tuli toisesta ketjusta mieleen.. luunapeista & tukistamisesta

No se vaimo ei varmaan pahoinpitele kotieläimiä tai sisaruksiaan? Jos näin tekee sietää selkäänsä saadakin.

Onko ihmekään, jos lapsi pahoinpitelee esim. sisaruksiaan, kun on saanut siihen pienemmän satuttamiseen oikein vanhemmiltaan mallin...

 

Mä kanssa en jaksa jankata asiasta, jossa ei ole vain yhtä oikeaa puolta.

Viimeinen pohdintani tähän ketjuun,
Joku tuossa mainitskin tuosta kasvatussuhteesta, aivan! Näinhän se on, mä luotan siihen että kukin kasvattaa omansa. Mun ei tarvitse/pidä/kuulu puuttua muiden kasvatukseen. Yritän vain kasvattaa nuo omani.

Miksiköhän nykyään on niin paljon näitä " häirikkönuoria", pahoinvoivia nuoria aikuisia, jotka tekevät äärimmäisiä tekoja?
Miksi ei voisi tehdä niin kuin ennen, jos se toimii? Ja nyt puhun vaan niistä pienistä " kurituksista" , en väkivallasta.
Nää totaali koskemattomuus- tyypit tuntuu kuvittelevan, että vanhemmat jotka ovat esim. tukistaneet lasta, tekvät näin aina ja kokoaika, ei suinkaan viimeisenä keinona.

I rest my case

On se kumma, ettei iso osa vanhemmista tarvitse tätä "viimeistä keinoa".

 

Ei ole olemassa tilannetta, jossa lapsi saisi "aiheesta" tukkapöllyn. Lasta ei saa pahoinpidellä sen enempää kuin aikuistakaan.

No, mielestäni myöskään lapsi ei saa pahoinpidellä toista lasta tai vanhempiaan/muita aikuisia. Jos iskee yhtäkkiä hampaat kiinni toiseen ihmiseen, niin eikö silloin saa väkivalloin ottaa irti? Esim. just nappaamalla tukasta kiinni, jolloin irrottaa otteen? Siinähän lapsi itse pahoinpitelee teidän termistön mukaan toista ihmistä, sekö on sitten vaan hyväksyttävää?

 

On se kumma, ettei iso osa vanhemmista tarvitse tätä "viimeistä keinoa".

Veikkaampa, että suurin osa käyttää tätä viimeistä keinoa edelleen kotonaan. Tunnistat heidät siitä, että heidän rinnallaan kulkevat ne hyväkäytöksiset, muita kunnioittavat lapset

 

On se kumma, ettei iso osa vanhemmista tarvitse tätä "viimeistä keinoa".

älä jaksa esittää täysin pohjattomia väitöksiä. kukaan ei tiedä mitä oikeasti toisten kotona tapahtuu.

 

[QUOTE="vieras";26871015]No, mielestäni myöskään lapsi ei saa pahoinpidellä toista lasta tai vanhempiaan/muita aikuisia. Jos iskee yhtäkkiä hampaat kiinni toiseen ihmiseen, niin eikö silloin saa väkivalloin ottaa irti? Esim. just nappaamalla tukasta kiinni, jolloin irrottaa otteen? Siinähän lapsi itse pahoinpitelee teidän termistön mukaan toista ihmistä, sekö on sitten vaan hyväksyttävää?[/QUOTE]

No tossa tilanteessa tasan varmana tarraan kiinni vaikka en fyysistä kuritusta haluakaan käyttää. Tuo on puolustautumista. Olen riuhtassut vierastakin lasta kädestä kun puri vauvaani. Jos oma lapsi yrittää pompata päälle, aivan varmasti estän kädellä ja pahimmassa tapauksessa kaatuu vauhissa, voi voi ehkä ei toista samaa.
Jos puree eikä säikähdä tarpeeksi mun huutoa niin varmasti nappaan niskavilloista kiinni tai poskista puristaen. Ei kai kukaan järkevä ihminen katso kun lasta hakataan tarttumatta fyysisesti ja irrota häntä tai odota kunnes on purrut riittävän isot haavat, pompannut päälle niin että ilmat menee pihalle, eihän?! :O

 

Jos lapsi puree, miksi sitä pitää tukistaa tai läimiä, eikö muuten saa irti? Ihmettelen vaan kun töissä on aina asiat hoituneet ilman tällaisia keinoja.

Ja sitten toisekseen kysyn seuraavaa ihan mielenkiinnosta
repisitkö tukasta 20 vuotiasta joka on vaikkapa 5 vuotiaan tasolla? Miten se eroaa lapsen tukistamisesta? Koska hänhän ON kuitenkin 5 vuotiaan tasolla eli toimii samoin...

