työhaastattelu ja raskaus

Itse olen töissä työnantajapuolen liitossa

Jos et tuon vertaa seuraa tapahtumia niin pidä edes mölyt mahassasi. Ja kannattaa tosiaankin seurata, monta oikeudenkäyntiä olisi ollut vähemmän kuin myös työnantajien liitto olisi jyvällä edes jossain asiassa.

 

Koeaikana irtisanomiseenhan ei tarvitse olla mitään erityistä syytä. Voi vaan todeta että kyseinen hlö ei sopinut työhön, työsuhteen päättymisen syy on henkilökemiat tai että hän oli liikaa poissa sairauden vuoksi. ihan mikä syy käy ja näitä kyllä sattuu ja tapahtuu, usko pois.

Itse kertoisin siinä tilanteessa, kun olen tullut valituksi, en vielä.

Olet oikeassa muuten, mutta "poikkeuksena" on, että koeaikanakaan ei saa irtisanoa syrjinnän takia ja jos työnantajaa syytetään siitä, niin lain mukaan hänen pitää todistaa, että työsuhdetta EI lopetettu syrjinnän takia.

Tosin oikeudenkäynti ja siitä korvaukset eivät tuo työpaikkaa takaisin .

 

Älä saivartele. Joko olet raskaana tai sitten et. Edellinen johtaa useimmissa tapauksissa lapsen saantiin ja äitiyslomaan vaikkakaan ei tietenkään kaikissa.

Niin minun pitäisi se sitten ilmoittaa työhaastattelussa, vaikkei pahin keskenmenoaikakaan vielä ole mennyt ohitse, ei kiitos! Sitten ilmoitan ellen halua sitä työpaikkaa...

 

[QUOTE="vieras";24802870]Jos et tuon vertaa seuraa tapahtumia niin pidä edes mölyt mahassasi. Ja kannattaa tosiaankin seurata, monta oikeudenkäyntiä olisi ollut vähemmän kuin myös työnantajien liitto olisi jyvällä edes jossain asiassa.[/QUOTE]

Koeta nyt laskeutua sieltä pilvilinnoista ihan tavalliseen todellisuuteen ja lopeta se vaahtoaminen. Ymmärrän että pamilaisilla on valtava itsensä esille tuomisen ja meuhkaamisen tarve. Onhan se tullut nähtyä

 

En missään tapauksessa kertoisi viikolla 10 olevasta raskaudesta työhaastattelutilanteessa. Ja suoraan sanoen, en haluaisi monista kuulla haastateltavaltakaan. Asia ei liity työhönottoon, jos joka tapauksessa paikan haluaisit. Asetat vain työnantajan hankalaan tilanteeseen, jos ei sinua valita. Heillekin selkeämpää, että eivät ole raskaudesta tienneet, eikä tule spekulointia siitä, onko raskaus vaikuttanut asiaan.

Siinä on erinomainen pointti näille jotka ajattelevat että raskaus automaattisesti tyrmää työnsaantimahdollisuudet. Jos asiasta kertoo rehellisesti se saattaa jopa ehkäistä sitä että työnantaja valitsisi jonkun muun sinun asemastasi jos olet muuten tehtävään kyvykäs ja pätevä.

 

Koeta nyt laskeutua sieltä pilvilinnoista ihan tavalliseen todellisuuteen ja lopeta se vaahtoaminen. Ymmärrän että pamilaisilla on valtava itsensä esille tuomisen ja meuhkaamisen tarve. Onhan se tullut nähtyä

No toivottavasti et ole siinä asemassa että annat mitään neuvoja niille työnantajaparoille!

 

Koeta nyt laskeutua sieltä pilvilinnoista ihan tavalliseen todellisuuteen ja lopeta se vaahtoaminen. Ymmärrän että pamilaisilla on valtava itsensä esille tuomisen ja meuhkaamisen tarve. Onhan se tullut nähtyä

Huom, kirjaudu joskus sisään vai ootko unohtanu salasanan.. tee uus nick? Sä oot aika usein huom harmaana. Itseasiassa en oo koskaan nähny sun kirjotuksia mustana (en jaksa ees ettiä niitä)
mikä laiskuuden huippu se toi on et ei kirjauduta koskaan sisään?

 

[QUOTE="vieras";24802871]Olet oikeassa muuten, mutta "poikkeuksena" on, että koeaikanakaan ei saa irtisanoa syrjinnän takia ja jos työnantajaa syytetään siitä, niin lain mukaan hänen pitää todistaa, että työsuhdetta EI lopetettu syrjinnän takia.

Tosin oikeudenkäynti ja siitä korvaukset eivät tuo työpaikkaa takaisin .[/QUOTE]

Eikä se, että on riidelty irtisanomisen vuoksi valitettavasti auta siinä seuraavankaan työpaikan hankinnassa. Surullinen tosiasia.
Itse olisin ennemmin rehellinen kuin ottaisin riskin että menetän työpaikan ja joudun työnantajapuolen kanssa oikeuteen. Mutta that's just me.
Uskon molemminpuoliseen rehellisyyteen, sekä työntekijän että työnantajan puolelta.

