Tulin petetyksi - mitäs nyt?

[kalamalja]

Kävipä tässä nyt niin, että olin ulkomailla pari viikkoa sitten ja sillä aikaa avomieheni eksyi väärään sänkyyn. Kertoi minulle heti kun pääsin kotiin ja oli pahoillaan (pari päivää). Oli kuulemma ollut aivan totaalisen kännissä. Sulattelin sitten tietoa ja yritin kysellä, että kukas tämä nainen oli, tunnenko sen jne. Sillä ei kuulemma ole mitään merkitystä kuka se on. Sanoi vielä että ei ollut kukaan tuttu mutta on kyllä nähnyt sen pari kertaa aiemmin. Ihmettelin kyllä kun avokki ei luvannut olla pitämättä yhteyttä siihen. Eli miksi ei lupaisi, jos kyseessä oli kerran ventovieras…

Tapani mukaan mua jäi ihan älyttömästi häiritsemään kuka se nainen on. Tapahtui kuitenkin miehen kotipaikkakunnalla, jossa noin 2000 asukasta, eli sana kiertää nopeasti. Ajattelin, että mulle ei ole luvassa kivoja tilanteita jos kyseinen daami astelee jossain vastaan. Tai alkaa huhut liikkua muuten vaan.

Nyt sitten pari päivää sitten tein vähän taustatyötä facebookissa ja yksi avokin ”kavereista” oli osallistunut samaan tapahtumaan, jonka jatkoilla tämä syrjähyppy oli tapahtunut. Tutkin vähän lisää ja siellähän oli sen sunnuntain tilapäivityksenä (siis tapahtuma lauantai-illalla) että ”tarviiks aina olla niin tyhmä ja pitikö taas mennä panemaan” tms. Kyselin sitten avokilta että mahtoikohan olla tämä henkilö kyseessä, mutta sillä ei kuulemma edelleenkään ollut merkitystä. (Ei siis todellakaan mikään ventovieras, jota mä en tiedä! Ja tämä tyyppi kävi mulla mielessä jo ihan heti.) Ilmoitin, että mä otan sen selville kuitenkin, joten pääsis helpommalla jos myöntäis. Mulle olisi tärkeää tietää sen vuoksi että tietäisin tosiaan, että toi se nyt on ja se siitä, eikä tarvis epäillä kaikkia kylän naisia.

Päätin sitten hankkia prepaid-liittymän ja lähetin tälle epäillylle viestin, et mites meni juhannus, oli tosi kivaa silloin pari viikkoa sitten jne. Vastauksesta ei nyt ihan selvinnyt olinko osunut oikeaan, niin lähetin toisenkin viestin. Sitten tuli vastaus joka vahvisti että tää se on. Ilmoitin saman tien avokille, että tiedän että olin oikeassa jo aiemmin ja turha yrittää enää väittää vastaan.

Se kuitenkin suuttui mulle ihan älyttömästi, että oon mokannut tosi pahasti jne. ja yritti tyyliin heittää mut ulos keskellä yötä. Että mitäs sen mokista kun valkkaa just sen tytön, jonka kanssa varmasti alkaa huhut liikkua ja jota ei voi vältellä sitten ollenkaan sillä paikkakunnalla. Mä en nyt ihan tajua, että jos toinen pettää eikä ole miestä kertomaan totuutta niin että mun täytyy se selvittää, niin onko silloin tosiaan oikeus väittää, että mun teot on anteeksiantamattomia tässä mittakaavassa (siis vrt. pettäminen)?

Mua suoraan sanoen v*tuttaa rankasti tää, että se valehtelu, että on joku mulle vieras tyyppi (kun eihän se voi tietää ketä kaikkia tunnen, just joo) peittyy nyt sen alle, että mä oon vähän tekstaillut ja selvitellyt asioita.

Niin ja paras on se, että ei suostu poistamaan tätä tyttöä facebook-kavereistaan.

Tää on nyt tosi sekava sepustus, mutta mitä mieltä olette tästä? Mä tiedän, että se tekstarijuttu oli tyhmästi tehty, mutta se oli ainoa tapa selvittää totuus, kun avokki ei suostunut kertomaan.