 

kyllähän eläinmaailmassakin emo opettaa pentujaan vähän fyyisesti.. sähisee, murisee, ja kantaa niskasta kiinniottaen pois tilanteista.

 

[QUOTE="vieras";26871015]No, mielestäni myöskään lapsi ei saa pahoinpidellä toista lasta tai vanhempiaan/muita aikuisia. Jos iskee yhtäkkiä hampaat kiinni toiseen ihmiseen, niin eikö silloin saa väkivalloin ottaa irti? Esim. just nappaamalla tukasta kiinni, jolloin irrottaa otteen? Siinähän lapsi itse pahoinpitelee teidän termistön mukaan toista ihmistä, sekö on sitten vaan hyväksyttävää?[/QUOTE]

Väkivaltaa saa käyttää vain, jos puolustaa itseään tai toista ihmistä ja silloinkin vain sen verran kuin se on välttämätöntä. Se pätee niin aikuisiin kuin lapsiinkin. Kyse ei ole silloin ruumiillisesta kurittamisesta vaan itsepuolustuksesta tai jonkun toisen suojelemisesta.

 

kyllähän eläinmaailmassakin emo opettaa pentujaan vähän fyyisesti.. sähisee, murisee, ja kantaa niskasta kiinniottaen pois tilanteista.

Ne ei voi kieltää pelaamista, telkkaria tai karkkipäivää. Eikä ne ota lempilelua pois, saati irrota teinin ovea saranoiltaan.

Pitää vain sähistä ja ottaa niskasta.

 

älä jaksa esittää täysin pohjattomia väitöksiä. kukaan ei tiedä mitä oikeasti toisten kotona tapahtuu.

Yritätkö siis sanoa, ettei ole olemassa paljon lapsia, joita ei ole kuritettu ruumiillisesti? Mä tunnen aikuisia, joita ei koskaan ole tukistettu lapsena tms. Muakin on hyvin vähän kuritetettu fyysisesti lapsuudessani. Nykyään tällaisia lapsia on varmasti paljon enemmän kuin mun lapsuudessa, koska asenteetkin ovat tiukentuneet.

 

Jos lapsi puree, miksi sitä pitää tukistaa tai läimiä, eikö muuten saa irti? Ihmettelen vaan kun töissä on aina asiat hoituneet ilman tällaisia keinoja.

Ja sitten toisekseen kysyn seuraavaa ihan mielenkiinnosta
repisitkö tukasta 20 vuotiasta joka on vaikkapa 5 vuotiaan tasolla? Miten se eroaa lapsen tukistamisesta? Koska hänhän ON kuitenkin 5 vuotiaan tasolla eli toimii samoin...

No jos ei muut keinot auta. Siinä vaiheessa kun tarpeeksi kovaa puree niin ON IRROTETTAVA HETI ja ihan sama vaikka se tapahtuisi niskavillojen kautta tai tönäisemällä.

Miten tämä on vaikeaa käsittää? Vai pitäisikö tosiaan antaa jatkaa puremista vaan jos ei irrota? Kunhan ei vaan ikinä koskaan milloinkaan koske lainkaan, edes puolustautuakseen kivusta... Mitä jos lapsi puree vauvaa joka ei pysty edes tönäsemään? Annatteko purra vaan vai repäsettekö lapsen pois? Ai mutta sehän on väärin. Puhutte kunnes lopettaa vauvan kiduttamisen?

 

Väkivaltaa saa käyttää vain, jos puolustaa itseään tai toista ihmistä ja silloinkin vain sen verran kuin se on välttämätöntä. Se pätee niin aikuisiin kuin lapsiinkin. Kyse ei ole silloin ruumiillisesta kurittamisesta vaan itsepuolustuksesta tai jonkun toisen suojelemisesta.

No sitä vähän minäkin! :O

 

Jos lapsi puree, miksi sitä pitää tukistaa tai läimiä, eikö muuten saa irti? Ihmettelen vaan kun töissä on aina asiat hoituneet ilman tällaisia keinoja.

Ja sitten toisekseen kysyn seuraavaa ihan mielenkiinnosta
repisitkö tukasta 20 vuotiasta joka on vaikkapa 5 vuotiaan tasolla? Miten se eroaa lapsen tukistamisesta? Koska hänhän ON kuitenkin 5 vuotiaan tasolla eli toimii samoin...

