Luulen, että osittain kyse on siitä, että monet erityislasten vanhemmat on tottuneet keskustelemaan netissä. Mulla ainakin siihen osittain on vaikuttanut se, että vertaistuki on ollut nimenomaan verkossa.
Itselläni on erityislapsi, joka on myös hyvin vilkas. Hänen erityisyytensä ei siis ole tuo vilkkaus, vaan hänellä on eräs vakava, parantumaton sairaus. Vilkkauden vuoksi on tehty myös tarkkaavaisuushäiriöstä kartoitus, ja todettu että lapsi on "normaalia" vilkkaampi, keskittymiskyky on tavallista heikompi etc, muttei kuitenkaan täyty mitkään tarkkaavaisuushäiriön kriteerit, ja vaikka lapsi onkin keskivertoa selvästi vilkkaampi ja häiriintyvä (sori, tyhmä sana, mutta siis keskittymiskyky häiriintyy helposti) hän on kuitenkin ns. normaalissa variaabelissa. Käytän silti nimitystä erityislapsi, vaikka hänen erityisyytensä ei ole vilkkaudesta huolimatta siellä käytöspuolella.
Siitä, kuinka monella kyse on erityislapsesta tai "erityislapsesta"... No, sanotaanko näin, että tiedän useamman perheen, joissa vanhemmat edesauttavat erityislapsen huonoa tilannetta huonolla kasvatustaidoilla. Nostetaan kädet pystyyn, että tää on erkkalapsi, sille ei voi mitään, vaikka todellisuudessahan homma menee niin että oikeasti erkkalapsen vanhempi joutuu tekemään paljon enemmän kasvatuksellistakin duunia, kuin monen "perusterveen" lapsen vanhempi. Jopa mun vilkas, aistiyliherkkä ja keskittymishäiriönen, ei add/adhd-lapseni vaatii 20 kertaa enemmän mun huomiotani, johdonmukaisuutta ja jatkuvaa tarkkailua, kuin mun toinen lapseni.