 

[Kaljamaha]

Ja ohje sinulle jätä se sika ock samma på svenska lämna det svin...

 

[Orangestang]

Miehesi käytös kielii että hän ei todellisuudessa pidä pettämistään mitenkään hirveän vakavana juttuna. Vähän tuli suhaistua mutta koska hän heti myönsi teon, on se ikäänkuin jo käsitelty ja anteeksi annettu juttu, eikä hän luultavasti edes tajua miten vieläkin jaksat "jauhaa" asiasta. Tämä kertoo mielestäni siitä ettei hän halua/pysty asettua sinun asemaasi. Se on parisuhteessa jo vähän vakavampi ongelma vaikka pettämisestä selvittäisiinkin. Ja se että hän ei suostu ottamaan tyttöä pois facebook kavereistaan kertoo vain välinpitämättömyydesta sinun tunteitasi kohtaan.

Kyllähän parisuhde voi pettämisistä selvitä, mutta se kyllä vaatisi että asiaa myös halutaan käsitellä aikuismaisesti. Mikäli miestäsi ei asia voisi vähempää kiinnostaa, ja pano on ja pysyy kaverina, niin sinun kannattaa tehdä siitä johtopäätökset.

 

[Tiinuliinu]

No niin... Näistä pettämisistä on paljon ollut puhetta tällä palstalla aiemminkin ja taitaa vanhat neuvot päteä tähänkin.

Eli, jos vastapuoli aidosti katuu, on valmis tekemään mitä vain korjatakseen virheensä jne, on suhteella edes jonkinlainen mahdollisuus jatkoon, mutta jos vastapuoli ärsyyntyy, kieltelee, hyökkää ja kiukuttelee, ei taida mukana olla aitoa katumista. Ehkäpä miehesi tunnusti vain, koska ymmärsi asian kuitenkin tulevan ilmi, pienellä paikkakunnalla?

Sinä teit ja selvitit taustoja, oikeutettua toimintaa tuossa tilanteessa. Kunhan muistat ettei se ns toinen nainen ole se syyllinen (mikäli on sinkku jne sitoutumaton), vaan miehesi on se, joka unohti parisuhteensa ja tuhosi luottamuksen. Miehesi on se, jonka pitää tämä asia selvittää ja tehdä kaikkensa, mikäli haluaa suhteenne selviävän. Sinuna ottaisin ihan kunnolla pesäeron, heittäisin miehen esim viikoksi-pariksi pois kotoa (teillä kai on yhteinen talous ja mieshän se teki väärin, joten hän kuuluu sohvalle, et sinä?) ja katsoisin miten asiat etenevät...

Nimim. been there, done that ja niin edelleen

 

[Niin miehen vikahan]

Vaikka papari olisi liti märkä ja suorastaan imaisisi varren sisäänsä....?

 

[kalamalja]

Niin, kyllähän mä laitoin ukon patjamajoitukseen heti sen jälkeen kun tunnusti ja viikon verran juteltiin asioita kuntoon ja pääsi takaisin sänkyyn. Asiat meni jo ihan hyvin, tai siis arki rullasi jo suht normaalisti eikä asia pyörinyt jatkuvasti mielessä. Nyt sitten tilanne on taas muuttunut, kun tiedän kuka oli toinen osapuoli ja mies jäi kiinni valehtelusta siinä asiassa.

Avokilla on tapana se, että ikävät asiat hoidetaan siten, että ne unohdetaan eikä niitä oteta enää esiin keskusteluissa tai muuten. Itse mieluiten keskustelisin asiat selväksi. Tämä aiheuttaa jo normaalistikin parisuhteeseen ongelmia, mutta nyt varsinkin, kun pettäminen pitäisi käsitellä avokin tavalla ja aikataululla.

Toinen juttu on se, että avokilla on tapana syyttää minua hulluksi ja raivostua jos itse jää kiinni valehtelusta. Eli nytkin suuttui jo siitä kun kyselin mahtaako se kumppani olla tämä tyttö ja se oli minulle aika varma merkki oikeaan osumisesta.

