Eli asia koskee sitä, kun avokkini ja minä saimme tietää raskaudestani (vahinko) kuukausi sitten,
olimme valmiit muuttumaan sekä saattamaan lapsen maailmaan (mitä olen/"olemme" edelleen).
Noin 2 viikkoa sitten avokkini käytös muuttui, kuulemma haluaa lapsen, mutta silti kaverit menevät edelle, käytännössä siis olen yksin. Masennun entisestään samalla, kun "mies" huvittelee ystäviensä kanssa aamusta iltaan/yöhön! Olut maistuu kavereiden kera, mutta kotiin ei ole halua tulla.
Jos jollain on siis kokemuksia, tai muuten vaan tietoa tämän kaltaisista tilanteista, voisitteko valaista minulle, onko tämä paha merkki suhteellemme?
Itse olen siis 18 ja avokkini 21, nuoria siis vielä. Toivottavasti ylireagoin. En vain halua olla yksin parisuhteessa, etenkään raskauteni aikana. Tuntuu kuin toistaisin samaa vanhaa kaavaa, jonka myös äitini koki minua odottaessaan.
Saattaa olla väärällä alueella täällä, mutta kysymys kuuluu, olenko todennäköisesti tuleva yh? Vitsi kuinka pelottaa.
olimme valmiit muuttumaan sekä saattamaan lapsen maailmaan (mitä olen/"olemme" edelleen).
Noin 2 viikkoa sitten avokkini käytös muuttui, kuulemma haluaa lapsen, mutta silti kaverit menevät edelle, käytännössä siis olen yksin. Masennun entisestään samalla, kun "mies" huvittelee ystäviensä kanssa aamusta iltaan/yöhön! Olut maistuu kavereiden kera, mutta kotiin ei ole halua tulla.
Jos jollain on siis kokemuksia, tai muuten vaan tietoa tämän kaltaisista tilanteista, voisitteko valaista minulle, onko tämä paha merkki suhteellemme?
Itse olen siis 18 ja avokkini 21, nuoria siis vielä. Toivottavasti ylireagoin. En vain halua olla yksin parisuhteessa, etenkään raskauteni aikana. Tuntuu kuin toistaisin samaa vanhaa kaavaa, jonka myös äitini koki minua odottaessaan.
Saattaa olla väärällä alueella täällä, mutta kysymys kuuluu, olenko todennäköisesti tuleva yh? Vitsi kuinka pelottaa.