 

Siinä on erinomainen pointti näille jotka ajattelevat että raskaus automaattisesti tyrmää työnsaantimahdollisuudet. Jos asiasta kertoo rehellisesti se saattaa jopa ehkäistä sitä että työnantaja valitsisi jonkun muun sinun asemastasi jos olet muuten tehtävään kyvykäs ja pätevä.

Mikäköhän on todennäköisyys, että näin kävisi? 1/1000:sta?

 

[QUOTE="...";24802911]Huom, kirjaudu joskus sisään vai ootko unohtanu salasanan.. tee uus nick? Sä oot aika usein huom harmaana. Itseasiassa en oo koskaan nähny sun kirjotuksia mustana (en jaksa ees ettiä niitä)
mikä laiskuuden huippu se toi on et ei kirjauduta koskaan sisään?[/QUOTE]

Mitäpä se sinulle kuuluu, kirjaudunko sisään vai enkö kirjaudu...? Outo kommentti.
Mitä sillä on laiskuuden kanssa tekemistä että joutuu joka kerran kirjoittamaan nikin uudelleen ruutuun. Kai se on ennemminkin toisinpäin.

 

Älä saivartele. Joko olet raskaana tai sitten et. Edellinen johtaa useimmissa tapauksissa lapsen saantiin ja äitiyslomaan vaikkakaan ei tietenkään kaikissa.

Pelkän keskenmenon riski on 12-15 %:a. Jos keskenmenoja on ollut vähintään kaksi, niin riski on 20-40 %:a. Joillakin on muita syitä miksi riski on tavallista suurempi. Lisäksi alkioita/sikiöitä abortoidaan epämuodostumien yms. takia.

 

Mikäköhän on todennäköisyys, että näin kävisi? 1/1000:sta?

No sitten itselläni on varmaan tullut melkein lottovoitto
(tosin siinä on pienempi todennäköisyys)

 

Eikä se, että on riidelty irtisanomisen vuoksi valitettavasti auta siinä seuraavankaan työpaikan hankinnassa. Surullinen tosiasia.
Itse olisin ennemmin rehellinen kuin ottaisin riskin että menetän työpaikan ja joudun työnantajapuolen kanssa oikeuteen. Mutta that's just me.
Uskon molemminpuoliseen rehellisyyteen, sekä työntekijän että työnantajan puolelta.

Meitä on joka junaan, myös joku työnantaja sillon tällön voi vaikka jonkun raskaanakin olevan ottaa töihin. En tosin ole luotettavalta taholta tällaisesta ikinä kuullut.

 

Jos aiot työn saada ni ei kande kertoo. Mun sisko ei kertonu ja sai paikan, nyt on sitte sairaslomat edessä, mitä ei ole ekan raskauden kanssa ollut, joten työnantaja vähän säälittää. Hän sanoi silloin, ettei meinaakaan kertoa. Työnantaja on suhtaunut hyvin, kun ei ole yksityisestä kyse. Itse en yksinkertaisesti uskaltais olla kertomatta, mut olenkin niin pehmo. Luulen, ettet saa paikkaa, jos kerrot. Riippuen kuinka hyvä olet ja erotutko muuten muista.

 

Mikäköhän on todennäköisyys, että näin kävisi? 1/1000:sta?

Aika huono itsetunto ja usko täytyy olla omiin kykyihin jos pitää ajatella noin.

Toki siinä tapauksessa jos hakee uimavalvojan paikkaa ensi kesäksi niin todennäköisyys voi kyllä olla aika huono.

 

Tottakai! Sitten voisi sanoa työnantajalle että HÄHÄÄ menitpä lankaan lällällää!

Hankkiutuisin itse tuollaisesta työntekijästä eroon millä tahansa vähänkin laillisella tai laillisuutta hipovalla keinolla. Jos on valmis valehtelemaan tai peittelemään totuutta työpaikan saadakseen ei voi olla myöskään luotettava työntekijä.

Tässä taas näkee miesten typeryyden... Nainen ei ole millään tavalla velvoitettu kertomaan raskaudestaan työpaikkaa hakiessa, koska se EI SAA vaikuttaa siihen, palkataanko nainen vai ei.

Monet suosittelevat naisia olemaan kertomatta raskaudesta ja mielestäni se on järkevää.
Ja kaiken lisäksi ap:n raskauskin on niin alussa, että voi vaikka mennä kesken.

 

Aika huono itsetunto ja usko täytyy olla omiin kykyihin jos pitää ajatella noin.

Realismi ei ole huonoa itsetuntoa.

 

Kertoisin. Hyvä työnantaja ymmärtää palkata sen hommaan sopivimman vaikka tämä olisikin sitten jäämässä äitiyslomalle. Kaikki työnantajat ei oikeesti katso pahalla äitiyslomailua vaan ymmärtää että se on osa normaalia elämää.

 

Tässä taas näkee miesten typeryyden... Nainen ei ole millään tavalla velvoitettu kertomaan raskaudestaan työpaikkaa hakiessa, koska se EI SAA vaikuttaa siihen, palkataanko nainen vai ei.