Itse tiedän että tapahtunut oli vain kertapano, ei siis mikään suhde, mutta koska avokki ei ole keksinyt toiminnalleen muuta syytä kuin armottoman kännin, pelottaa tietenkin päästää häntä yksin mihinkään juopottelemaan. Yleensä käy vielä tuolla kotipaikkakunnallaan, kun siellä on kavereita.

Uskon kyllä, että tunnusti ihan sen takia, että sillä oli niin paha olo, mutta kyllä se juttu varmaan muutenkin olisi kantautunut mun korviini saakka jossain vaiheessa.

 

[hmmm...]

Nainen, missä on sun ylpeys? Voitko antaa anteeksi pettämisen vaikka mies katuisikin? Kyllä sen olisi oltava kerrasta poikki jos toinen pettää. Näin on.

 

[kalamalja]

Ei asiat ole noin mustavalkoisia. Se, että yrittää antaa anteeksi, ei tee ihmisestä kynnysmattoa. Eikä se anteeksiantaminen todellakaan käy kädenkäänteessä, mutta tiedän että se onnistuu kyllä ajan kanssa.

 

[hmmm..]

Ehkä näin, mutta kuvailemasi perusteella mies ei kunnioita sinua paljoakaan, ja toisaalta se että urkit tietoja hänen selän takana ei ole kovin kunnioitusta herättävä sekään. Ehkä teille tekisi hyvä olla vähän aikaa erossa, niin oppii näkemään asioita uusin silmin. Siis ihan vaikka lähtisit jonnekin lyhyelle matkalle tai asumaan vähäksi aikaa jonkun kaverin tai vanhempien luo tms...

 

[so easy]

Avokilla on tapana se, että ikävät asiat hoidetaan siten, että ne unohdetaan eikä niitä oteta enää esiin keskusteluissa tai muuten..

Sinäkin voit joko unohtaa asian, tai miehen. Jos annat anteeksi, on turha enää jankata ja jänkätä asiasta. Jos et anna anteeksi, niin etsi oma asunto.

 

[hoh hoijaa-]

En ymmärrä, mitä väliä sillä on, kuka on se henkilö, kenen kanssa on petetty. Vai tekeekö se pettämisestä jotenkin pahemman tai anteeksiantavamman, kun on tietyn henkilön kanssa? Ei ainakaan minulla. Eli mitä luulit saavasi, kun kaivoit henkilöllisyyden esiin? Jotain hartiaan taputusta vai? Niele asia, tai eroa ja jatka elämääsi.

 

[Mkumbada]

Hyökkäys on paras puolustus eli mieskaverisi ilman muuta tarttuu sinun tekoihisi päästäkseen irti vastuustaan.

Näen siis tilanteenne siten, että miehesi katuu ja häpeää. Tekoahan ei järjellisesti ajatellenkaan voi puolustella humalalla, koska humalassahan useasti tehdään sitä, mitä ei selvin päin uskaltaisi tai vastavuoroisesti todellakin haluaa tehdä. Humala ei muuta meitä ketään niin radikaalisti ihmisenä voidaksemme väittää, ettemmekö jollakin tietoisuuden asteella olisi teoistamme humalassakin selvillä.

Koska sinä sait pakkomielteen ryhtyä selvittämään kuka mieskaveriasi petissä viihdytti tavallaan alennuit samalle älyttömyyden asteelle kuin miehesi. Minusta olisi paljon parempi olla tietämättä , koska mitä sinä sillä tiedolla oikeasti teet? Jos miehesi mokaa pikkukylässä, niin ei ne siellä pikkukylässäkään kaikki mitään älykääpiöitä ole tajutakseen, että mies on hölmö. Jos pystyisit pitämään pokkasi ja heittämään herjaa miehesi häntäheikkimäisyydestä saisit todennäköisesti ahtaimmankin juorupesäkkeen pian puolellesi kuin jahtaamalla jotakin kylän yleistä hempukkaa, jolta irtoaa kelle vain. Nyt se hempukka hieroo karvaisia kämmeniään yhteen ja kenties saa isonkin tyydytyksen siitä, että saatiinpas juhannuspanokaverin muija kärvistelemään kiukusta. Jotkut naiset ovat oikeastikin sellaisia.

