Tyksissä synnyttäneitä??

Kerokaapas kokemuksia sairaalasta henkilökunnasta ym.

Miten suhtauduttiin kivunlievitykseen?? Saitko mitä halusit?? Ehdoteltiinko eri mahdollisuuksia kivunlievityksen ja synnytysasennon ym suhteen vai pitikö kaikkea kerjätä ja ruonata??

Tehtiinkö sinulle episiotomia? Oliko tarpeellinen vai rutiinitoimenpide??

Ja muutakin saa kommentoida, omia kokemuksia ja plussia ja miinuksia =)

Ja kuinka mones synnytys?

KIITOS!!
 
Minä oon synnyttänyt Tyksissä kaksi kertaa. Kivunlievitystä oon saanu ku oon vaan pyytänyt, tosin viimeisimmässä synnytyksessä sitä ei ehditty antaa. Henkilökunta on mun mielestä ihan mukavaa ja asiansa osaavaa, ekalla kerralla ensimmäinen kätilö oli sellanen jonka kanssa ei menny kemiat yhteen, mut muuten ei oo ollu mitään ongelmia. Välilihaa ei oo leikattu kummallakaan kertaa, en tiedä onko hyvä vai huono. En osaa mitään erityistä sanoa, kun mulla meni kaikki ihan hyvin molemmilla kerroilla noin niinku sairaalan puolesta ainakin.
 

Synnytin viime maaliikuussa TYKSiissä pinen pojan. Synnytys eteni nopeasti, mutta kivun lievitystä tarjottiin. En mitään ottanut. Synnytys asennoista opastettiin sen minkä vaan ehti. Synnytyksen jälkeen kätilö vaan totes, että mneehän se luomusynnytys täälleekin, harjoittelematta... :)

POnnistusvaiheessa kätilö suihkutteli jotain liukastetta ja samalla tuki kädellä ja lämpimällä pyyhkeellä välilihaa. Mitään ei revennyt eikä leikattu.

Kokemuksena miellyttävä, hassu sana, mutta eipä tullut parempaakaan mieleen. Maaliskuussa olen taas menossa synnyttämään. Toivottavasti sujuu yhtä hyvin.
 
odex
synnytin tyksissä n. vuosi sitten ja mulla kerkes olla 4 eri kätilöä jotka kaikki oli mukavia ja osasivat asiansa. mulla leikattiin väliliha ja oli kipeä kauan. kivunlievitystäkin sai monenlaista tarpeen mukaan. jos on mahdollisuus saada kätilö-opiskelija mukaan niin suosittelen lämpimästi.
 
Synnytin esikoisen Tyksissä vuosi sitten. Jouduin tutustumaan aikasta isoon määrään hoitajia useammalla osastolla. Luonnollisesti joukkoon mahtui niitäkin, joiden kanssa ei oikein luonteet osunu, mutta suurin osa hlökunnasta oli mukavaa.
Kivunlievitystä sai kyllä. Epiduraalia ehdotti kätilö ennen kuin olin itse ehtinyt suutani avata.
Synnytysasennon kyllä mulle valitsi kätilö. Olin etukäteen ajatellut, että tahdon ponnistaa jakkaralla tai kyykyssä. Kätilö kuitenkin ohjasi kysymättä puoli-istuvaan asentoon eikä siinä hetkessä paljoa huvittanut ruveta kinaamaan... (Ja kai epiduraalin saaneelle se puoli-istuva on se turvallinen vaihtoehto... tai jotain...)

Ihan hyvät muistot Tyksistä jokatapauksessa jäi.
 
Heip! Kesäkuussa synnytin tyksissä juhannusruuhkan aikaan ja 4 eri kätilöä kerkis mullakin olemaan, kaikki mukavia paitsi yksi joka oli töykeä ja haisi hajuvedelle, enkä kehdannut sanoa siitä, no onneks en joutunut hänen aikanaan ponnistelemaan, olisin varmaan lyöny!!! Mut se joka hoiti homman loppuun oli hirmu mukava ja opasti asennoissa ja tuntui tietävän mikä toimii just mulla parhaiten, suihkutteli kans öljyä ja ohjeisti koko ajan, jos saan vielä toisen niin toivoisin että saisin saman kätilön, nimenkin tähän laittaisin jos sais!!
Hyvä kokemus ja osastollakin sitten sen jälkeen oli ihan ok meininki.
 
