Tupakoinnin lopettaneet? kuinka onnistuitte?

Itse en ole onnistunut, enpä ole kun muutaman kerran oikeasti yrittänyt. Tällöin olin n. 6pv polttamatta ja meni siihen etten nukkunut öisin ollenkaan ja muutenkin aivan räjähdyspisteessä.

En ole koittanut mitään konsteja, kuten nikotiini-tuotteita. Millä keinoin te olette onnistuneet?

Olen päättänyt lopettaa!

 

Mä hain lääkäristä shampix reseptin eli siis sen tupakan vieroitus lääkkeen. Nyt6kk polttamatta. Välillä tulee mieleen tupakka, mutta enää harvoin, se haiseekin ihan järkkynyt pahalle.

 

Mä hain lääkäristä shampix reseptin eli siis sen tupakan vieroitus lääkkeen. Nyt6kk polttamatta. Välillä tulee mieleen tupakka, mutta enää harvoin, se haiseekin ihan järkkynyt pahalle.

Voitko kertoa vähän lisää siitä? millainen tuote se on?

 

Raskaus. En tiedä, olisinko ilman päässyt ikinä eroon. Monta kertaa yritin, mutta aina tuli repsahdus. Ei tää yks haittaa ja kohta meni melkein aski päivässä.

 

Kuinka onnistuin?









Lopetin polttamisen.

 

[QUOTE="vieras";26241495]Raskaus. En tiedä, olisinko ilman päässyt ikinä eroon. Monta kertaa yritin, mutta aina tuli repsahdus. Ei tää yks haittaa ja kohta meni melkein aski päivässä.[/QUOTE]

Lopetitko vaan yhtäkkiä? Et vaan ostanut enempää? Itsellä tuntuu että se jos ajattelen että lopetan, niin tekee vaan enemmän mieli.

 

Voitko kertoa vähän lisää siitä? millainen tuote se on?

Googleta shampix mutta ei sekään ihme lääke ole, kyllä siinä täytyy myös olla halua lopettaa. Mulle ei toiminut mitkään nicorette ym jutut..

 

Lopetin, aloitin uudelleen, lopetin, aloitin uudelleen... Tätä jatkui yli 10vuotta (välillä onnistuin olemaan polttamatta parikin vuotta) kunnes tuli vain se hetki. Hetki, jolloin tiesin että se on loppu nyt. Minä en tarvitse enää tupakkaa, pärjään elämässäni ilman sitäkin. Hain tupakasta mm.turvaa sosiaalisissa tilanteissa ja rentoutumista kiireen/stressin keskellä. Opettelin rentoutumaan muilla keinoin ja keskityin haluuni olla polttamatta, silloin kun muut ympärillä tupakoivat. Kaikkien repasahduksienkin aikan uskoin että hetkeni tulee vielä. Osasin antaa itselleni myös anteeksi sen, etten pystynyt luopumaan tupakasta tuosta noin vain.

Pahimpiin vieroitusoireisiin käytin nikotiinitabletteja, aluksi niin paljon kuin vain tunnuin tarvitsevani. 2 mg olivat minulle sopivimpia aluksi. Pikkuhiljaa ne jäivät pois. Nykyään käytän niitä satunnaisissa tilanteissa (esim. juhlat, jossa nautin alkoholijuomia).

Hengitykseni kulkee huomattavasti paremmin. En joudu enää syömään loputtomasti kurkkupastilleja häivyttääkseni hajua, lapseni ovat onnellisia savuttomasta äidistä, hajuaistini on parantunut - samoin mielenlaatuni. Tupakanhimo ei hallitse eikä määrää minua enää samoin kuin ennen.

Onnea lopetukseen!!

 

esin vähentäminen reilusti merkin vaihto " lievempään" selvä suunnitelma koska vähennys 1/4 vähemmenä, sitte puolet, sitte siitä puolet.. muutama ja sitte nikotiini tablettien avulla. aamu tupakki pois. tilalle vaikka jotaki mielenkiintosta. ei yhtään tupakki kotia!

1.5 tuli 6kk ilman ja välillä on vaikeaa...

 

Mä pohdiskelin ja mietin lopettamista pitkään. Sitten sairastuin tässä kevättalvena pahaan influenssaan ja olin niin kipeä, etten pystynyt polttamaan. Olin viisi päivää ilman tupakkaa sairauden takia ja kun toivuin, en enää polttanut. Pääsin helpolla kun mulla meni ne pahimmat päivät sairauden kourissa. Tottahan vaikeita hetkiä tuli, mutta ne kuuluivat lähinnä siihen tapaan, ei fyysiseen riippuvuuteen. Olin polttanut liki 20 vuotta.

 

Raskaus ja lakunikotiinipurkka. Olin myös tosi kyllästynyt ja yrittänyt lopettaa monesti ennenkin. Ratkaisevaa oli varmaan se raskaus. En ikinä olisi voinut antaa itselleni anteeksi jos en olisi siihen pystynyt. Omien keuhkojen vinkunat vielä onnistuu jotenkin sivuuttamaan... Oon ollut kohta 4 vuotta ilman. Enkä edes maistanut.