Jos olisin sijassasi koettaisin selvittää nyt vain päätäni pääsenkö jutusta yli. Kun joku ajatus olisi selvä sanoisin sitten asiani miehelle, miten tästä eteenpäin. En antaisi miehelle sitä ennen yhtäkään tilaisuutta tarttua asioihini ja "hermostua" niistä.

 

[Mkumbada]

P.S.
Ihan vain varoituksen vinkkinä, että jätä se muija rauhaan. Jos otat hänet hampaisiisi ja haastat riittaa selvin päin tai kännissä, niin juttu kääntyy pikkukylässä sinua vastaan. Useat miettivät sen jälkeen, että mieskaverisi teki ihan oikein hakiessaan parempaa seuraa moisen rähinä-ämmän sijaan. Se on ihme juttu, mutta näin vain helposti käy. Siksi ehdotin, että pidä pokkasi ja käytä vaikka sitä ilkeää huumoria apunasi, jos et voi muuten itseäsi pidätellä.

Hyökkäys on paras puolustus eli mieskaverisi ilman muuta tarttuu sinun tekoihisi päästäkseen irti vastuustaan.

Näen siis tilanteenne siten, että miehesi katuu ja häpeää. Tekoahan ei järjellisesti ajatellenkaan voi puolustella humalalla, koska humalassahan useasti tehdään sitä, mitä ei selvin päin uskaltaisi tai vastavuoroisesti todellakin haluaa tehdä. Humala ei muuta meitä ketään niin radikaalisti ihmisenä voidaksemme väittää, ettemmekö jollakin tietoisuuden asteella olisi teoistamme humalassakin selvillä.

Koska sinä sait pakkomielteen ryhtyä selvittämään kuka mieskaveriasi petissä viihdytti tavallaan alennuit samalle älyttömyyden asteelle kuin miehesi. Minusta olisi paljon parempi olla tietämättä , koska mitä sinä sillä tiedolla oikeasti teet? Jos miehesi mokaa pikkukylässä, niin ei ne siellä pikkukylässäkään kaikki mitään älykääpiöitä ole tajutakseen, että mies on hölmö. Jos pystyisit pitämään pokkasi ja heittämään herjaa miehesi häntäheikkimäisyydestä saisit todennäköisesti ahtaimmankin juorupesäkkeen pian puolellesi kuin jahtaamalla jotakin kylän yleistä hempukkaa, jolta irtoaa kelle vain. Nyt se hempukka hieroo karvaisia kämmeniään yhteen ja kenties saa isonkin tyydytyksen siitä, että saatiinpas juhannuspanokaverin muija kärvistelemään kiukusta. Jotkut naiset ovat oikeastikin sellaisia.

Jos olisin sijassasi koettaisin selvittää nyt vain päätäni pääsenkö jutusta yli. Kun joku ajatus olisi selvä sanoisin sitten asiani miehelle, miten tästä eteenpäin. En antaisi miehelle sitä ennen yhtäkään tilaisuutta tarttua asioihini ja "hermostua" niistä.

 

[no]

"miksi kaivoit selville kenen kanssa sinua petettiin"

Petetty haluaa tietää kaiken. Voit elää petettynä, niin tuskin kukaan voi elää epätietoisuudessa. On erittäin inhimillistä kaivaa esille petostoveri ja se voi jopa helpottaa tilannetta, jos tietää hänen olleen onneton ja vaaraton.

Vain harva jättää lukematta puolisonsa viestejä, jos hän tietää, että puoliso pettää ja loukkaa häntä. Oli se sitten kuinka laitonta tahansa. Tasapainoisessa rakkaussuhteessa, vain epärehellinen ihminen tonkii toisen puhelimet ja tietokoneet.

