Tuleva vauva-anoppi ongelma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja qous
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä kuuntelin kaksi vuotta anopin mutinoita ja kitinöitä joka asiasta, sen puuttumista KAIKKEEN alkaen verhojen väristä meidän kodissa. Mieheni kanssa hän riitelee säännöllisesti parin viikon välein, sovintoa he eivät koskaan tee (eli kumpikaan ei pyydä anteeksi) vaan parin päivän jälkeen anoppi "unohtaa" että mitään riitaa olikaan ja alkaa taas tuuppaamaan mielippiteitään. Miestäkin sapettaa aika lailla tuo riitojen auki jättäminen...Mutta ei siitä syntyisi taas uusi riita.

Kaksi vuotta tosiaan kuuntelin, ja kauniina päivänä en enää sulattanut anopin tpoimintaa. Sanoin suoraan, ettei tuo peli vetele, en enää yrittänyt fiksusti sanoa. Alkoipa sitten samanlainen, jo miehen kohdalla tuttu "verbaalinen oksentaminen" anopin suusta, ja totesin hänelle, että vasta kun osaa pyyntää tekojaan ja sanojaan anteeksi, voidaan olla taas yhteyksissä. Olen saanut olla pian vuoden rauhassa :D

Älä turhaan yritä sietää anopilta mitä tahansa, sano suoraan aina kun tulee valittamisen aihetta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaa:
Mun ex-anoppi oli juuri tuollainen. Tuli kimpsuineen meille heti kun sairaalasta päästiin, arvosteli imetystä, sanoi itse imettävänsä vauvaa(no pullosta tietysti mutta.. ), juotti selän takana vettä koska hänen mielestään vauvan on juotava vettä joka toinen ateria, aloitti pottailun selän takana ja loukkaantui kun asiasta sanoi..lisäksi nämä "vain me osaamme oikein"-ihmiset ilmoittivat että olen kuulemma heille tehnyt lapsen, HE ovat hoitaneet, HEILLE kuuluu suurin valta lapseen.
Edesauttoi mukavasti masennuksen syntyä, eikä tilanne paljon parempi ole edelleenkään.

Ihan hirveää :hug: Koeta ajatella, että sinussa ei ole vikaa, vaan tuollaisessa tyrannissa...

 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaa:
Mun ex-anoppi oli juuri tuollainen. Tuli kimpsuineen meille heti kun sairaalasta päästiin, arvosteli imetystä, sanoi itse imettävänsä vauvaa(no pullosta tietysti mutta.. ), juotti selän takana vettä koska hänen mielestään vauvan on juotava vettä joka toinen ateria, aloitti pottailun selän takana ja loukkaantui kun asiasta sanoi..lisäksi nämä "vain me osaamme oikein"-ihmiset ilmoittivat että olen kuulemma heille tehnyt lapsen, HE ovat hoitaneet, HEILLE kuuluu suurin valta lapseen.
Edesauttoi mukavasti masennuksen syntyä, eikä tilanne paljon parempi ole edelleenkään.

Voimia sinulle!!! Onneksi oma anoppi asuu kauempana. TUli kyllä viestiä, että "kun vauva syntyy, niin tullaan käymään siellä". Eli tulevat arvostelemaan miten en osaa mitään tehdä. Ja ky mä et äippäloman jälkeen mä lähden kouluun ja muksu tarhaan, niin oli ihan että voi jumala, hän tulee vahtimaan lasta, mä olin vähän et no joo, EI!!!
Toivompa että minusta ei ikinä tule semmoista ihmistä, joista on vaan riesaa toisille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

no ei kuulu mulle se asia. mulla ja mun lapsilla on erisukunimi. jos joku päivä saisin saman sukunimen kun mun lapsilla on niin olisin onnellinen, mutta se kuinka lapseni päättää heidän lastensa asioista, ei kuulu mulle
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

mikäs siinä? Sukunimi on sukunimi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että hän olisi minun lapsenlapsi...hei haloo!
 
