N
nam
Vieras
Tupakka sisältää tuhansia yhdisteitä
28.6.2005 STT/Petri Kaipainen
Tupakointi on merkittävin ehkäistävissä oleva kuolemanvaaraa lisäävä tekijä. Tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan vuosittain miljoonien ihmishenkien menetyksen.
kuva: Arja Lento
Kehittyneissä maissa tupakoi keskimäärin yli 40 prosenttia miehistä ja neljännes naisista. Tämä on selvästi enemmän kuin Suomessa, missä miehistä noin 27 prosenttia ja naisista viidennes tupakoi. Tupakointi vähenee kehittyneissä maissa, mutta lisääntyy kehittyvissä maissa. Kehittyvissä maissa miehistä tupakoi ainakin puolet, mutta naisista vain 7 prosenttia. Eräissä Aasian maissa, kuten Indonesiassa ja Etelä-Koreassa jopa kaksi kolmasosaa miehistä tupakoi.
Miesten tupakointi on hyvin yleistä myös Itä-Euroopassa ja Balkanilla, missä tupakanviljelyllä on pitkät perinteet. Toisaalta näissä maissa vain harvat naiset tupakoivat, mutta naistenkin tupakointi yleistyy koko ajan.
Suomi kuuluu maihin, joissa tupakointi on vähentynyt viime aikoihin asti, mutta lasku on pysähtynyt. Sotien jälkeen meilläkin tupakoi reilusti yli puolet miehistä. Maailman maista Kanadassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa vain alle 18 prosenttia aikuisväestöstä tupakoi, mikä on vähemmän kuin missään muussa OECD-maassa.
Tuhansia yhdisteitä
kuva: Juha-Pekka Inkinen
Tupakansavu sisältää ainakin 4 000 kemiallista yhdistettä, joista useat ovat terveydelle haitallisia. Näistä ainakin viitisenkymmentä on syöpää aiheuttavia.
Tupakointi lisää huomattavasti kymmenien vakavien sairauksien riskiä. Eniten se vaikuttaa hengitys- sekä sydän- ja verenkiertoelimistöön. Tupakka on osasyynä myös moneen syöpäsairauteen, kuten keuhko-, virtsarakko-, ruokatorvi- ja kurkunpääsyöpään sekä pään ja kaulan alueen syöpiin. Keuhkosyövistä lähes 90 prosenttia aiheutuu tupakasta.
Vaikuttaessaan verisuonistoon tupakka aiheuttaa myös miesten impotenssia ahtauttamalla lantion alueen pieniä verisuonia. Lisäksi tupakointi heikentää muun muassa selkärangan välilevyjen ja ihon verenkiertoa aiheuttaen välilevyjen
rappeutumista sekä ihon vanhenemista.
Raskaudenaikainen tupakointi on myös sikiölle vahingollista. Tupakointi on ainakin osatekijänä suuressa osassa keski-ikäisten miesten sydäntautikuolemista ja nostaa myös verenpainetta. Joka toisen tupakoijan arvioidaan kuolevan tupakkasairauksiin. Tupakka onkin länsimaissa tavalla tai toisella osallisena joka kolmannessa kuolemantapauksessa.
Viidennes sairastuu
Keuhkoahtaumatauti kehittyy lähes yksinomaan tupakoijille, mutta taudista tunnetaan myös perinnöllinen muoto, jossa alfa-1-antitrypsiinin puutos aiheuttaa keuhkoahtaumataudin puhkeamisen ja mahdollisen keuhkonsiirron nuorella iällä.
Arvioidaan, että ainakin viidennes tupakoijista sairastuu keuhkoahtaumatautiin, lievimpiin muotoihin jopa puolet. Tautiin kuuluvat krooninen keuhkoputkentulehdus sekä emfyseema eli keuhkolaajentuma, missä keuhkojen rakenne muuttuu ja niiden
toiminta heikkenee merkittävästi.
Varhaisvaiheessaan keuhkoahtaumatauti aiheuttaa oireita, joita monet pitävät vain tupakkayskänä. Myöhemmin keuhkojen toiminta heikkenee pysyvästi ja potilas voi joutua turvautumaan lisähappeen. Keuhkoahtaumatauti on huonoennusteinen, etenevä
sairaus. Eteneminen voi pysähtyä, jos tupakointi lopetetaan kokonaan. Tupakointi vaikeuttaa luonnollisesti muitakin keuhkosairauksia, kuten astmaa.
Riippuvuus geneettistä
kuva: YLE
Tupakansavun nikotiini pääsee aivoihin muutaman sekunnin kuluttua savun hengittämisestä. Aivoissa se sitoutuu nikotiinireseptoreihin, jotka ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta. Nikotiini stimuloi aivojen noradrenaliini- ja serotoniinijärjestelmiä vähentäen ahdistusta ja parantaen muistia.
Tämä johtaa myös dopamiinin erittymiseen, mikä aiheuttaa mielihyvää, mikä puolestaan ylläpitää riippuvuutta. Dopamiinijärjestelmään vaikuttaessaan nikotiini muistuttaa kokaiinia. Nikotiiniriippuvuuden riski on nykytiedon mukaan geneettisesti määräytynyt.
Elimistön kyky poistaa nikotiinia vaihtelee merkittävästi. Myös riski ajautua nikotiiniriippuvuuteen ja riippuvuuden voimakkuus näyttävät olevan geneettisesti määräytyneitä. Tutkimusten mukaan osa niistäkin, jotka polttavat päivittäin
alle viisi savuketta, on vaikeasti riippuvaisia. Heillä tosin nikotiini poistuu elimistöstä hitaasti, joten sen tarve on pienempi.
Aina, kun tupakoijan aivojen nikotiinin saanti loppuu, kehittyvät vieroitusoireet, joita ovat muun muassa hermostuneisuus ja keskittymiskyvyn alentuminen. Nikotiini
vähentää myös ruokahalua ja monet tupakoinnin lopettaneet ovatkin lihoneet lopetettuaan tupakoinnin.
Kannustusta lopettamiseen
Suomessakin monet tupakoijat käyvät lääkärinvastaanotoilla ilman, että lääkäri kyselee heidän tupakoinnistaan. Vastuullisten lääkäreiden olisi ilman muuta otettava tupakointi puheeksi. Tupakoijia tulisi neuvoa ja kannustaa lopettamaan.
Monet tupakoijat suhtautuvat lopettamiseen ristiriitaisesti ja tähän moni lopettamisyritys kaatuukin. Lopettajan sosiaalinen ympäristö on usein ristiriidassa oman motivaation kanssa. Lopettajaa motivoivat tehokkaasti ne terveydelliset ja
taloudelliset hyödyt, jotka lopettamisesta aiheutuvat.
Tällaisia ovat muun muassa maku- ja hajuaistien terästyminen ja fyysisen kunnon koheneminen sekä rahansäästö. Lisäksi tupakoinnin imago näyttää heikkenevän länsimaissa kiihtyvällä vauhdilla.
» Tupakointiin liittyviä linkkejä!