 

[Varjotar]

Petturille EI MILLOINKAAN anneta anteeksi. LAPIKASTA OITIS JA UKKO VAIHTOON!!
Miksikö? Siksi, että pettäminen on törkeintä, mitä toiselle VOI KOSKAAN tehdä ja se kertoo ainoastaan, että sellaiseen kykenevä ei voi rakastaa aidosti!!

Miehesi ei selvästikään häpeä tai kadu tekoaan, lause " miksi piti olla niin tyhmä, että meni TAAS panemaan" viittaa siihen, että hupsista- mokia käy JOKA KERTA, eli koko ajan..?
Petturimiehesi ei käsitä, että on tehnyt väärin ja odottaa sinulta asian unohtamista.

 

[dupah]

Tuskin tässäkään on yhtä ainoaa toimintatapaa. Eiköhän ihmisellä ole itsellään oikeus päättää antaako anteeksi vai ei. Varsinkin kun sellainen mahdollisuus on tullut, kaikki pettäjäthän eivät jää kiinni eivätkä tunnusta.

Kalamaljan tapauksessa kuitenkin taitaa olla vain yksi mahdollinen tapa toimia, jos aikoo suhdetta jatkaa: aloittaja pakottaa itsensä olemaan välittämättä siitä, kenen kanssa mies on pettänyt. Mieshän tietää kai jo, että suhde jatkuu joka tapauksessa, joten miksi ihmeessä hän antaisi periksi ja poistaisi naisen kavereistaan.

Oletko aloittaja edes väläyttänyt sellaista mahdollisuutta miehelle, että jos tuo nainen ei kaverilistalta poistu, niin teidän suhteenne on sitten siinä? Niin hullua kuin se onkin, niin tällaisissa asioissa ei auta kuin "joko minä tai hän" asetelma. Tai sitten se, että annat naisen jäädä facebook-kaveriksi ja unohdat koko episodin. Jatkatte kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Ymmärrät varmaan kuitenkin sen, että mies tunnusti pettämisen sinulle poistaakseen syyllisyydentunteensa omilta harteiltaan. Todennäköistä myös on, ettei tuo pettäminen jää yhteen kertaan. Ei varsinkaan tuossa asetelmassanne. Mutta ainahan voi antaa anteeksi uudelleen. Mutta kannattaa silti muistaa pitää kiinni omanarvontunnostaan, vaikka mitä tulisi.

 

[no]

Oletko aloittaja edes väläyttänyt sellaista mahdollisuutta miehelle, että jos tuo nainen ei kaverilistalta poistu, niin teidän suhteenne on sitten siinä? Niin hullua kuin se onkin, niin tällaisissa asioissa ei auta kuin "joko minä tai hän" asetelma. Tai sitten se, että annat naisen jäädä facebook-kaveriksi ja unohdat koko episodin. Jatkatte kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Ymmärrät varmaan kuitenkin sen, että mies tunnusti pettämisen sinulle poistaakseen syyllisyydentunteensa omilta harteiltaan. Todennäköistä myös on, ettei tuo pettäminen jää yhteen kertaan. Ei varsinkaan tuossa asetelmassanne. Mutta ainahan voi antaa anteeksi uudelleen. Mutta kannattaa silti muistaa pitää kiinni omanarvontunnostaan, vaikka mitä tulisi.

Minä pitäisin kynnyskysymyksenä tuo naisen oloa jollakin kaverilistalla; kuvastaa miehen katumuksen tasoa. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että olen eri ikäkauden ihmisiä ja nuorisolla ajattelumaailma voi olla vapaamielisempää, mutta niin minä toimisin.

 

[Joo-joo, just!]

Petturille EI MILLOINKAAN anneta anteeksi. LAPIKASTA OITIS JA UKKO VAIHTOON!!
Miksikö? Siksi, että pettäminen on törkeintä, mitä toiselle VOI KOSKAAN tehdä ja se kertoo ainoastaan, että sellaiseen kykenevä ei voi rakastaa aidosti!!

