http://www.is.fi/perhe/art-2000005214709.html
Personal trainer -bloggaaja järkyttyi lapsiperheen ruokakärrystä: ”Kirjaimellisesti voin pahoin”
Personal trainer ei antaisi lapselleen sipsejä, karkkia tai limsaa. (KUVA: Kari Kuukka)
Julkaistu: 17.5. 15:28
Herkuttelu
Miksi vanhemmat ostavat lapsilleen läjäpäin herkkuja, vaikka itse syövät terveellisesti, ihmettelee kuntosaliyrittäjä.
Personal trainer ja Levillä toimiva kuntosaliyrittäjä Laura Peippo, 25, ihmettelee Fitness from the North -blogissaan lapsiperheiden syömistottumuksia. Kimmoke kirjoitukselle syntyi kauppareissulla, jolla Peippo seurasi erään äidin ja kahden lapsen ostosten tekemistä. Perhe oli ostamassa synttäriherkkuja.
”En voinut olla huomaamatta lasten hysteeristä herkkujen kahmimista karkkihyllyjen välissä. Poika juoksee syli täynnä herkkuja äitinsä luokse ja äiti vastaa hymyllä, että joo ja pitäisikö ottaa vielä niitä toisia namuja. Toinen poika on sillä aikaa kantanut kärryt täyteen limupulloja ja sipsipusseja. Valehtelematta kaikki olivat äärimmäisen iloisia ja tyytyväisiä sokeria kukkuralla olevasta ostoskärrystään, kun he rinta rottingilla marssivat kohti kassaa. Mie jäin suu auki tuijottamaan koko tilannetta ja täytyy sanoa, että kirjaimellisesti voin pahoin”, Peippo kirjoittaa.
”Tarvitseeko karkkia ostaa niin paljon?”
Peippo kertoo Ilta-Sanomille saaneensa kirjoituksestaan paljon palautetta: puolet suuttunutta, puolet kannustavaa.
– Kirjoitin tarkoituksella kärjekkäästi, sillä halusin herättää keskustelua. Moni on lukenut niin, että olen sokerin suhteen ehdoton. Halusin vain kyseenalaistaa sen, tarvitseeko sitä karkkia todella ostaa niin paljon, Peippo kertoo.
Bloggaaja ehdottaa, että synttäreillä voisi tarjota lapsille vesimelonista tehtyä kakkua, hedelmätikkuja ja limsan sijaan vettä. Karkkipäivän namut voisi korvata smoothie tai karjalanpiirakat ja munavoi.
– Miksi meille on luotu kulttuuri, että että synttäreillä kuuluu olla karkkia? Monen mielestä vesimeloni on paljon parempaa kuin suklaa, Peippo perustelee.
Äidille salaatti, lapselle ranskalaiset?
Peipolla itsellään on puolitoistavuotias lapsi, joka syö jo samaa ruokaa kuin aikuiset: aamulla vihersmoothien, sitruunamehua ja inkiväärilientä yhdessä äitinsä kanssa. Kasvikset ovat lapsen suurinta herkkua.
– Tiedän, että en voi suojella häntä kaikelta. En minä tyhmä ole: kun hän saa aikanaan omaa rahaa, totta kai hän menee koulun jälkeen ostamaan karkkia. Mutta en osta kotiin karkkia enkä sitä hänelle tarjoa. Enkä tarjoa epäterveellistä ruokaa. Minun tehtäväni on antaa hänelle paras mahdollinen kasvualusta elämään, Peippo sanoo.
Valmentajana työskentelevä nainen on kiinnittänyt työssään huomiota siihen, että moni kertoo tekevänsä lapsilleen eri ruokaa kuin itselleen. Äiti voi olla kaalikeittokuurilla, mutta lapsi saa eteensä einespizzan. Tai kesäkuntoon pyrkivä isä syö rahkaa ja mustikoita, mutta lapselle annetaan sokerimuroja ja paahtoleipää.
”Mikä ihmeessä saa vanhemmat tunkemaan lapsiensa eteen karkkia, pullaa, keksiä ja sipsiä? Minkä helvetin takia äiti tekee itselleen salaatin ja lapsille nakkeja ja ranskalaisia? Haluan todellakin kyseenalaistaa sen, että miksi pitää olla karkkipäivä ja miksi lapsille janojuomana toimii mehu? Mikä saa vanhemmat kuorruttamaan lapsensa sokerilla ja lisäaineilla?” Peippo kysyy.
Ylipaino lisääntyy
Lasten ja nuorten ylipainoisuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Tutkimusten mukaan noin viidennes kouluikäisistä lapsista on ylipainoisia, ja kakkostyypin diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysosaston johtaja Erkki Vartiainenpainottaa Ilta-Sanomien lokakuisessa haastattelussa, että perheissä on tärkeää pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta.
– Kaikista yksinkertainen keino olisi vähentää tarpeettoman sokerin syöntiä. Meidän lapsilla noin 12–14 prosenttia päivän aikana saadusta energiasta tulee lisätystä sokerista. Suositus on alle 10 prosenttia. Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksissa todetaan, että lisää terveyshyötyä saataisiin, jos lisätyn sokerin määrä vähennettäisiin viiteen prosenttiin energian saannista, Vartiainen sanoo.
THL:n suositusten mukaan esimerkiksi kaksivuotiaan keskimääräinen päivittäinen energiantarve on 1200 kcal, josta sokeria voi olla enintään 30 grammaa eli noin 2 ruokalusikallista. 5-vuotiaan lapsen 1500 kcal:n keskimääräisestä energiantarpeesta sokeria voi olla 2,5 ruokalusikallista vastaava määrä. Sokerimäärä voi täyttyä jo ihan tavallisesta ruuasta.