No, tuohon eka kohtaan tulee mieleen toisessa ketjussa se, kun Astro(mikälieloppu) nimimerkillä oleva kertoi, että joku lapsi oli purrut häntä niin, että veri oli vaan valunut eikä hän ollut saanut irti kun ei voi käyttää yhtään väkivaltaa siihen irroitukseen. Ja tietenkin lapsi yritetään ottaa irti mahdollisimman nopeaa, jos oikeasti puree, silloin ei mitkään jutustelut puremisen vääryydestä ole mielestäni tarpeen vaan napakka irroitusote ja jos leuat ei aukea, niin pieni tukistus jolloin aukeaa varmasti.

Ja tuohon toiseen; henkisesti jälkeenjäänyt ihminen, joka jää tietylle kehitysasteelle versus lapsi, joka kokemastaan oppii. Huomaatko,m issä tuo vertaus ontuu?

 

Sitten vielä siitä että kuka tosissaan väittää ettei lapseen muka satu? Jos se tukistus ei kerta koske niin miten ajattelet että se saa lapsen lopettamaan puremisen tmv? Tottakai se koskee ja silloin se on pahoinpitelyä Suomen lain mukaan.

 

No jos ei muut keinot auta. Siinä vaiheessa kun tarpeeksi kovaa puree niin ON IRROTETTAVA HETI ja ihan sama vaikka se tapahtuisi niskavillojen kautta tai tönäisemällä.

Miten tämä on vaikeaa käsittää? Vai pitäisikö tosiaan antaa jatkaa puremista vaan jos ei irrota? Kunhan ei vaan ikinä koskaan milloinkaan koske lainkaan, edes puolustautuakseen kivusta... Mitä jos lapsi puree vauvaa joka ei pysty edes tönäsemään? Annatteko purra vaan vai repäsettekö lapsen pois? Ai mutta sehän on väärin. Puhutte kunnes lopettaa vauvan kiduttamisen?

"Toivo, irrota kuristusote Tarmosta, niin mami antaa tarran. Kuudesta tarrasta tuli se kiva kirjastoreissu, muistatko? Irrotathan kulta kohta, Tarmo sinertää jo."

 

Sitten vielä siitä että kuka tosissaan väittää ettei lapseen muka satu? Jos se tukistus ei kerta koske niin miten ajattelet että se saa lapsen lopettamaan puremisen tmv? Tottakai se koskee ja silloin se on pahoinpitelyä Suomen lain mukaan.

No mä kyllä varmasti vedän siinä vaiheessa niin kovaa että kirpasee ja lopettaa puremisen heti.
Se on puolustautumista, edelleenkin. Luuletko että joku voisi saada tuomion kun on puolustautunut nykäsemällä niskavilloista kun lapsi on purrut lujasti?!

 

No jos ei muut keinot auta. Siinä vaiheessa kun tarpeeksi kovaa puree niin ON IRROTETTAVA HETI ja ihan sama vaikka se tapahtuisi niskavillojen kautta tai tönäisemällä.

Miten tämä on vaikeaa käsittää? Vai pitäisikö tosiaan antaa jatkaa puremista vaan jos ei irrota? Kunhan ei vaan ikinä koskaan milloinkaan koske lainkaan, edes puolustautuakseen kivusta... Mitä jos lapsi puree vauvaa joka ei pysty edes tönäsemään? Annatteko purra vaan vai repäsettekö lapsen pois? Ai mutta sehän on väärin. Puhutte kunnes lopettaa vauvan kiduttamisen?

Ei mun ole vaikeaa käsittää mikä on väärin ja mikä oikein koska olen ammattikasvattaja. Ja muitakin keinoja on.

Mutta nyt koira ulos...

 

Yritätkö siis sanoa, ettei ole olemassa paljon lapsia, joita ei ole kuritettu ruumiillisesti? Mä tunnen aikuisia, joita ei koskaan ole tukistettu lapsena tms. Muakin on hyvin vähän kuritetettu fyysisesti lapsuudessani. Nykyään tällaisia lapsia on varmasti paljon enemmän kuin mun lapsuudessa, koska asenteetkin ovat tiukentuneet.

Voi HALLELUJAA, silloinhan se tarkoittaa ihan kaikkia ja ainakin suurinta osaa!!

Mistä vetoa, että reilusti yli puolet lapsista on jossain elämänsä vaiheessa saaneet tukkapöllyä? Se osa, joka ei ole koskaan kokenut minkäänlaista ruumiillista kuritusta, istuu tuolla vankiloissa. Voit käydä haastattelemassa varmaan

 

idealismi on perseestä tässäkin asiassa, sitten kun on siinä tilanteessa missä tosiaan ollaan pahassa paikassa alkaa näkemään asioita vähän toisinkin.

sinisilmäiset puupäät on rasittavia myös tässä asiassa.