Miehesi ei selvästikään häpeä tai kadu tekoaan, lause " miksi piti olla niin tyhmä, että meni TAAS panemaan" viittaa siihen, että hupsista- mokia käy JOKA KERTA, eli koko ajan..?
Petturimiehesi ei käsitä, että on tehnyt väärin ja odottaa sinulta asian unohtamista.

Ja ikää oli? Ja elämänkokemus nolla? Elämä ei todellakaan ole noin yksioikoista.

Olen samaa mieltä, että jos pettämistä tapahtuu jatkuvasti, niin on parasta erota. Mutta muuten syrjähypyn voi antaa mainiosti anteeksi, jos siihen itsellä on halua. Miksi tuhota muuten hyvä suhde yhde hairahduksen vuoksi? Jokainen tekee elämässään virheitä, toiset isompia, toiset pienempiä. Virheistään voi ja pitää oppia eikä samaa virhettä tietenkään toistaa.

Minä annoin anteeksi joskus parikymmentä vuotta sitten enkä ole katunut. En voisi kuvitella parempaa suhdetta, mikä meillä on, en voisi kuvitella olevani onnellisempi yksin tai jonkun muun kanssa. Enkä jaksa uskoa, että syrjähyppyä olisi tapahtunut uudelleen, sen verran kova kolaus se oli molemmille ja molemmat huomasivat, mitä olisivat voineet menettää.

 

[uskollisuus]

kyllä meillä lähtisi kumpikin ulkoruokintaan heti jos pettämistä tapahtuisi.

Kun yhteen muutettiin, sovittiin että uskollisia ollaan. Se on se parisuhteen perusta ja kivijalka jolle koko yhteistä elämää ollaan rakennettu. Uskollisuus ja rehellisyys.

Tässä asiassa iällä ei ole väliä. Eikä sillä missä kunnossa kulloinkin ollaan. Känissä tai selvinpäin ihan sama juttu. Kenenkään toisen kanssa vaan kun ei sekstailla. Niin on sovittu puolin ja toisin, joten näin se vaan on.

Eikä ole koskaan tarvinnut epäillä kummankaan. Yhdessä ollaan oltu liki 40v. Asioista on voitu puhua aina. Ja luottamus on 100%.

Jos nyt tulisi ilmi, että mies olisi pettänyt jossain vaiheessa, yhdessä eletystä ajasta huolimatta, eron paikka se olisi. Minulle tämä asia on täysin mustavalkoinen ja tiedän että sitä se on miehellekin.

 

[Dooris.]

Mies toimi täysin pöllösti, kun kertoi uskottomuudestaan, mutta ei kertonut, kenen kanssa petti. Se on epäreilua. Asia on kerrottava sitten kunnolla, että se voidaan kunnolla myös käsitellä. Jos ei tähän ole valmis, on parempi jättää kertomatta kokonaan.

Aina näissä tapauksissa löytyy niitä, jotka alkaa syyllistää "uhria" siitä, että tämä ottaa selvää asioista. Se on kuitenkin se yksi olennainen asia, joka on selvitettävä, jos ylipäänsä haluaa asian ylitse päästä. Aina ei ole tärkeätä edes petoskumppanin täydellinen henkilöllisyys, sehän voi olla vaikka Thaimaalainen baarinainen. Mutta jokainen ymmärtää kyllä, mistä esim. ap:n tapauksessa on kyse. Kukaan ei halua joutua narrin asemaan.

Tässä nimenomaan miehet toimivat usein selkärangattomasti. Jos kerran on rohkeutta ja uskallusta pettää, niin pitää olla rohkeutta sitten tuoda asia kunnolla päivänvaloonkin, jos kerran niin haluaa, kuten ap:n mieskin teki. Ei ketään saa nolata tuolla tavalla. Tuo on puolison häpäisemistä, jos ei kerran voi olla loppuun asti rehellinen. Toisella on oikeus tietää, kenen kanssa petos tehtiin, että myös hän voi tehdä omia johtopäätöksiään ja ratkaisujaan ja tietää, miten menetellä. Pimennossa oleminen on kauhean kuluttavaa ja siinä sitten vielä jotkut besserwisserit ojentamassa, kuinka ei pidä penkoa asioita eikä pidä tehdä yhtään mitään ja ihmettelevät, että "mitä siitä saat että tiedät, kenen kanssa se tapahtui?"

