä. Tarkoitus ei ole nyt arvostella häntä tai ketään muutakaan, mutta kiinnostaa, että onko enemmänkin äitejä, jotka malttavat olla noin pienestä erossa noin paljon? Itse kun oon ollu lasten vauva-aikana lapsissa kii lähes 24/7 ihan omasta halustani. 3 tunnin ero vauvasta on ollu mulla maksimi, enempää en oo ikinä kestäny Miten muilla, onko muita, jotka vois kuvitella tekevänsä ensin 8h työpäivän ja sit käydä vielä kuntoilemassa, eli vauvan kanssa ehtii olla 2-3 tuntia illalla, muuten erossa vauvasta.

aika itsekäs olet, kun 3t olet vauvasta erossa ollut ja siten tulet tänne muiden ratkaisuaja arvioimaan. olisit itse ensin lapsesi kanssa.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.[/quot

Samaa mietin. Isä on vielä koti-isä niin mitäs ihmeellistä tuossa on. Monen koti-äidin mies käy töissä 8h ja lähtee salille tai harrastuksiin sen jälkeen. Miksi nainen ei voi tehdä näin?

Minäkin ihmettelen, että miksi isälle suodaan niin paljon verrattuna äitiin? Sehän on hienoa, että lapsella on isä, joka haluaa hoitaa lastaan tiiviisti.

 

Marttyyrimammat kokoontuvat taas jeesustelemaan.

ei se ole mitään marttyrointia! jokaisella on mahdollisuus päättää hankkiiko lapsia vai ei. ja jos ei ole valmis mistään luopumaan lapsen vuoksi ja ajattelemaan lapsen parasta niin eikö silloin olisi parempi jättää lapsi tekemättä? en ymmärrä tätä nykypäivän trendiä kun lapsia tehdään ja sitten hoetaan että on oltava omaa aikaa...

Jokaisella on myös oikeus tehdä ratkaisut ilman muitten mielipiteitä ja oman perheen kannalta parhaaksi katsoen. Muiden ratkaisut eivät kuulu meille.

Moniko teistä jeesustelijoista on muuten laitettu hoitoon muutaman kuukauden ikäisenä?

 

Lapsiparka!

Mikä lapsesta tekee paran, jos on vaikka isänsä kanssaan, mutta äiti ei ole paikalla?

Onko meidän lapsikin sitten parka, kun on mun kanssa päivät ja isänsä kanssa iltaisin vain muutaman tunnin?

Olen ollut nyt 7 kk ikäisestä muksustani erossa pisimmillään 2 vrk useamman kerran, eikä ole tehnyt tiukkaa kun olen tiennyt että isänsä (tai mummunsa) kanssa pärjää vallan mainiosti.

 

ehkäpä mies vaan on koti-isä tyyppiä ja nainen ei ole. hyväksykää se nyt, että kaikki perheet eivät ole samanlaisia.