turhauttaa olla kynnysmattona. Miten pääsen tästä roolista eroon?

[ei oikeita kavereita.]

Olen se jolle soitetaan kun muilla on jotain tekemistä. Olen se jonka olkapäähän turaudutaan kun kaikki menee huonosti. Olen se jolle ei vastata soittoihin tai viestiehin mikäli minä ehdotan tapamista. Olen se joka alkaa olemaan todella kyllästynyt rooliini.

Ymmärrän sen että ihmisillä on menoa, mutta tiedän varmuudella sen että muhun otetaan vaan yhteyttä kuin muilla on tekemistä, eikä halua olla yksi. Sitten pitäisi silloinkin olla lojaali ja ymmärtäväinen ihminen.

Miten pääsen eroon tästä? En kuitenkaan haluaisi olla ihan yksin...

 

["vieras"]

Lue pari hyvää kirjaa, esim. Oscar de Mello, havahtuminen, Rhonda Byrne, salaisuus.

Noilla pääset jo hyvään alkuun itsesi muttamisessa. Itsestähän se muutos lähtee, ei kukaan voi tehdä sitä puolestasi.

 

[Orion-]

Vietä aikaa sellaisten kavereiden kanssa joiden seurasta oikeasti nautit, muille sano heihei vaikka jäisitki sen takia yksin. Muista että olet itse vastuussa tuosta sun roolista. Se on sulle annettu koska olet ottanut sen vastaan.

Ja joskus täytyy luopua jostain vanhasta saadakseen uutta parempaa tilalle.

 

["aapee"]

Oon huono tutustumaan ihmisiin. Mulla on nytkin vain yksi hyvä ystävä jonka seurasta nautin. Hän asuu kuitenkin 400km päässä ja koska omat tuloni ovat mitä ovat (olen opiskelija) näen häntä vaan muutaman kerran vuodessa. En ole edes seurustelusuhteessa, joten turhauttaa olla ilman tekemistä, Hitsi kun ei ole töitäkään, olen aikamoinen työnarkomaani vain sen takia ettei tartte ajatella yksinäisyyttään...

 

["vieras"]

Mene ensin itseesi ja hyväksy oma osuutesi asiaan. Mikään ei ole ällöttävämpää kuin parantunut kiltti, jonka muodonmuutoksen tulos on katkera häijy ämmä, joka ei enää näyttele. Kukaan ei ole pakottanut sinua mihinkään, vaan oma suhteesi itseesi ja muihin ihmisiin on ongelmallinen. Et ole itseasiassa ollut koskaan mukava ihminen, vaan haluat kiltteydelläsi muilta hyväksyntää. Tykkää ensin itsestäsi, niin voit aidosti tykätä muistakin.

 

["aapee"]

Vaikea vaan tykätä itsestä kun tietää että on se 5. paras vaihtoehto joka ei ole edes seurustellut...

 

["hippo"]

[QUOTE="vieras";28552313]Mene ensin itseesi ja hyväksy oma osuutesi asiaan. Mikään ei ole ällöttävämpää kuin parantunut kiltti, jonka muodonmuutoksen tulos on katkera häijy ämmä, joka ei enää näyttele. Kukaan ei ole pakottanut sinua mihinkään, vaan oma suhteesi itseesi ja muihin ihmisiin on ongelmallinen. Et ole itseasiassa ollut koskaan mukava ihminen, vaan haluat kiltteydelläsi muilta hyväksyntää. Tykkää ensin itsestäsi, niin voit aidosti tykätä muistakin.[/QUOTE]

tää on niin totta! itseäni ärsyttää ihmiset jotka ottaa esimerkiksi parisuhteessa sellaisen roolin alusta asti..että ei omaa mielipiteitä=ei tuo julki niitä, myöntelee ja sitte kun on ite vuosia tuota jatkanu niin sitte syyttää sitä toista puolisoa natsiksi tai tyranniksi tms.. vaikka jos toinen alusta asti esittää..niin omapa on syynsä että on tehnyt asioita vaan toista miellyttääkseen.