Synnytin tyksissä elokuun lopulla. Meillä oli neljä kätilöä, joista kaikki olivat mukavia ja asiansa osaavia. Kivunlievytystä tarjottiin, paitsi ilokaasua, mikä näin jälkikäteen vähän ihmetyttää. Ei siinä vaiheessa itse enää muistanut kysyä. Ainoa negatiivinen kokemus henkilökunnasta oli synnystysosaston lastenhoitaja. Oli todella yrmeä ja sulkeutunut.Siinä tilanteessa olisi kaivannut enemmän hymyä ja lämpöä.
väliliha leikattiin. Kysyin kätilöltä,että kuinka usein se tehdään nykyisin ja sanoi,että noin 20% synnytyksissä eli ei tehdä ellei ole todellinen tarve (niin mä sen ainakin ymmärsin). Oman äitini aikana se kai leikattiin lähes joka kerta. Kätilö sanoi,että luonnollisesti revennyt liha korjautuu nopeammin. Itse paranin kyllä suhteellisen nopeasti, mutta olen kyllä huomannut vieläkin välillä outoja vihlaisuja alapäässä. Jälkitarkastuksessa mulle kyllä sanottiin,että on niin siististi ommeltu ettei edes huomaa,että on leikattu. Ehkä vihlaisut johtuvat yleensä synnytyksestä?
Tsemppiä synnytykseen! Kyllä siitä selviää. Vaikka sattuu niin palkinto on sen arvoinen! =)
 
Päksy harmaana
Synnytin viime marraskuussa tyksissä. Synnytys oli suhteellisen nopea. Puudutuksena käytettiin epiduraalia, jota suosittelen lämpimästi. Minulla oli sama kätilö koko synnytyksen ajan. Hän oli ammattitaitoinen ja osasi "lukea" minua kuin avointa kirjaa. Sen ansiosta minulle jäi synnytyksestä hyvä mieli. Annoinkin oikein paljon positiivista palautetta. Myös lastenhoitaja osasi hommansa ja jaksoi hymyillä.
 
beliza
Synnytys kävi tyksissä hyvin. Epiduraalia tarjottiin heti, synnytysasennon valitsi kätilö sen enempiä edes kyselemättä. Väliliha repesi hieman, sitä ei leikattu, mutta kätilö katsoi parhaaksi puuduttaa sen ennen repeämistä. Kaksi kätilöä minulla kerkisi olemaan ja molemmat ihan ok.

Osastolla oli vähän toisin. Kukaan ei juurikaan opastanut mitään, itse sai etsiä tarvitsemansa vaatteet yms., ja iltapalakin meni sivu suun, kun kukaan ei kertonut, että se tulee joskus sinne käytävälle. Kukaan ei kertonut myöskään sitä, että vauva viedään aamulla ensimmäiseksi punnittavaksi ja lastenhoitajan "hoidettavaksi", eka kakkakin jäi heiltä näkemättä ja minä sain "haukut" siitä. Lastenhoitajat siis (ainakin yksi) oli varsin yrmeä, imetysopastusta kyllä sain.

Kokemuksistani on kyllä jo lähes 5 vuotta aikaa, toivottavasti jotain parannusta on tässä ajassa tapahtunut...
 
Päksy harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.01.2005 klo 14:54 beliza kirjoitti:
Synnytys kävi tyksissä hyvin. Epiduraalia tarjottiin heti, synnytysasennon valitsi kätilö sen enempiä edes kyselemättä. Väliliha repesi hieman, sitä ei leikattu, mutta kätilö katsoi parhaaksi puuduttaa sen ennen repeämistä. Kaksi kätilöä minulla kerkisi olemaan ja molemmat ihan ok.

Osastolla oli vähän toisin. Kukaan ei juurikaan opastanut mitään, itse sai etsiä tarvitsemansa vaatteet yms., ja iltapalakin meni sivu suun, kun kukaan ei kertonut, että se tulee joskus sinne käytävälle. Kukaan ei kertonut myöskään sitä, että vauva viedään aamulla ensimmäiseksi punnittavaksi ja lastenhoitajan "hoidettavaksi", eka kakkakin jäi heiltä näkemättä ja minä sain "haukut" siitä. Lastenhoitajat siis (ainakin yksi) oli varsin yrmeä, imetysopastusta kyllä sain.