 

Ei mun ole vaikeaa käsittää mikä on väärin ja mikä oikein koska olen ammattikasvattaja. Ja muitakin keinoja on.

Mutta nyt koira ulos...

No mikset sitten hitto vie kerro niitä? Eli jos tilanne on se, että lapsi puree ja huudan varmasti kivusta eikä lopeta, MITÄ minun tulee tehdä jos en saa häntä tönäistä pois/puristaa poskista niin että hänen on lopetettava/ottaa niskavilloista kiinni???
Muoks: niin ja jos puree puolustuskyvytöntä vauvaa enkä saa häntä irti siitä, mitä voin tehdä että se loppuu samalla sekunnilla, aikaa ei missään nimessä ole, koska vauvalla on oikeus olla kokematta suurta kipua puremisesta johtuen, ehdottomasti.

Niin kerro nyt niin osaan valmistautua tähän kuten ammattikasvattaja.

 

[QUOTE="vieras";26871200]Voi HALLELUJAA, silloinhan se tarkoittaa ihan kaikkia ja ainakin suurinta osaa!!

Mistä vetoa, että reilusti yli puolet lapsista on jossain elämänsä vaiheessa saaneet tukkapöllyä? Se osa, joka ei ole koskaan kokenut minkäänlaista ruumiillista kuritusta, istuu tuolla vankiloissa. Voit käydä haastattelemassa varmaan [/QUOTE]

Voin uskoa, että suurimmalla osalla vanhemmista on mennyt hermot vähintään kerran niin pahasti, että ovat sortuneet tukistamiseen tms. Se on aivan eri asia kuin hyväksyä se kasvatuskeinona. Suurin osa vanhemmista ei hyväksy. Mä uskon, että nykyään on yhä enemmän sellaisia lapsia, joita ei ole kuritettu ruumiillisesti. Vanhempieni lapsuudessa fyysinen kuritus oli yleisempää kuin minun lapsuudessani, minun lapsuudessani jo harvinaisempaa ja tällä hetkellä toivottavasti vielä vähäisempää. Olen huomannut asenteiden muuttumisen tässäkin ajassa jo ihan selvästi. Nykyään yhä harvempi hyväksyy asiaa.

 

idealismi on perseestä tässäkin asiassa, sitten kun on siinä tilanteessa missä tosiaan ollaan pahassa paikassa alkaa näkemään asioita vähän toisinkin.

sinisilmäiset puupäät on rasittavia myös tässä asiassa.

Mielestäsi on varmasti myös turhan idealistista olla hyväksymättä ihan vain pienenpientä vaimoon tai mieheen kohdistuvaa läppäystä. Taitaa olla suurin osa tämänkin maan asiantuntijoista sun mittapuun mukaan sinisilmäisiä hölmöjä.

 

Voin uskoa, että suurimmalla osalla vanhemmista on mennyt hermot vähintään kerran niin pahasti, että ovat sortuneet tukistamiseen tms. Se on aivan eri asia kuin hyväksyä se kasvatuskeinona. Suurin osa vanhemmista ei hyväksy. Mä uskon, että nykyään on yhä enemmän sellaisia lapsia, joita ei ole kuritettu ruumiillisesti. Vanhempieni lapsuudessa fyysinen kuritus oli yleisempää kuin minun lapsuudessani, minun lapsuudessani jo harvinaisempaa ja tällä hetkellä toivottavasti vielä vähäisempää. Olen huomannut asenteiden muuttumisen tässäkin ajassa jo ihan selvästi. Nykyään yhä harvempi hyväksyy asiaa.

No minä taas uskon, että suurin osa vanhemmista hyväksyy kuritusmuotona pienen luunapin tai tukkapöllyn ja niitä käyttääkin, mutta pahempia keinoja taas ei. Pahemmilla keinoilla tarkoitan hakkaamista, tukasta rajusti repimistä, heittämistä seinään ja muuta selkeästi raakaa väkivaltaa. Ja tuo tukkapöllykin, mitä varmasti suurin osa vanhemmista joskus joutuu antamaan, annetaan vasta ääritapauksissa, eikä ensimmäisenä kurituskeinona.

 

Mielestäsi on varmasti myös turhan idealistista olla hyväksymättä ihan vain pienenpientä vaimoon tai mieheen kohdistuvaa läppäystä. Taitaa olla suurin osa tämänkin maan asiantuntijoista sun mittapuun mukaan sinisilmäisiä hölmöjä.

Jos mies tai vaimo puree/potkii/lyö/yrittää satuttaa toista ihmistä niin ihan varmasti hyväksyn läppäisyn.