 

[Orion-]

[QUOTE="aapee";28552341]Vaikea vaan tykätä itsestä kun tietää että on se 5. paras vaihtoehto joka ei ole edes seurustellut...[/QUOTE]

Pitäis opetella tykkäämään itsestään ilman sitä ehtoa että toiset tykkää susta. Haastavaa varmasti, iteki semmosta opettelen.

 

["aapee"]

[QUOTE="hippo";28552383]tää on niin totta! itseäni ärsyttää ihmiset jotka ottaa esimerkiksi parisuhteessa sellaisen roolin alusta asti..että ei omaa mielipiteitä=ei tuo julki niitä, myöntelee ja sitte kun on ite vuosia tuota jatkanu niin sitte syyttää sitä toista puolisoa natsiksi tai tyranniksi tms.. vaikka jos toinen alusta asti esittää..niin omapa on syynsä että on tehnyt asioita vaan toista miellyttääkseen.[/QUOTE]

Tästä olen samaa mieltä. Yksi luokkakaverini on nyt vuoden ollut saman jätkän kanssa ja kaikki menee sen tahdon mukaan, tuttuni melkein kysyy häneltä luvan käydä vessassa...

 

["hippo"]

[QUOTE="aapee";28552477]Tästä olen samaa mieltä. Yksi luokkakaverini on nyt vuoden ollut saman jätkän kanssa ja kaikki menee sen tahdon mukaan, tuttuni melkein kysyy häneltä luvan käydä vessassa...[/QUOTE]

niin siis ei se mitään jos homma toimii toisinkin päin ja näin oikeesti haluaa toimia,mutta jos niin tekee vaan siksi että pelkää tulevansa jätetyksi tms eikä oikeesti taho niitä asiotia mitä tekee,ni sit on mun mielest turha itkee että ku mulla ei oo omaa elämää ollenkaan ja kaikki menee ton xxxxx mukaan ja ja kun ite on valinnut sen tien

 

["hmmm"]

mitä jos tuntee että tulee hyväksikäytetyksi usein vaikka tykkää itsestä?

 

["aapee"]

[QUOTE="hmmm";28552632]mitä jos tuntee että tulee hyväksikäytetyksi usein vaikka tykkää itsestä?[/QUOTE]

Sama fiilis tästä myös toistuu myös. Ihminen osaa olla petollinen laji..

 

["aapee"]

Tein sen taas. Kaveri pyysi mua mukaan baariin. Sama vanha kaava toistuu: Kaveri tuntee yli puolen baaria (varsinkin miespuoliset henkilöt) ja sitten liihottaa ympäriinsä välittämättä mitään olenko mukana vai ei...

 

["vieras"]

Repäiset ja tutustut siellä baarissa uusiin ihmisiin.

 

[niin tuttua]

Olen se jolle soitetaan kun muilla on jotain tekemistä. Olen se jonka olkapäähän turaudutaan kun kaikki menee huonosti. Olen se jolle ei vastata soittoihin tai viestiehin mikäli minä ehdotan tapamista. Olen se joka alkaa olemaan todella kyllästynyt rooliini.

Ymmärrän sen että ihmisillä on menoa, mutta tiedän varmuudella sen että muhun otetaan vaan yhteyttä kuin muilla on tekemistä, eikä halua olla yksi. Sitten pitäisi silloinkin olla lojaali ja ymmärtäväinen ihminen.

Miten pääsen eroon tästä? En kuitenkaan haluaisi olla ihan yksin...

itse päädyin lopulta valitsemaan tietoisesti yksinäisyyden. En vaan jaksa olla antamassa toisille ihmisille koko ajan asioita joita en vastavuoroisesti itse koskaan saa.

 

["isipappa"]

[QUOTE="aapee";28552681]Tein sen taas. Kaveri pyysi mua mukaan baariin. Sama vanha kaava toistuu: Kaveri tuntee yli puolen baaria (varsinkin miespuoliset henkilöt) ja sitten liihottaa ympäriinsä välittämättä mitään olenko mukana vai ei...[/QUOTE]

Isipappa ei koskaan istu baarissa, jossa ei tunne kaikkia. Silloinkin vain ja ainoastaan selkä seinää vasten.