Kokemuksistani on kyllä jo lähes 5 vuotta aikaa, toivottavasti jotain parannusta on tässä ajassa tapahtunut...
Eipä ole tyksin vuodeosaston systeemit tuosta viiden vuoden takaisesta juurikaan muuttuneet. Kaikki oli viime marraskuussa aivan samoin kuin kirjoitit. Olin ihan hukassa ekat päivät. Olisin kovasti kaivannut sellaista "alkuesittelyä" jossa olisi opastettu talon tavoille. Onneksi minulla oli ekan päivän ajan todella mukava "kämppis" joka opasti sen minkä ehti ennen kotiin lähtöään. Seuraava kämppis olikin sitten ihan toisenlainen: puhui jatkuvasti kännykkäänsä kovalla äänellä, hänen poikaystävänsä "asui" huoneessamme ja äitinsä soitteli jatkuvasti huoneen puhelimeen (ja tietysti heräsin puhelimen ääneen joka kerta). Olin onnessani, kun vihdoin viidentenä päivänä sain lähteä kotiin huilaamaan. Ainoa positiivinen muisto on eräs kätilöharjoittelija, joka oli enemmän ammattilainen kuin kukaan "vanha konkari". Hän kohteli minua ihmisenä ja vasta synnyttäneenä äitinä eikä imetyskoneena kuten muut henkilökunnan jäsenet.
 
Kokemukseni Tyksistä ovat ihan positiivisia.Kätilö oli ihana ja kannustava ja sain toivomani kivunlievitykset.Synnytyksen jälkeen kohdalleni osui myös aivan ihana lastenhoitaja joka oli aidosti iloinen poikamme syntymästä.Huonot muistot jäivät avautumisvaiheestani jolloin kohdalleni osui kätilö joka ei ilmeisestikään ottanut tosissaan kovia kipujani.Avautumisvaiheeni kesti yli vuorokauden jolloin kärsin koko ajan kovista supisteluista.Vuorokauden jälkeen avautumisessani ei ollut tapahtunut mitään muutoksia jolloin tämä samainen kätilö totesi vaan että:"Eipä tässä voi nyt muutakuin vaan vielä odotella..."
Kysyin että miksei synnytystäni voida käynnistää niin en saanut häneltä siihen mitään vastausta.Lopulta lääkäri "armahti" minut ja synnytys käynnistettiin jolloin synnytys lähtikin etenemään mukavasti.Mieleeni jäi kysymys,että olisinko joutunut kärsimään supisteluideni kanssa vielä toisen mokoman vuorokauden ellen olisi itse ottanut puheeksi lääkärin kanssa käynnistämisen mahdollisuutta?? :\|
 