Alkuperäinen kirjoittaja JaJa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

no ei kuulu mulle se asia. mulla ja mun lapsilla on erisukunimi. jos joku päivä saisin saman sukunimen kun mun lapsilla on niin olisin onnellinen, mutta se kuinka lapseni päättää heidän lastensa asioista, ei kuulu mulle

Entä jos se ei ole lapsi joka päättää vaan lapsen puoliso? Miniöitäkin on monenlaisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ärh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

mikäs siinä? Sukunimi on sukunimi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että hän olisi minun lapsenlapsi...hei haloo!

KIITOS, tämä ajatus myös anoppini mieleen <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja ärh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

mikäs siinä? Sukunimi on sukunimi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että hän olisi minun lapsenlapsi...hei haloo!

Lapsen äiti ilmeisesti ajattelee toisin, koska haluaa nimenomaan oman nimensä lapselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ärh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

mikäs siinä? Sukunimi on sukunimi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että hän olisi minun lapsenlapsi...hei haloo!

Lapsen äiti ilmeisesti ajattelee toisin, koska haluaa nimenomaan oman nimensä lapselle.



Entäs jos on keskusteltu asiasta, että sukunimi isällä vaihtuisi myöhemmin vihkiessä???
 
Alkuperäinen kirjoittaja qous:
Alkuperäinen kirjoittaja ärh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

mikäs siinä? Sukunimi on sukunimi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että hän olisi minun lapsenlapsi...hei haloo!

KIITOS, tämä ajatus myös anoppini mieleen <3

Itse et kuitenkaan ajattele noin, vaan ainoa oikea sukunimi on sinun sukunimesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja qous:
Alkuperäinen kirjoittaja ärh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko teillä kenelläkään poikia? Miltä tuntuisi kun lapsenlapsi olisi miniän (tai avominiä) sukunimellä?

mikäs siinä? Sukunimi on sukunimi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että hän olisi minun lapsenlapsi...hei haloo!

KIITOS, tämä ajatus myös anoppini mieleen <3

Itse et kuitenkaan ajattele noin, vaan ainoa oikea sukunimi on sinun sukunimesi.


No olisi lapsi silti minun, jos sillä olisikin toinen sukunimi, mutta tässä tapauksessa olemme tulleet siihen tulokseen että sukunimi otetaan minun puolelta..
 
Jos kerran molemmille vanhemmille sopii, että lapselle tulee äidin sukunimi, ainoa asiasta valittava on anoppi, missä on mukamas ongelma? Lapsen nimestä päättää vanhemmat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja t:
Jos kerran molemmille vanhemmille sopii, että lapselle tulee äidin sukunimi, ainoa asiasta valittava on anoppi, missä on mukamas ongelma? Lapsen nimestä päättää vanhemmat.

No näin se on tässä tapauksessa. Helpommalla olisi päässyt, ky ois sanonu, että nimi selviää sit kokonaisuudessaan ristiäisissä.. Näin kyllä toimitaan jatkossa kaikkien muidenkin nimien kohdalla, sillä eihän ne ole oikeita, ky ne ei ole anopin päättämiä.
 
Tuollaisista anopeista selviää hieman helpommalla jos ei kerro mitään, kertoo niin paljon asioistaan kuin kertoisi ventovieraalle bussipysäkillä.
Miten joku hempan alhaisuus edes tulee puheeksi? Ja suoraan kysymykseen voi aina valehdella että " ei nyt ihan tarkalleen muista", " ei ole vielä päätetty" .
Lasten suhteen täytyy sitten tehdä päätös tukeeko hiedän suhdettaan isovanhempiin ( vaikka ei näiden kanssa toimeen tulisi) vai pitääkö lapset joulukortti lapsenlapsina. Jos se suhde halutaan sitten kannattaa laittaa se mies asialle, viemään ja hakemaan lapsia, eihän siinä ole kuin ensimmäinen 6kk että lapsi on tississä kiinni, sen jälkeen voi mennä anoppilaan miehen kanssa. Ja jos he tapaavat muutamia kertoja vuodessa, kiellä karkki, mutta ymmärrä että siitä niinä aikoina saadusta ei oikeasti ole mitään haittaa eikä se lapsi aikuisena kärsi huonommasta terveydestä tuon vuoksi.
 
