Tunnetteko myötätuntoa noita Ylitornion surmia tehnyttä miestä kohtaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Ei tippaakaan myötätuntoa. Jos on niin kyllästynyt elämäänsä niin sen kun tapaa itsensä, mutta ei ne "riippakivet".
Tuosta perheestähän jäi vielä eloon 3 aikuista lasta, miettikää mikä suru heillä on kun neljä perheenjäsentä lähti koska yhdellä petti polla.

Jos oma läheinen olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt, tuntisin silti myötätuntoa. Isäkin oli kuitenkin jo melkein 90, eipä välttämättä muutenkaan olisi ollut montaa vuotta jäljellä ja liekö ne kolme jäljelle jäänyttä lasta olisivat pystyneet alkaa vaikeasti vammaisista sisaristaan huolehtimaan kun vanhemmista olisi aika jättänyt.. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mun mielestä silti tapauksen mieheltä todella ilkeää ja sydämetöntä jättää kolmelle lapselleen se järkyttävän suuri suru minkä nyt jätti.

Ja ok, jos toinen vaatimalla vaatii, että joku tappaa sitten kun itse joutuisi hoitokotiin tms, niin se ei edelleenkään oikeuta tappamaan myös lapsensa tms.


Vaikka tämän asian kääntää miten tahansa, mä näen perheen, jossa on 7 henkilöä. Yksi heistäö tarttuu haulikkoon ja jäljelle jää vain 3.
Yksi murhaaja, neljä ruumista ja kolme surevaa ja järkyttynyttä aikuista lasta.
Mutta entä jos ne vanhuksen 3 lasta ajattelevatkin kuten minä eikä kuten sinä? Kun ei tiedä taustoja, niin vaikea ottaa kovin jyrkästi kantaakaan. Ja kuten aiemmin olen sanonut, ymmärrän tätä vanhusta. Se, että ymmärtää, ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtuneen hyväksyisi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Patarouva:
Alkuperäinen kirjoittaja hellalettas:
kyllä ja vika ei ole papassa, vaan suomen yhteiskunassa, sitä mä syyttäisin tässä tapauksessa.
Vammaisten hoito ei ole helppoa ja 50 vuotta ovat "lapsiaan " hoitaneet ja pappa olisi vielä joutunut ehkä sairasta vaimoaakin hoitamaan niin liian suri taakka kannettavaksi. pariskunta olisi tarvinnut huolettoman vanhuuden.

Nyt peesaan kyllä tätä satasella =)

Mä peesaan kans 110% :lla
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mun mielestä silti tapauksen mieheltä todella ilkeää ja sydämetöntä jättää kolmelle lapselleen se järkyttävän suuri suru minkä nyt jätti.

Ja ok, jos toinen vaatimalla vaatii, että joku tappaa sitten kun itse joutuisi hoitokotiin tms, niin se ei edelleenkään oikeuta tappamaan myös lapsensa tms.


Vaikka tämän asian kääntää miten tahansa, mä näen perheen, jossa on 7 henkilöä. Yksi heistäö tarttuu haulikkoon ja jäljelle jää vain 3.
Yksi murhaaja, neljä ruumista ja kolme surevaa ja järkyttynyttä aikuista lasta.
Mutta entä jos ne vanhuksen 3 lasta ajattelevatkin kuten minä eikä kuten sinä? Kun ei tiedä taustoja, niin vaikea ottaa kovin jyrkästi kantaakaan. Ja kuten aiemmin olen sanonut, ymmärrän tätä vanhusta. Se, että ymmärtää, ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtuneen hyväksyisi.


Niin, mutta tässä kysyttiin nyt mielipiteitä ja mun mielipiteeni on tämä.
Mutta jos jossitella halutaan, niin mitä jos ne ainoat hengissä olevat perheenjäsenet ajattelevatkin kuten minä?
Mihin tämä johtaa? EI sitten mihinkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Ei tippaakaan myötätuntoa. Jos on niin kyllästynyt elämäänsä niin sen kun tapaa itsensä, mutta ei ne "riippakivet".
Tuosta perheestähän jäi vielä eloon 3 aikuista lasta, miettikää mikä suru heillä on kun neljä perheenjäsentä lähti koska yhdellä petti polla.