Että mitäkö siitä saa? No siitä saa nimenomaan sen tiedon, kenen kanssa toinen meni sänkyyn. Ja mitäkö sillä tiedolla tekee? No sillä tiedolla nimenomaan tekeekin. Osaa suhtautua tähän ihmiseen oikealla tavalla, jos joutuu tämän kohtaamaan. Voi tehdä päätöksensä siitä, miten tähän ihmiseen suhtautuu. Voi tehdä päätelmiä myös siitä, miten suhtautuu omaan puolisoonsa tämän ihmisen suhteen. Jos minun mieheni pettäisi minua, niin sillä seikalla on suunnattomasti merkitystä minulle, onko kyseessä naapurin nainen vai Thaimaassa tehty syrjähyppy. En suurin surminkaan haluaisi, että naapurin nainen naureskelisi minulle selän takana minun tietämättä mitään mistään.

 

[kalamalja]

Että mitäkö siitä saa? No siitä saa nimenomaan sen tiedon, kenen kanssa toinen meni sänkyyn. Ja mitäkö sillä tiedolla tekee? No sillä tiedolla nimenomaan tekeekin. Osaa suhtautua tähän ihmiseen oikealla tavalla, jos joutuu tämän kohtaamaan. Voi tehdä päätöksensä siitä, miten tähän ihmiseen suhtautuu. Voi tehdä päätelmiä myös siitä, miten suhtautuu omaan puolisoonsa tämän ihmisen suhteen. Jos minun mieheni pettäisi minua, niin sillä seikalla on suunnattomasti merkitystä minulle, onko kyseessä naapurin nainen vai Thaimaassa tehty syrjähyppy. En suurin surminkaan haluaisi, että naapurin nainen naureskelisi minulle selän takana minun tietämättä mitään mistään.

Näinpä, tätä minä yritinkin selittää. Onhan se periaatteessa merkityksetöntä, koska paneminen on jo tapahtunut, mutta en mä halua sen muijan kanssa "vahingossa" kaveeratakaan. Ja lisäksi ei tarvitse epäillä kaikkia, koska se on todella henkisesti raskasta ja päähän siinä sekoaisi. Kiitos koko kommentista, puit ajatuksiani sanoiksi.

Miehesi ei selvästikään häpeä tai kadu tekoaan, lause " miksi piti olla niin tyhmä, että meni TAAS panemaan" viittaa siihen, että hupsista- mokia käy JOKA KERTA, eli koko ajan..?
Petturimiehesi ei käsitä, että on tehnyt väärin ja odottaa sinulta asian unohtamista.

Niin ja facebookissa se kommentti siitä panemisesta oli siis sen tytön profiliilissa, ei avokkini.

Sinäkin voit joko unohtaa asian, tai miehen. Jos annat anteeksi, on turha enää jankata ja jänkätä asiasta.

Minusta se, että haluaa keskustella asian selväksi ei ole jankkaamista. Jos tällaisia asioita ei käsittele, niin kyllä ne alkavat jossain vaiheessa vaivata.

 

[juuri näin]

kyllä meillä lähtisi kumpikin ulkoruokintaan heti jos pettämistä tapahtuisi.

Kun yhteen muutettiin, sovittiin että uskollisia ollaan. Se on se parisuhteen perusta ja kivijalka jolle koko yhteistä elämää ollaan rakennettu. Uskollisuus ja rehellisyys.

Tässä asiassa iällä ei ole väliä. Eikä sillä missä kunnossa kulloinkin ollaan. Känissä tai selvinpäin ihan sama juttu. Kenenkään toisen kanssa vaan kun ei sekstailla. Niin on sovittu puolin ja toisin, joten näin se vaan on.

Eikä ole koskaan tarvinnut epäillä kummankaan. Yhdessä ollaan oltu liki 40v. Asioista on voitu puhua aina. Ja luottamus on 100%.

