Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Ei tippaakaan myötätuntoa. Jos on niin kyllästynyt elämäänsä niin sen kun tapaa itsensä, mutta ei ne "riippakivet".
Tuosta perheestähän jäi vielä eloon 3 aikuista lasta, miettikää mikä suru heillä on kun neljä perheenjäsentä lähti koska yhdellä petti polla.
Jos oma läheinen olisi tuollaiseen ratkaisuun päätynyt, tuntisin silti myötätuntoa. Isäkin oli kuitenkin jo melkein 90, eipä välttämättä muutenkaan olisi ollut montaa vuotta jäljellä ja liekö ne kolme jäljelle jäänyttä lasta olisivat pystyneet alkaa vaikeasti vammaisista sisaristaan huolehtimaan kun vanhemmista olisi aika jättänyt.. :/
Niin no ihmiset ajattelee tästä niin eri tavoin, mutta jos mun isä tappaisia itsensä ja sen lisäksi vielä äitini ja kaksi siskoani niin myötätunto hukkuisi kyllä suruun ja siihen valtavaan vihaan mitä tuntisin isääni kohtaan.
Voi yksinkertaisuus.
Kun se ei ole ollenkaan sama asia jos sun isäsi tappaa tuosta vaan puolet terveestä perheestänne.
Jos isä on tiennyt että jäljelle jäävät "unohtavat" vammaiset laitokseen, tai sitten ei ole halunnut "pilata" sisarusten elämää jättämällä heille eliniäksi hoitoon kaksi vammaista lastaan.
Uskon vahvasti että sisarukset tämän ymmärtävät.
Mistä tietää vaikka olisivat vaimonsa kanssa tämän sopineetkin.
Kun ei voi aina sanoa että en mä kyllä noin tekisi kun ei voi verrata omaan erilaiseen elämäntilanteeseen, ikään tai jaksamiseen.
Joskus olisi hyvä pitää suunsa kiinni eikä vaan olla tuomitsemassa.