merelle
minä synnytin tyksissä, kokemukset synnäriltä olivat ihanat, veinkin kukkasia ja pienen enkelin sinne myöhemmin.
esikon synnytys pitkittyi ja mut jouduttiin leikkaamaan, osastolla huomasivat että epiduraala ei toimi ja mulle jouduttiin antamaan ensimmäisenä yönä morfiinia lonkkaan, seuraavana päivänä hoitajakseni tuli maailman ilkein ja katkerin ihminen, en saanut kivunlievitystä vaikka en pystynyt puhumaan enkä kunnolla hengittämään kivuissani, hoitaja haukkui mua ja uhkaili eri asioilla, katetrin repäsi pois niin että virtsarakkoon tuli pieniä hiertymiä ja pissasin verta.
kuopus leikattiin myös ja silloin leikkaussalissa oli kamala hoitaja joka tiuski ja huusi minulle kun epiduraalin laitto tuntui hirveältä, jalkana ponnahti suoraksi sain kamalan tuntuisen "sähköiskun",
osastolla oli opiskelija joka ei aamulla tuonut vauvaa huoneeseeni vaikka pyysin, en ollut imettänyt koko yönä , sanoi että tuo vasta kun vauva herää ja tämä heräsi vasta 11 aamulla!!!
kuopuksen pipossa oli verta ja luulin että se on minusta, myöhemmin pari kätilöä toi vauvan viereeni ja sanoivat että hän on raapaissut itseään ja siksi oli tullut verta, mutta haava oli todella syvä, symmetrinen , reunat olivat siistit, kynsistä tulee repalainen raja , tämä oli seurausta kirurgiveitsestä, törkeää peittelyä jonka myönsivät myöhemmin.
nyt mulla onkin kamala tyks pelko tän seuraavan vauvan kanssa :\|
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.01.2005 klo 19:54 merelle kirjoitti:
minä synnytin tyksissä, kokemukset synnäriltä olivat ihanat, veinkin kukkasia ja pienen enkelin sinne myöhemmin.
esikon synnytys pitkittyi ja mut jouduttiin leikkaamaan, osastolla huomasivat että epiduraala ei toimi ja mulle jouduttiin antamaan ensimmäisenä yönä morfiinia lonkkaan, seuraavana päivänä hoitajakseni tuli maailman ilkein ja katkerin ihminen, en saanut kivunlievitystä vaikka en pystynyt puhumaan enkä kunnolla hengittämään kivuissani, hoitaja haukkui mua ja uhkaili eri asioilla, katetrin repäsi pois niin että virtsarakkoon tuli pieniä hiertymiä ja pissasin verta.
kuopus leikattiin myös ja silloin leikkaussalissa oli kamala hoitaja joka tiuski ja huusi minulle kun epiduraalin laitto tuntui hirveältä, jalkana ponnahti suoraksi sain kamalan tuntuisen "sähköiskun",
osastolla oli opiskelija joka ei aamulla tuonut vauvaa huoneeseeni vaikka pyysin, en ollut imettänyt koko yönä , sanoi että tuo vasta kun vauva herää ja tämä heräsi vasta 11 aamulla!!!
kuopuksen pipossa oli verta ja luulin että se on minusta, myöhemmin pari kätilöä toi vauvan viereeni ja sanoivat että hän on raapaissut itseään ja siksi oli tullut verta, mutta haava oli todella syvä, symmetrinen , reunat olivat siistit, kynsistä tulee repalainen raja , tämä oli seurausta kirurgiveitsestä, törkeää peittelyä jonka myönsivät myöhemmin.
nyt mulla onkin kamala tyks pelko tän seuraavan vauvan kanssa :\|
Onpa kurjat kokemukset sinulla.Etkö ole antanut palautetta kokemastasi? :/
 
merelle
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.01.2005 klo 15:41 Mother kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.01.2005 klo 19:54 merelle kirjoitti:
minä synnytin tyksissä, kokemukset synnäriltä olivat ihanat, veinkin kukkasia ja pienen enkelin sinne myöhemmin.
esikon synnytys pitkittyi ja mut jouduttiin leikkaamaan, osastolla huomasivat että epiduraala ei toimi ja mulle jouduttiin antamaan ensimmäisenä yönä morfiinia lonkkaan, seuraavana päivänä hoitajakseni tuli maailman ilkein ja katkerin ihminen, en saanut kivunlievitystä vaikka en pystynyt puhumaan enkä kunnolla hengittämään kivuissani, hoitaja haukkui mua ja uhkaili eri asioilla, katetrin repäsi pois niin että virtsarakkoon tuli pieniä hiertymiä ja pissasin verta.
kuopus leikattiin myös ja silloin leikkaussalissa oli kamala hoitaja joka tiuski ja huusi minulle kun epiduraalin laitto tuntui hirveältä, jalkana ponnahti suoraksi sain kamalan tuntuisen "sähköiskun",
osastolla oli opiskelija joka ei aamulla tuonut vauvaa huoneeseeni vaikka pyysin, en ollut imettänyt koko yönä , sanoi että tuo vasta kun vauva herää ja tämä heräsi vasta 11 aamulla!!!
kuopuksen pipossa oli verta ja luulin että se on minusta, myöhemmin pari kätilöä toi vauvan viereeni ja sanoivat että hän on raapaissut itseään ja siksi oli tullut verta, mutta haava oli todella syvä, symmetrinen , reunat olivat siistit, kynsistä tulee repalainen raja , tämä oli seurausta kirurgiveitsestä, törkeää peittelyä jonka myönsivät myöhemmin.
nyt mulla onkin kamala tyks pelko tän seuraavan vauvan kanssa :\|
Onpa kurjat kokemukset sinulla.Etkö ole antanut palautetta kokemastasi? :/
en saanut aikaiseksi, ikävä kyllä.
 