Monet suosittelevat naisia olemaan kertomatta raskaudesta ja mielestäni se on järkevää.
Ja kaiken lisäksi ap:n raskauskin on niin alussa, että voi vaikka mennä kesken.

No fucking shit, Sherlock.

 

Itse menin vielä työhaastatteluun autuaan tietämättömänä raskaudesta, mutta ensimmäisenä työpäivänäni tiesin asiasta ja soitin pomolleni yövuoron jälkeen aamulla, etten valitettavastu haluakaan jatkaa niin raskaiden töiden parissa koska olen raskaana. Siitäkös pomo ihan pettyikin, ainakin se naispomo oli sitä mieltä että raskaus ei ole sairaus.. Ei olekaan, mutta en halunnut itse ottaa mitään riskejä, lapsettomuutta takana joten lapsi oli mulle tärkeempi kun ykskään duuni.
Vaikka olisin saanut keskenmenon ja pudonnut tyhjän päälle että nyt ei ole duunia eikä lastakaan, en olisi silti katunut päätöstäni. Työ ei ole tärkein asia tässä elämässä mulle, enkä koe työpaikan menettämistä minään kammottavana ja surullisena menetyksenä.
Ehkä siks kun mulla on kaksikin eri (hyvää) ammattia joihin voin yrittää hakeutua töihin, eikä koskaan oo yhdestä työpaikasta kiinni mun tulevaisuus, ei sit millään tasolla......

 

Kertoisin. Hyvä työnantaja ymmärtää palkata sen hommaan sopivimman vaikka tämä olisikin sitten jäämässä äitiyslomalle. Kaikki työnantajat ei oikeesti katso pahalla äitiyslomailua vaan ymmärtää että se on osa normaalia elämää.

Pelkästään naamaan katsomalla voi todeta onko nainen lisääntymisiässä eli potentiaalinen tuleva äitiyslomalainen vai ei, jos sitä riskiä ei työnantajalla ole varaa ottaa niin sitten paikkaa ei kyseinen henkilö tule saamaan oli raskaana tai ei.

Salailu ja häikäilemättömästi omaan pussiin pelaaminen ovat sitten sellaisia asioita joita ei naamaan katsomalla aina voi nähdä mutta ne tulevat ilmi siinä vaiheessa jos muutama kuukausi työn aloittamisen jälkeen tulee ilmoitus äitiyslomasta. Siinä voi sitten jokainen laskeskella mielessään kuinka paljon kyseiseen työntekijään luotetaan tulevaisuudessa ja mitkä ovat urakehitysmahdollisuudet.

 

No fucking shit, Sherlock.

Kuis paljo sulla olikaan ikää...?

 

Pelkästään naamaan katsomalla voi todeta onko nainen lisääntymisiässä eli potentiaalinen tuleva äitiyslomalainen vai ei, jos sitä riskiä ei työnantajalla ole varaa ottaa niin sitten paikkaa ei kyseinen henkilö tule saamaan oli raskaana tai ei.

Salailu ja häikäilemättömästi omaan pussiin pelaaminen ovat sitten sellaisia asioita joita ei naamaan katsomalla aina voi nähdä mutta ne tulevat ilmi siinä vaiheessa jos muutama kuukausi työn aloittamisen jälkeen tulee ilmoitus äitiyslomasta. Siinä voi sitten jokainen laskeskella mielessään kuinka paljon kyseiseen työntekijään luotetaan tulevaisuudessa ja mitkä ovat urakehitysmahdollisuudet.

Ilmeisesti meidän työnantaja on jotenkin poikkeuksellinen koska kaikki ylemmät toimihenkilöt joita tänne viime aikoina on palkattu, ovat olleet vastavalmistuneita kihloissa olevia naisia.
Osa on ollut nyt täällä jokusen vuoden, mennyt naimisiin mutta kukaan heistä ei ole vielä lisääntynyt.
Tällä omalla kokemuksellani uskon molemminpuoliseen avoimuuteen ja rehellisyyteen mutta uskon toki että toisenlaisiakin työnantajia on olemassa.

 

Mitä mieltä olet siitä, Ihmemies, pitäisikö miehen kertoa työnhaussa puolisonsa mahdollisesta raskaudesta sekä mahdollisesti, ehkä, suunnitelmissa olevasta isän vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta.. joiden kestosta ja pitämisestä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta? Pitäisikö miehen myös kertoa että aikoo hoitaa sairaat lapset kotona, koska puoliso ei välttämättä sitä kovin usein tee?

Pitäisikö miehen kertoa myös haastattelussa eturauhasvaivoistaan, koska ne voivat johtaa leikkaukseen ja sairaslomaan?

Miksi nämä asiat koskevat vain naisia? Mitä luulet, saisiko mies hakemansa työpaikan olemalla edellä mainituista asioista rehellinen?

 

Hyvä työnantaja ei kanna kaunaa vaan ymmärtää miksi työnhakija ei vielä alkuraskauden aikana halua kertoa työnhaussa raskaudestaan. Ja toisaalta on iloinen, että sai valita parhaan työntekijän ilman syrjintäsyytteitä.