Jos oma läheinen olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt, tuntisin silti myötätuntoa. Isäkin oli kuitenkin jo melkein 90, eipä välttämättä muutenkaan olisi ollut montaa vuotta jäljellä ja liekö ne kolme jäljelle jäänyttä lasta olisivat pystyneet alkaa vaikeasti vammaisista sisaristaan huolehtimaan kun vanhemmista olisi aika jättänyt.. :/

Niin no ihmiset ajattelee tästä niin eri tavoin, mutta jos mun isä tappaisia itsensä ja sen lisäksi vielä äitini ja kaksi siskoani niin myötätunto hukkuisi kyllä suruun ja siihen valtavaan vihaan mitä tuntisin isääni kohtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Niin, mutta tässä kysyttiin nyt mielipiteitä ja mun mielipiteeni on tämä.
Mutta jos jossitella halutaan, niin mitä jos ne ainoat hengissä olevat perheenjäsenet ajattelevatkin kuten minä?
Mihin tämä johtaa? EI sitten mihinkään.
Totta, mielipidettä kysyttiin. Ja jokaisella on oikeus mielipiteeseensä =) Se, mitä omasta mielipiteestäni yritin tuoda esiin on, että ymmärrän tätä vanhusta. Jos tuntisin taustat, voisin jopa teon hyväksyäkin. Koska en tunne, multa löytyy ainoastaan ymmärrystä. Hyväksyntää tai - mitä oikeastaan alunperin kysyttiin - myötätuntoa ei.

 
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Tunnen, vaikka hirveitä tekikin.

Samaa mieltä. Itse työskentelen kehitysvammalaitoksessa ja meilläkin käy intervallihoidossa monia keh.vammaisia jotka asuvat hyvin iäkkäiden vanhempien kanssa. Ja monet heistä on vielä aika vaikeasti vammasia ja hoidettavia. Minusta meillä kyllä huolehditaan vanhempien jaksamisesta, ei varmaan kiitettävästi, mutta pietään kokouksia joissa pohditaan asukkaan kotioloja ja tarjotaan jaksoja vanhempien tarpeiden mukaan. Mutta kyllä monet vanhemmat sinnittelevät oman jaksamisen rajoilla, kun eivät kertakaikkiaan halua luopua aikuisesta lapsestaan ja luovuttaa häntä laitokseen tai muuhun vastaavaan paikkaan. Laitoshan on ruma sana, monet sitä kammoksuu....
 
Tunnen suurta myötätuntoa. Voin kuvitella minkälaisessa ahdingossa on päätöksensä tehnyt. Ja se joka laittaa 90-vuotiaan hoitamaan yksin kahta kehitysvammaista 50-vuotiasta jotka kaatuilee ja joita ei voi jättää minuutiksikaan yksin, saisi todellakin hävetä silmät päästään. Ja mä ihmettelen myös, että missä ne kolme lasta oli silloin kun isänsä hoito yksin sisaruksia? Ja paljonko heillä on varaa tuntea vihaa?
 
Ymmärrystä kyllä. Itse joskus vammaistyötä perheissä tehneenä muistuu mieleeni useampia keskusteluja, joissa käsiteltiin vanhemman huolta kehitysvammaisen lapsen selviytymisestä huoltajan kuoleman jälkeen. Nykyään tukiverkostot ovat jo paremmat, myös kehitysvammaiset lapset harrastavat ja käyvät koulua, nuoret opiskelevat ammattiin, kehitysvammaisen itsenäistämiseen oikeasti satsataan, vanhempia valmistellaan asiaan jne. Asia on hoidettu täysin toisin aikaisemmin, jolloin kehitysvammaista ei ole yhteiskunnassa pidetty koirankaan asemassa ja vanhemmat ovat häpeillen jossain peräkammareissa hoidelleet itselleen rakkaita lapsiaan. Ei ole ihme ollenkaan, mikäli tällä ikäluokalla on käsitys, ettei laitoksissa heidän lapsistaan välitetä, eikä heitä niissä osata hoitaa.

Tämän kyseisen tapauksen taustoja en tunne lainkaan, mutta väkisinkin herätti paljon ajatuksia ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten asemasta.
 
no hiukan, enemmänkin ihmetyttää kuinka yhteiskunta 'antoi tämän tapahtua', siis että lykitään noin vanhalle hoidettavia..usein tuon ikäinen itse on jo avun tarpeessa!!!
 
Ymmärrystä tunnen.
Surettaa ajatella miltä miehestä ja sairaasta vaimostakin on tuntunut kun tievät että toisesta pian aika jättää ja toinen ei selviä yksin vammaisten lasten hoidosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Ei tippaakaan myötätuntoa. Jos on niin kyllästynyt elämäänsä niin sen kun tapaa itsensä, mutta ei ne "riippakivet".
Tuosta perheestähän jäi vielä eloon 3 aikuista lasta, miettikää mikä suru heillä on kun neljä perheenjäsentä lähti koska yhdellä petti polla.

Jos oma läheinen olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt, tuntisin silti myötätuntoa. Isäkin oli kuitenkin jo melkein 90, eipä välttämättä muutenkaan olisi ollut montaa vuotta jäljellä ja liekö ne kolme jäljelle jäänyttä lasta olisivat pystyneet alkaa vaikeasti vammaisista sisaristaan huolehtimaan kun vanhemmista olisi aika jättänyt.. :/

Niin no ihmiset ajattelee tästä niin eri tavoin, mutta jos mun isä tappaisia itsensä ja sen lisäksi vielä äitini ja kaksi siskoani niin myötätunto hukkuisi kyllä suruun ja siihen valtavaan vihaan mitä tuntisin isääni kohtaan.