Ma-päivä osastolla käynnistyksessä, lopputulos kohdun suu pehmennyt ja sentin auki. Yöksi nukkumaan kipulääkkeiden avulla ja ti-aamulla synnärille.
Käynnistys jatkui synnytyssalissa kolmen kätilön vuoron ajan, jokainen puhui sektiosta vuorollaan, mutta alateitse synnytin lopulta ilokaasun ja epiduraalin avulla puolituntia keskiviikon puolella.Sokeriarvot olivat matalat koska mulle ei annettu ruokaa sektion takia, jota ei koskaan tullut, repesin pahasti ja lääkäri tikkasi mut, veriarvot matalalla, vaavin sukupuoli selvisi vasta isännältä, odoteltiin pari tuntia heräämössä noutajaa ylös, onneksi poju jaksoi imeä.
Loppuviikko osastolla, poju eka yön vauvalassa, jotta saisin nukkua. Herätys aamupalan jakoon, onneksi poju sai yöllä lisämaitoa ja nukkui vielä, kun tuotiin viereen. Käskettiin ilmoittaa, kun herää, jotta hoitsu tulisi hoitamaan hänet. Imetystä ei pahemmin opetettu saatikka lypsämistä. Vasta kun maito oli täyttänyt rinnat eikä niistä tullut ulos mitään pojun imiessä, motkotettiin, että olisi täytynyt ymmärtää kysyä.
Pojusta yritettiin tehdä väkisin keltaista, huoneet olivat aivan täynnä, itse sain hoitaa pojun vasta lauantaina, kalpeuttani ihmeteltiin, kunnes yksi hoitsu totes mun tarvitsevan rautaa ja paljon, lääkäri ei moista ollut hoksannut, istumisesta valitettiin tikkien takia, yöllä ei eräiden hoitsujen mielestä vaihdettu vaippoja, kun se häiritsee muita, lisämaitoa sai ruinata, tutti ilmestyi kuin tyhjästä, se oli kyllä plussaa.
Mä olin aivan täynnä koko osastoa ja päreet oli palaa, kun vielä sunnuntaina yritettiin jättää mut osastolle, vaikka lääkäri oli antanut luvan molemmille poistua.
Pian kyllä oppi tunnistamaan hoitsut, joilta ei kannattanut kysyä mitään. Yksikin totes naapurille, ettei vauva itke, jos sillä on kakat housuissa koko yön vaan tuputti vain imettämistä. Seuraava hoitsu oli taas ihmeissään, miksi vauvalla oli kakat vaipoissa.
Sitten kun joskus on toisen vaavi aika, meen kyllä TYKS:iin, pelkästään sen takia, että siellä on tehovalmius, jos jotain tapahtuu. Ja yritän selvitä osostolta kahdessa päivässä pois!!
 
Täällä olis kans yks Tyksissä synnyttäny! :wave:

Kokemuksena ihan jees, ku näin jälkeenpäin ajattelee. Mulla meni vedet torstai-iltana ja lauantai aamuna laitettiin tipalla vähän vauhtia masiinaan, ku mitään ei tapahtunu. Eka kätilö oli tosi ihana ja sen kans synkkas hyvin. Sitte vaihtu vuoro ja toinen kätilö oli sit hiukan erilainen, mut kyllä hänenki kans homma hoitus. Synnytyksen aikana olisin varmaan lyöny sitä, mut jälkeenpäin oli tosi mukava tyyppi!

Kivunlievityksenä otin ekaks aqua-rakkulat ja niitä en sitte suosittele kenellekään!!! Ne sain suihkussa, ku sieltä kömmin takas huoneeseen, ni otin ilokaasua ja sen kans pärjäilin jonku aikaa, mutta lopulta "sain" epiduraalin.. Se ei sitte ollu mikään maailman paras kokemus, ku osus kans mennessään yhteen hermoon ja vieläki muistona siitä hermosärkyä jalassa. Muuten kyllä auttoi ihan mukavasti.

