" Minä ajattelen sinua illassa hämärtyvässä. Sytytän pöydälle kynttilän - aivan kuin olisit tässä.
Minä ajattelen sinua tuoksussa syystuulen. Laulussa muuttolintujen kuiskauksesi kuulen."
Voimia sinulle ja koko perheelle. Kipua on kova, mutta vähitellen pienin, pienin askelin sen kanssa oppii elämään, vaikka alussa se tuntuu ehkä mahdottomalta ajatukselta. Pitäkää toisistanne huolta - se on tällä hetkellä mikä autaa jaksamaan seuraavaan hetkeen.
T: tuulen sydän, joulukuussa -06 rv 28+3 syntyneen enkelipojan äiti