Meille on sopinu se, että mummu 'saa' hieman joustaa esmes nuissa herkkusäännöissä, ikäänkuin mummun oikeus olla pehmo lapsille. Lapset onkyllä tajunneet aina, että kotona on meijän säännöt ja mummulassa on sitten löysempää.
Tuossa nimiasiassa sanoisin vain, että minä olen lapseni äiti ja minä päätän ukon kanssa. Minä olen enssijainen huoltaja.
Mutta se anoppi on kuitenkin mummo, joten älä vaan laita hankalaksi heidän kehittyvää suhdetta.
Ja nyt puhun yleisesti tälläsistä 'valtataistelu'asemista. Omani yritti tuota aikoinaan, muttei enää. Ja hyväksyn mumulan eri säännöt
 
Alkuperäinen kirjoittaja ++:
Tuollaisista anopeista selviää hieman helpommalla jos ei kerro mitään, kertoo niin paljon asioistaan kuin kertoisi ventovieraalle bussipysäkillä.
Miten joku hempan alhaisuus edes tulee puheeksi? Ja suoraan kysymykseen voi aina valehdella että " ei nyt ihan tarkalleen muista", " ei ole vielä päätetty" .
Lasten suhteen täytyy sitten tehdä päätös tukeeko hiedän suhdettaan isovanhempiin ( vaikka ei näiden kanssa toimeen tulisi) vai pitääkö lapset joulukortti lapsenlapsina. Jos se suhde halutaan sitten kannattaa laittaa se mies asialle, viemään ja hakemaan lapsia, eihän siinä ole kuin ensimmäinen 6kk että lapsi on tississä kiinni, sen jälkeen voi mennä anoppilaan miehen kanssa. Ja jos he tapaavat muutamia kertoja vuodessa, kiellä karkki, mutta ymmärrä että siitä niinä aikoina saadusta ei oikeasti ole mitään haittaa eikä se lapsi aikuisena kärsi huonommasta terveydestä tuon vuoksi.



No puheeksi tulee siten, että se kyselee kamalan tarkasti ja mä oon kamalan huono valehtelemaan, pitänee opetella. Minusta olisi hienoa että lapsilla olisi kaikki mahdolliset mummot ja ukit, mut välillä sitä miettii että tuleeko tästä mitään, jos lähinnä anopin tunteet minua kohtaan ovat mustasukkaisuuden takia niinkin negatiiviset.
On sanonut että on mustasukkainen jopa äidilleni, jolla on lapsi hiukan vanhemmalla iällä.. On siis mustasukkaista tyyppiä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liptoni:
Meille on sopinu se, että mummu 'saa' hieman joustaa esmes nuissa herkkusäännöissä, ikäänkuin mummun oikeus olla pehmo lapsille. Lapset onkyllä tajunneet aina, että kotona on meijän säännöt ja mummulassa on sitten löysempää.
Tuossa nimiasiassa sanoisin vain, että minä olen lapseni äiti ja minä päätän ukon kanssa. Minä olen enssijainen huoltaja.
Mutta se anoppi on kuitenkin mummo, joten älä vaan laita hankalaksi heidän kehittyvää suhdetta.
Ja nyt puhun yleisesti tälläsistä 'valtataistelu'asemista. Omani yritti tuota aikoinaan, muttei enää. Ja hyväksyn mumulan eri säännöt



Musta on ok, että mummolassa on eri säännöt, lepsummat yms., mutta mun mielestä peruskasvatukselliset asiat, kuten nukkumaanmeno ajat, nami mielipiteet tai jos muuta ruokavalion suhteen, tehdään vanhempien tahdon mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja qous:
Alkuperäinen kirjoittaja Liptoni:
Meille on sopinu se, että mummu 'saa' hieman joustaa esmes nuissa herkkusäännöissä, ikäänkuin mummun oikeus olla pehmo lapsille. Lapset onkyllä tajunneet aina, että kotona on meijän säännöt ja mummulassa on sitten löysempää.
Tuossa nimiasiassa sanoisin vain, että minä olen lapseni äiti ja minä päätän ukon kanssa. Minä olen enssijainen huoltaja.
Mutta se anoppi on kuitenkin mummo, joten älä vaan laita hankalaksi heidän kehittyvää suhdetta.
Ja nyt puhun yleisesti tälläsistä 'valtataistelu'asemista. Omani yritti tuota aikoinaan, muttei enää. Ja hyväksyn mumulan eri säännöt



Musta on ok, että mummolassa on eri säännöt, lepsummat yms., mutta mun mielestä peruskasvatukselliset asiat, kuten nukkumaanmeno ajat, nami mielipiteet tai jos muuta ruokavalion suhteen, tehdään vanhempien tahdon mukaan.