Jos nyt tulisi ilmi, että mies olisi pettänyt jossain vaiheessa, yhdessä eletystä ajasta huolimatta, eron paikka se olisi. Minulle tämä asia on täysin mustavalkoinen ja tiedän että sitä se on miehellekin.

Täysin samoin minäkin ajattelen vaikka edustankin nuorempaa sukupolvea (ikää 30v.). Minulle asia on aina ollut mustavalkoinen. Ajattelen myös samoin kun Varjotar! joka sanoo että pettämistä ei tule antaa anteeksi. Se on niin suuri loukkaus sitä ihmistä kohtaan jota muka rakastaa, ja se kertoo jo aika paljon suhteen laadusta. En ymmärrä yhtään näitä jotka väittävät ettei ole elämänkokemusta jos ei hyväksy pettämistä, ei kai se nyt siitä ole kiinni? Vai muuttuuko sitä vanhempana niin säälittäväksi, että pelkää ettei enää löydä uutta miestä jos laittaa sen petturin pihalle? Toivottavasti ei, parempi yksin kuin huonossa suhteessa, riippumatta siitä paljonkon ikää tai kuinka monta lasta. Kyllähän se mies maksaa elatusmaksuja jos se on siitä kiinni...

Eikä sitä vain hups tapahdu että kompastuu sänkyyn jonkun kanssa ja siinä vielä touhuilee vahingossa, oli sitä kuinka kännissä tahansa. Ei sitä omaa kumppania voi unohtaa yhtäkkiä niin täysin, kyllä sitä on itse halunnut sinne sänkyyn ja ollut tietoinen teoistaan. Ei se siis ole mikään vahinko, vaan ihan tietoinen teko. Antakoon anteeksi se joka haluaa, minä en ole koskaan antanut anteeksi, enkä anna. Kun sitä asettaa vähän vaatimuksia sille minkälaisen suhteen haluaa eikä tyydy ja alistu ihan mihin tahansa, sitä saa sen hyvän suhteen. Tiedän kokemuksesta.

 

[Rehellinen]

Näinpä, tätä minä yritinkin selittää. Onhan se periaatteessa merkityksetöntä, koska paneminen on jo tapahtunut, mutta en mä halua sen muijan kanssa "vahingossa" kaveeratakaan. Ja lisäksi ei tarvitse epäillä kaikkia, koska se on todella henkisesti raskasta ja päähän siinä sekoaisi. Kiitos koko kommentista, puit ajatuksiani sanoiksi.



Niin ja facebookissa se kommentti siitä panemisesta oli siis sen tytön profiliilissa, ei avokkini.



Minusta se, että haluaa keskustella asian selväksi ei ole jankkaamista. Jos tällaisia asioita ei käsittele, niin kyllä ne alkavat jossain vaiheessa vaivata.

Mielestäni, varsinkin jos haluaa antaa anteeksi ja jossain vaiheessa jopa unohtaa asian, niin petos täytyy käydä juurtajaksain läpi. Näin minä haluaisin. Jos joskus aikojen kuluttua asia hyppäisi silmille, niin ei tulisi enää uusia asioita vasten kasvoja.

 

[Mariel.]

Mielestäni, varsinkin jos haluaa antaa anteeksi ja jossain vaiheessa jopa unohtaa asian, niin petos täytyy käydä juurtajaksain läpi. Näin minä haluaisin. Jos joskus aikojen kuluttua asia hyppäisi silmille, niin ei tulisi enää uusia asioita vasten kasvoja.

Mikäli mies ei ole valmis kertomaan koko totuutta, ei hän ole myöskään valmis jatkamaan suhdetta. Pettäminen on musertavaa ja luottamus menee täysin. Koko suhde pitää tällaisen jälkeen rakentaa uudestaan. Se alkakoon totuuden julki tuomisella, vaikka se kipeää onkin. Salaisuuden hajottavat pitkään, kun taas totuus sen shokkihetken josta parantuminen alkaa.

 

[mä ainakin]

ulkoruokintaan HETI jos joku mut pettäis!