 

mulla loppui aivan itsestään kun jalka murtui talvella. En viitsinyt kipsin kanssa könytä röökille ja niin se jäi vaan, en käyttänyt apuna mitään. Nyt olen ollut jo kaksi vuotta polttamatta eikä oikeastaan ikinä tee mielikään.

 

Googleta shampix mutta ei sekään ihme lääke ole, kyllä siinä täytyy myös olla halua lopettaa. Mulle ei toiminut mitkään nicorette ym jutut..

Googleta nyt kuitenkin Champix, joka on kyseisen lääkkeen nimi

Minä lopetin 5 vuotta sitten pelkällä päätöksellä, mies laastarilla ja purkalla. Molemmilla takana n. 10v polttamista. Jos lähdet laastarilinjalle niin huomioi, että vieroitusoireet voi palata jonkinasteisina aina kun pienennät laastaria. Mies oli aina pari päivää äkäinen ja uneton kun vaihtoi pienempään.

 

Allenin Carr: Vihdoinkin vapaa tupakasta (Stumppaa tähän)! Ja en olis ikinä uskonut, että kävi niin helposti!
Aiemmin yritin monta kertaa ja yksikin päivä ilman oli tuska...
Nyt jo yli 6 vuotta ilman,eikä tee mieli.

 

Lopetin esikoisen raskausajaksi. vauvan synnyttyä aloin uudelleen polttaa ja imettämisenkin lopetin tupakan takia. Siitä tuli mulle niin huono omatunto että sen jälkeen lopettaminen kävi itsestään. Jokaisen tupakan jälkeen oli kamala olo kun vauva joutui haistelemaan sitä hajua. Nyt 7 vuotta polttamatta!

 

[QUOTE="vieras";26241495]Raskaus. En tiedä, olisinko ilman päässyt ikinä eroon. Monta kertaa yritin, mutta aina tuli repsahdus. Ei tää yks haittaa ja kohta meni melkein aski päivässä.[/QUOTE]

Just samoin kävi. Tietysti piti järkytystupakka polttaa plussasta, mutta se oli viimeinen. Ei vaan halunnut savustaa sikiötä ja nyt ei halua olla polttava esimerkki lapselle. 6.5 vuotta polttamatta. Välillä tupakan haju tekee pahaa ja ah, välillä tuoksuu niin ihanalle.

 

Kerrasta poikki, ei mitään korvaavia tuotteita. Puolitoista vuotta nyt polttamatta. Kertaakaan en oo sen jälkeen maistanut.

 

Päätin etten halua polttaa. Kohta 6v polttamatta.

 

Astman puhkeaminen ja keuhko-osastolla hoidettavana olo (viimeisiä hetkiä elelevän) keuhkolaajentumapotilaan huonekaverina ei saanut lopettamaan.

Vasta kun tapasin mieheni, aloin parissa viikossa ajattelemaan että mahdan maistua paskalta kun suudellaan. Hän ei siis tupakoinut.

Sen jälkeen jätin aina yhden sätkän kerrallaan pois päivistä, poltin puolikkaita ja muutamaa viikkoa myöhemmin poltin viimeisen tupakan ja mussutin suosiolla nikotiinipurkkaa. Hedelmänmakuinen oli mieleen. Miedoimmalla menin ja otin aina kun alkoi tulla tupakka-aika.

Nikotiinipurkkaa söin n. 2kk, ostin uuden ison paketin vähillä varoillani, olin juuri muuttamassa Irlantiin ja unohdin ne purkat kaverille Sjoelle. En raaskinut laittaa enempää rahaa purkkaan ja sitten nekin jäi pois.

Varmaan lähemmäs kolme vuotta näin välillä painajaisia että poltankin tajuamattani tupakkaa ja aika lähtee alusta kauanko olen ollut polttamatta. Nyt tuokin jäänyt ja vihdoinkin mua ällöttää tupakanhaju jos joku polttaa esim. ulko-oven vieressä.

 

SÄHKÖTUPAKKA. Lopettaminen käy kivuttomasti eikä kertaakaan tee mieli tupakkaa.

 

Champixilla, ja vaikka tietenkin oma halu ja päätös tarvitaan, niin vitän silti että kyllä se melko ihmelääke on
Lopettaminen on sillä H-E-L-P-P-O-A! Ainakin itselläni oli

 

Luin ajatuksella Allen Carrin kirjan Stumppaa tähän.
Tupakointi loppui kirjan viimeisiin sivuihin, 1,5 askin päivävauhdista nollaan

 

Vajaa pari kuukautta sitten keksin kokeilla onko sähkötupakasta normaali tupakan korvikkeeksi ja näyttää toimivan. En ole yhtäkään normaalia tupakkaa polttanut kokeilun aloittamisen jälkeen.

 

Kun kuusi vuotta sitten aloin esikoistani odottamaan, kun plussasin niin menossa olevan askin poltin loppuun ja siihen jäi. Poissa on pysynyt.

 

Googleta shampix mutta ei sekään ihme lääke ole, kyllä siinä täytyy myös olla halua lopettaa. Mulle ei toiminut mitkään nicorette ym jutut..

Shampix Ettei ois kuitenkin Champix?