Ymmärrän sun tunteesi jossain määrin. Lapselle on kuitenkin miljoona kertaa parempi elää aika ajoin pelkällä karkilla ja mehulla ja olla läheisessä suhteessa mummiin, kun elää ortodoksisella ruokavaliolla etäisessä suhteessa isovanhempaansa. Ei se lapsi siitä pilalle mene, mutta mikäli riistät häneltä mummin, niin siitä tulee varmasti elinikäiset seuraukset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä :
Alkuperäinen kirjoittaja qous:
Alkuperäinen kirjoittaja Liptoni:
Meille on sopinu se, että mummu 'saa' hieman joustaa esmes nuissa herkkusäännöissä, ikäänkuin mummun oikeus olla pehmo lapsille. Lapset onkyllä tajunneet aina, että kotona on meijän säännöt ja mummulassa on sitten löysempää.
Tuossa nimiasiassa sanoisin vain, että minä olen lapseni äiti ja minä päätän ukon kanssa. Minä olen enssijainen huoltaja.
Mutta se anoppi on kuitenkin mummo, joten älä vaan laita hankalaksi heidän kehittyvää suhdetta.
Ja nyt puhun yleisesti tälläsistä 'valtataistelu'asemista. Omani yritti tuota aikoinaan, muttei enää. Ja hyväksyn mumulan eri säännöt



Musta on ok, että mummolassa on eri säännöt, lepsummat yms., mutta mun mielestä peruskasvatukselliset asiat, kuten nukkumaanmeno ajat, nami mielipiteet tai jos muuta ruokavalion suhteen, tehdään vanhempien tahdon mukaan.

Ymmärrän sun tunteesi jossain määrin. Lapselle on kuitenkin miljoona kertaa parempi elää aika ajoin pelkällä karkilla ja mehulla ja olla läheisessä suhteessa mummiin, kun elää ortodoksisella ruokavaliolla etäisessä suhteessa isovanhempaansa. Ei se lapsi siitä pilalle mene, mutta mikäli riistät häneltä mummin, niin siitä tulee varmasti elinikäiset seuraukset.


En ole mummukkaa riistämässä eikä se karkki tässä nyt ollut se suurin ongelma, vaan yleinen asenne minua kohtaan, jota yritin tällä karkki tapauksella kuvata..
 
Ymmärrän niin täysin sun tilanteen ap, ihan samassa veneessä oon... Kannattaa kokeilla tuota, että lapsi ja anoppi tapaavat vain siellä isoäidin luona, ja silloin kun lapsen vanhemmille sopii. Silloin hieman rajoittuu tuo anopin päsmäröinti. Meillä oli ongelmana vielä se, ettei anoppi tajunnut illalla lähteä meidän luota kun tuli lasta katsomaan, ja siinä meni moooonta kertaa illat lapseltakin pieleen kun iltatoimiin ei päästy. Siis useamman kerran viikossa.

sitten, jos anoppi alkaa ymmärtää ettei sun ylitsesi kävellä lapsen asioissa, voi olla ihan mukavaakin kutsua anoppia vastavierailulle :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja qous:
Siksi minun sukunimeni, kun koen sen tärkeäksi asiaksi minulle, enkä tahdo vaihtaa sukunimeäni mieheni sukunimeen. Mies ei tästä nimiasiasta niin perustanut, tahtoi mielummin että jos poika niin hänen toinen nimensä ja muutenkin erittäin määrätietoisesti päättämässä etunimeä..

Jos lapsella on isä, niin miksi lapsi ei voi olla myös isän nimissä?
Ovatko omat vanhemapsi eronneet?

Häh?

En ole ap, mutta meillä sukunimen kanssa meni samoin kuin ap:lla. Mulle oli tärkeää että saavat meidän harvinaisen nimen, miehelle asia ei merkannut mitään. Päättänyt kummankin etunimet.
Ja mun vanhemmat eivät ole eronneet.
 

Yhteistyössä