Loppupeleissä synnytin imukupilla ja se oli enemmän ku positiivinen kokemus. En jaksanu hommaa loppuun asti ja siitä oli suuri apu. Sen laittaminen ei ollu kivaa, mut kesti tosi hetken. Lääkärit (synnytyssalissa) olivat ihan mukavia, mut aikasemmin siellä polin puolella menetin hermoni noin 6 miljoonaa kertaa..

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä sairaala synnyttää ja ollu hoidossa. Ai nii, synnytysasennon päätti kätilö, mut olin ihan tyytyväinen siihen! En olis muussa asennossa ku siinä sängyllä pystyny olemaankaan..

Että sillai.. =)
 
Synnytin Tyksissä viikko sitten.
Synnytysosastolla kaikki meni paremmin kuin hyvin. Molemmat kohdalleni osuneet kätilöt olivat todella mukavia ja osasivat huomioida tarpeeni. Sain epiduraalin neljältä yöllä ilman odottelua. Kätilö ohjasi puoli-istuvaan ponnistusasentoon, mutta sanoi samalla, että saan vaihtaa asentoa jos tuntuu pahalta. En vaihtanut. Välilihaa leikattiin vain sen verran kuin oli tarpeellista, eikä tikkejäkään näin ollen tullut kuin viisi tai kuusi.
Osastosta on sitten vähän ristiriitaiset kokemukset. Sain olla rauhassa, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Luulisi, että ensisynnyttäjää vähän tarkemmin seurataan. Tytöllä oli vatsavaivoja kun röyhtäily ei ottanut sujuakseen. Hoitaja tuli sitten laittamaan hänet nukkumaan ja seuraava hoitaja kauhisteli että missä asennossa vauvaani oikein nukutan. Onneksi totuimme tytön kanssa nopeasti toisiimme ja kaikki sujui hyvin. Ehkä juuri siksi hoitajat eivät meihin erityistä huomiota kiinnittäneetkään.
Menen kyllä Tyksiin uudestaankin jos sellainen tilanne sattuisi eteen tulemaan.
 
ihan ok
mulla meni kaikki aivan loistavasti, synntys meni hetkessä ja kätilö oli aivan huippu ! ilokaasulla pärjäsin kun muuta ei oikeen edes ehtinyt ajattelemaan. välilihaa ei leikattu eikä paikat edes revennyt.
MUTTA osastolla olo ei ollut kauhean kiva. alussa oli imetysongelmia, kätilöt kävivät ekana päivänä neuvomassa, mutta siihen se sitten jäikin....enkä mä kehdannut niitä vaivata kun ne vaikutti niin tympääntyneiltä kun nappulasta niitä kutsui apuun.. kaikista hirveintä oli yksi lastenhoitaja joka oli koppava ja inhottava kaikilla mahdollisilla tavoilla ja kaikenlisäksi kun vauvani meni yöksi valohoitoon niin tämä hoitsu oli laittanut "aurinkolasit" huonosti silmille, kun menin katsomaan parin tunnin päästä omaa nuppua niin lasit oli otsalla.
mä sitten kysyin vuorossa olleelta hoitajalta oliko siitä jotain vahinkoa mutta se ei vastannut mitään.
vieläkin muo kiehuttaa.


 
Synnytys sujui ihan hyvin ja kivunlievitystä sain kunhan pyysin, mutta osastolla oli kurjaa. Olin osastolla 310 ja ensisynnyttäjänä olisin toivonut hieman edes neuvoja. Onneksi on kokemusta vauvojen hoidosta, mutta sain olla muutaman vuoron ajan ilman ettei kukaan tullut edes vilkaisemaan. Tuntui turhauttavalta soittaa ja kysyä neuvoa jostain pikku asioista... Synnytin siis 6 päivää sitten. Ruinasin kauan, että pääsen pois 3 päivän jälkeen ja muutamalta hoitajalta tuli kyllä todella negatiivisia kommentteja. Ihan kuin en kotona pärjäisi, kun yksin siellä huoneessakin pärjättiin!!
 

Yhteistyössä