Tyhmä kysyy äo:stä
- Viestiketjun aloittaja Onnsku
- Ensimmäinen viesti
mun mielestä sen älykkyysosamäärätestin tarkoitus on nimenomaan se, että se ei erottele ihmisiä kulttuurin ja koulutuksen perusteella. Toki päättelykyky varmaan paranee iän myötä.
N
no
Vieras
V
vieras
Vieras
Varmasti vaikuttaa opiskelukin. Ja se, että on tottunut tekemään sen tyylisiä tehtäviä, mitä testissä käytetään.
Mä en ihan luota noihin testeihin.
Mä en ihan luota noihin testeihin.
M
marmatus
Vieras
Missä niitä äo testejä voi tehdä? Mensan testit on vissiin ainakin maksullisia? kerran huvikseni vaan meinasin kokeilla ja netistä en ainakaan löytäny muuta kun jotain pilipali juttuja.
L
Lode
Vieras
ÄO:ta testattaessa mitataan yleisälykkyyttä, eli ns. g-faktoria 
Mensan sivuilla on ainakin testi.
Mensan sivuilla on ainakin testi.
Mutta ei kai äo varsianaisesti nouse iän myötä? Älykäs aikuinen on ollut älykäs myös lapsena - älykkyyttähän mitataan eri ikäisiltä eri tavalla. Eikä mun käsittääkseni älykkyystestit mittaa kirjoista opittavaa tietoa vaan esim. logiikkaa.
N
Non compos mentis
Vieras
Eli tasan 2-vuotias lapsi on reilun 3-vuotiaan tasolla. Sitä tuo äo tarkoittaa. 160/100*2=3,2. Ei mun ÄO ole merkittävästi noussut/laskenut iän myötä. Tai noh, aikuisena on tullut muutaman pongon parannus siihen, mitä sain 6-vuotiaana tulokseksi.
L
Lode
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja marmatus:
Ei ainakaan Mensan sivuilla oleva "pikatesti" ole maksullinen.
S
sdflojaf
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Onnsku:Onkohan sellaisia testejä netissä ?Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sellaisia ihan oikeita testejä (esim. WAIS aikuisille tai WISC lapsille) ei löydy netistä, kun niiden tekemiseen tarvitaan psykologi, erilaisia työkaluja ja paljon aikaa.
M
marmatus
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Onnsku:
Ei se niin mene, että se tietää enemmän kuin vaikka peruskoulun käynyt. Kyse on valmiuksista oppia.
N
Non compos mentis
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Onnsku:
Se on vain potentiaalia, jota lapsella on. Joskus tuntuu, että luullaan korkean äo:n tarkoittavan sitä, että kaikki on superhelppoa ja kaikki tieto on kerääntyneenä tällaisen ihmisen sisään synnynnäisesti. On erittäin mahdollista olla älykkäämpi kuin 99% ihmisistä ja silti jäädä luokalleen.
N
Non compos mentis
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Onnsku:Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Mutta eiks tuo linkin 2v. ollut Einsteinin tasolla?
Asiasta viidenteen, sinä vaikutat todella älykkäältä ihmiseltä =) Ei tulis mieleenkään käydä väittelee
Ei hän voi mitenkään aikuisen Einsteinin tasolla olla. Ei Einsteinkaan edes puhunut vielä kaksivuotiaana.
No ei voi :ashamed:Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:Alkuperäinen kirjoittaja Onnsku:Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Mutta eiks tuo linkin 2v. ollut Einsteinin tasolla?
Asiasta viidenteen, sinä vaikutat todella älykkäältä ihmiseltä =) Ei tulis mieleenkään käydä väittelee
Ei hän voi mitenkään aikuisen Einsteinin tasolla olla. Ei Einsteinkaan edes puhunut vielä kaksivuotiaana.
Milloinkohan opin miettimään ennen kuin kyselen typeriä :/
N
Non compos mentis
Vieras
N
Non compos mentis
Vieras
Mietin tätä eilen vielä kotonakin. Niin, harvasta lapsena korkeat pisteet saavasta tulee mitään sen kummempaa isona. Kaikki eivät pärjää elämässä esim. sosiaalisesti tai saattavat saada mielenterveydellisiä ongelmia, joku ei edes halua hyödyntää tätä potentiaaliaan (eivät kaikki hekään, joilla on pikajuoksijan jalkalihakset halua juoksijoiksi) ja joku ohjautuu sitten muihin hommiin kuin vaikka tutkijoiksi. Se on ihan oikein; valinnanvapaus! Eivät kaikki absoluuttisen sävelkorvan omistajat välttämättä edes tykkää musiikista.
On sitten vielä muistettava teoria useammista älykkyyden lajeista. ÄO-testit perinteisesti mittaavat vain yhtä tyyppiä.
On sitten vielä muistettava teoria useammista älykkyyden lajeista. ÄO-testit perinteisesti mittaavat vain yhtä tyyppiä.
N
ninni
Vieras
Tottakai opiskelu jne. nostaa älykkyyttä henkilökohtaisella tasolla. Aivot muokkautuvat koko elämän ajan ja jos niitä ruokkii järkevästi niin ne kehittyvät yleensä parempaan suuntaan. Myös moni luova tominta voi nostaa älykkyyttä. Mutta mensan testit eivät oikeasti millään tavalla mittaa yleisälykkyyttä. Ainoa joka voi jollain jotenkin luotettavalla tavalla tutkia (huom tutkia, yhden testin avulla ei älykkyyttä pysty määrittelemään) on psykologi.
Mutta toki ihmiset on jo synnynnäisesti, geneettisesti eri tasolla älykkäitä, luovia jne. että vaikka kaksi ihmistä opiskelisi ja tekisi elämässään kaiken samoin niin toinen voisi olla toista huomattavasti älykkäämpi.
Mutta toki ihmiset on jo synnynnäisesti, geneettisesti eri tasolla älykkäitä, luovia jne. että vaikka kaksi ihmistä opiskelisi ja tekisi elämässään kaiken samoin niin toinen voisi olla toista huomattavasti älykkäämpi.
N
ninni
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Kyllä ÄO testit mittaavat useampaa älykkyyden osa-aluetta (siis psykologin tekemät, mensan testiä en henkilökohtaisesti edes kutsusuisi älykkyystestiksi), mutta kuitenkin edelleen moni älykkyyden osa-alue jää mittaamattakin.
N
Non compos mentis
Vieras
Joo, niin, kiitos ninni. Toit mieleeni tutkimuksen, jossa tarjottiin "slummialueen" lapsille ihan pienestä pitäen älyllisiä virikkeitä ja opetusta. Tää oli joskus 1960-70-luvuilla USAssa, lähinnä mustille lapsille suunnattu tutkimus. Lapset, jotka olivat ohjelmassa mukana, pärjäsivät huomattavasti paremmin mm. koulussa ja myöhemmin elämässä kuin ne lapset, jotka eivät olleet tutkimuksessa mukana.
Nurture vs. nature on pitkään ollut kiistakapulana. Suuri vaikutus sillä ympäristölläkin eittämättä on. Kaikista ei kuitenkaan saada neroja edes varhaisella opetuksella. Mutta kunhan jokainen voisi edes omat kykynsä laittaa likoon täysillä.
Nurture vs. nature on pitkään ollut kiistakapulana. Suuri vaikutus sillä ympäristölläkin eittämättä on. Kaikista ei kuitenkaan saada neroja edes varhaisella opetuksella. Mutta kunhan jokainen voisi edes omat kykynsä laittaa likoon täysillä.