Ei-kovin-kauan-sitten mannelauma päätti haastaa isipapan. Semmoinen seitsemän vastaan yksi on aivan liian epätoivoinen suhde. Liian vähän on aivan liian vähän. Seurauksena on yksi omistajaansa vailla oleva takavarikoitu puukko isipapan jääkaapin päällä, sekä muutama kipeä nenu ja sensemmoista pientä.

Milloin isipappa on naisen seurassa, niin nainen tietää olevansa isipapan seurassa. Isipappa kun ei tuijota, mutta riisuu katseellaan.

 

["vieras"]

Isipappa ei kyllä tuolla tekstillä hurmaa yhtäkään naista. Kolmas persoona ei iske. Puhutko sä normaalistikin itsestäsi noin?

 

["koko"]

[QUOTE="vieras";28552285]Lue pari hyvää kirjaa, esim. Oscar de Mello, havahtuminen, Rhonda Byrne, salaisuus.

Noilla pääset jo hyvään alkuun itsesi muttamisessa. Itsestähän se muutos lähtee, ei kukaan voi tehdä sitä puolestasi.[/QUOTE]

Mistä nuo kirjat tarkemmin kertoo? Onko ne romaaneja vai jotain muuta?

 

["vieras"]

[QUOTE="koko";28553157]Mistä nuo kirjat tarkemmin kertoo? Onko ne romaaneja vai jotain muuta?[/QUOTE]

Niitä voisi kutsua Elämän viisaus -kirjallisuudeksi. Miten tutustutaan omaan itseen ja päästään elämässä eteenpäin. Anteeksianto on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Mutta pyrkimys on olla läsnä nykyhetkessä, ei menneessä eikä tulevassa.

Omia ajatusmalleja muuttamalla voi alkaa pikkuhiljaa rakentaa parempaa tulevaisuutta.

 

["aapee"]

Meni just niinkuin kuvittelin. Kyllästyin ja "kaveri" jäi baariin. Tosin tänään en ollut ainoa joka tajusi että se oli väärin.

 

["isipappa"]

[QUOTE="vieras";28553142]Isipappa ei kyllä tuolla tekstillä hurmaa yhtäkään naista. Kolmas persoona ei iske. Puhutko sä normaalistikin itsestäsi noin?[/QUOTE]

Mikvit saa sinut kuvittelemaan, että isipappa yrittäisi hurmata ylipäänsä ketään?

 

[Mythago]

[QUOTE="aapee";28552341]Vaikea vaan tykätä itsestä kun tietää että on se 5. paras vaihtoehto joka ei ole edes seurustellut...[/QUOTE]

Pitää olla oma paras vaihtoehtonsa. Ei oo todellakaan helppoa, itsekin alan vasta näin lähempänä neljääkymmentä päästä tähän tavoitteeseen.

 

[viisas]

itse päädyin lopulta valitsemaan tietoisesti yksinäisyyden. En vaan jaksa olla antamassa toisille ihmisille koko ajan asioita joita en vastavuoroisesti itse koskaan saa.

Viisas valitsee itsensä ennen muita!, jos muiden motiivi on vain itsekäs. Eli mielummin yksin, kuin ihmisten seurassa jotka loukkaavat sinua.
Ap, opettele sinäkin olemaan terveellä tavalla itsekäs, kieltäydy tapaamisista, hae sellaista seuraa joka on antoisaa myös sinulle- se ON mahdollista. Vanha sanonta, että uutta ei tule ennen kuin päästää vanhasta irti. Eli unohda "huonot" ystävät, ja anna tilaa uudelle. Taidat olla vielä aika nuori, eli varmasti tapaat uusia ihmisiä! Ja opettele tutustumaan itseesi, juuri esim kirjallisuuden kautta, paranna itsetuntoasi, ala arvostamaan itseäsi.
Jos et arvosta itseäsi, ja olet liian takertuvainen ja epätoivoinen ystävien suhteen, tulet aina törmäämään samoihin ongelmiin!