Voi yksinkertaisuus.
Kun se ei ole ollenkaan sama asia jos sun isäsi tappaa tuosta vaan puolet terveestä perheestänne.

Jos isä on tiennyt että jäljelle jäävät "unohtavat" vammaiset laitokseen, tai sitten ei ole halunnut "pilata" sisarusten elämää jättämällä heille eliniäksi hoitoon kaksi vammaista lastaan.
Uskon vahvasti että sisarukset tämän ymmärtävät.

Mistä tietää vaikka olisivat vaimonsa kanssa tämän sopineetkin.

Kun ei voi aina sanoa että en mä kyllä noin tekisi kun ei voi verrata omaan erilaiseen elämäntilanteeseen, ikään tai jaksamiseen.

Joskus olisi hyvä pitää suunsa kiinni eikä vaan olla tuomitsemassa.


 
Tunnen kyllä myötätuntoa. Tekoa en sinänsä hyväksy, koska en muutenkaan hyväksy toisen ihmisen vahingoittamista millään tavalla. Mutta pystyn ymmärtämään että mitä tämä pappa on tuntenut nämä teot tehdessään, varmasti suurta epätoivoa ja avuttomuutta ja väsymystä kaikkeen. Ja kuuluttaisin kyllä yhteiskunnan vastuuta tässä asiassa, eihän 88-vuotias voi olla kahden kehitysvammaisen omaishoitaja! Harvoin tuon ikäinen pystyy edes itsestään huolehtimaan. Täytyy toivoa että tämä tapaus saisi nyt paljon keskustelua ja toimintaa aikaan, josko tällaiset pystyttäisiin jatkossa estämään!

Tämä tapaus on koskettanut minua aivan erityisesti, koska tapahtui omalla kotikunnallani, missä myös isovanhempani asuvat. :'(

Muoks. siis tapahtui synnyinkunnassani, ei kotikunnassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmärrän:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Ei tippaakaan myötätuntoa. Jos on niin kyllästynyt elämäänsä niin sen kun tapaa itsensä, mutta ei ne "riippakivet".
Tuosta perheestähän jäi vielä eloon 3 aikuista lasta, miettikää mikä suru heillä on kun neljä perheenjäsentä lähti koska yhdellä petti polla.

Jos oma läheinen olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt, tuntisin silti myötätuntoa. Isäkin oli kuitenkin jo melkein 90, eipä välttämättä muutenkaan olisi ollut montaa vuotta jäljellä ja liekö ne kolme jäljelle jäänyttä lasta olisivat pystyneet alkaa vaikeasti vammaisista sisaristaan huolehtimaan kun vanhemmista olisi aika jättänyt.. :/

Niin no ihmiset ajattelee tästä niin eri tavoin, mutta jos mun isä tappaisia itsensä ja sen lisäksi vielä äitini ja kaksi siskoani niin myötätunto hukkuisi kyllä suruun ja siihen valtavaan vihaan mitä tuntisin isääni kohtaan.


Voi yksinkertaisuus.
Kun se ei ole ollenkaan sama asia jos sun isäsi tappaa tuosta vaan puolet terveestä perheestänne.

Jos isä on tiennyt että jäljelle jäävät "unohtavat" vammaiset laitokseen, tai sitten ei ole halunnut "pilata" sisarusten elämää jättämällä heille eliniäksi hoitoon kaksi vammaista lastaan.
Uskon vahvasti että sisarukset tämän ymmärtävät.

Mistä tietää vaikka olisivat vaimonsa kanssa tämän sopineetkin.

Kun ei voi aina sanoa että en mä kyllä noin tekisi kun ei voi verrata omaan erilaiseen elämäntilanteeseen, ikään tai jaksamiseen.

Joskus olisi hyvä pitää suunsa kiinni eikä vaan olla tuomitsemassa.


Anteeksi vaan, mutta mistä sinä tiedät kuinka terveitä mun vanhemmat ja siskot on??
 
Tapauksen taustoja sen tarkemmin tuntematta vaikea ottaa kantaa mutta on varmasti myös tapauksia jossa vanhemmat eivät halua luovuttaa vammaisia lapsia "vieraitten" hoitoon laitoksiin vaan haluavat sinnitellä kotona. Ts. ei luoteta siihen että se lapsi/oma omainen tulee varmasti hoidetuksi siellä laitoksessa vaikka itse ei koko ajan olisikaan vieressä vahtimassa.
 

Similar threads

Yhteistyössä