Tutkimusten mukaan lapset saavat pääosan sokerista mehujen, jogurttien, muiden makeutettujen maitovalmisteiden, leivonnaisten, keksien ja makeisten sisältämästä lisätystä sokerista. THL suosittaa kiinnittämään huomiota sokerin määrään muun muassa vaihtamalla mehut veteen tai maitoon, sokeroidut jogurtit maustamattomaan, murot puuroon tai itse tehtyyn mysliin ja säännöstelemään herkkuhetkien määrää.
Video: Tokaluokkalaiset eivät osta itse karkkia
Tokaluokkalaiset eivät osta itse karkkia
Lataa IS-sovellus
Katso sovelluksessa
Anu Karttunen
Personal trainer -bloggaaja järkyttyi lapsiperheen ruokakärrystä: ”Kirjaimellisesti voin pahoin”
Personal trainer ei antaisi lapselleen sipsejä, karkkia tai limsaa. (KUVA: Kari Kuukka)
Julkaistu: 17.5. 15:28
Herkuttelu
Miksi vanhemmat ostavat lapsilleen läjäpäin herkkuja, vaikka itse syövät terveellisesti, ihmettelee kuntosaliyrittäjä.
Personal trainer ja Levillä toimiva kuntosaliyrittäjä Laura Peippo, 25, ihmettelee Fitness from the North -blogissaan lapsiperheiden syömistottumuksia. Kimmoke kirjoitukselle syntyi kauppareissulla, jolla Peippo seurasi erään äidin ja kahden lapsen ostosten tekemistä. Perhe oli ostamassa synttäriherkkuja.
”En voinut olla huomaamatta lasten hysteeristä herkkujen kahmimista karkkihyllyjen välissä. Poika juoksee syli täynnä herkkuja äitinsä luokse ja äiti vastaa hymyllä, että joo ja pitäisikö ottaa vielä niitä toisia namuja. Toinen poika on sillä aikaa kantanut kärryt täyteen limupulloja ja sipsipusseja. Valehtelematta kaikki olivat äärimmäisen iloisia ja tyytyväisiä sokeria kukkuralla olevasta ostoskärrystään, kun he rinta rottingilla marssivat kohti kassaa. Mie jäin suu auki tuijottamaan koko tilannetta ja täytyy sanoa, että kirjaimellisesti voin pahoin”, Peippo kirjoittaa.
”Tarvitseeko karkkia ostaa niin paljon?”
Peippo kertoo Ilta-Sanomille saaneensa kirjoituksestaan paljon palautetta: puolet suuttunutta, puolet kannustavaa.
– Kirjoitin tarkoituksella kärjekkäästi, sillä halusin herättää keskustelua. Moni on lukenut niin, että olen sokerin suhteen ehdoton. Halusin vain kyseenalaistaa sen, tarvitseeko sitä karkkia todella ostaa niin paljon, Peippo kertoo.
Bloggaaja ehdottaa, että synttäreillä voisi tarjota lapsille vesimelonista tehtyä kakkua, hedelmätikkuja ja limsan sijaan vettä. Karkkipäivän namut voisi korvata smoothie tai karjalanpiirakat ja munavoi.
– Miksi meille on luotu kulttuuri, että että synttäreillä kuuluu olla karkkia? Monen mielestä vesimeloni on paljon parempaa kuin suklaa, Peippo perustelee.
Äidille salaatti, lapselle ranskalaiset?
Peipolla itsellään on puolitoistavuotias lapsi, joka syö jo samaa ruokaa kuin aikuiset: aamulla vihersmoothien, sitruunamehua ja inkiväärilientä yhdessä äitinsä kanssa. Kasvikset ovat lapsen suurinta herkkua.
– Tiedän, että en voi suojella häntä kaikelta. En minä tyhmä ole: kun hän saa aikanaan omaa rahaa, totta kai hän menee koulun jälkeen ostamaan karkkia. Mutta en osta kotiin karkkia enkä sitä hänelle tarjoa. Enkä tarjoa epäterveellistä ruokaa. Minun tehtäväni on antaa hänelle paras mahdollinen kasvualusta elämään, Peippo sanoo.
Valmentajana työskentelevä nainen on kiinnittänyt työssään huomiota siihen, että moni kertoo tekevänsä lapsilleen eri ruokaa kuin itselleen. Äiti voi olla kaalikeittokuurilla, mutta lapsi saa eteensä einespizzan. Tai kesäkuntoon pyrkivä isä syö rahkaa ja mustikoita, mutta lapselle annetaan sokerimuroja ja paahtoleipää.
”Mikä ihmeessä saa vanhemmat tunkemaan lapsiensa eteen karkkia, pullaa, keksiä ja sipsiä? Minkä helvetin takia äiti tekee itselleen salaatin ja lapsille nakkeja ja ranskalaisia? Haluan todellakin kyseenalaistaa sen, että miksi pitää olla karkkipäivä ja miksi lapsille janojuomana toimii mehu? Mikä saa vanhemmat kuorruttamaan lapsensa sokerilla ja lisäaineilla?” Peippo kysyy.
Ylipaino lisääntyy
Lasten ja nuorten ylipainoisuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Tutkimusten mukaan noin viidennes kouluikäisistä lapsista on ylipainoisia, ja kakkostyypin diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysosaston johtaja Erkki Vartiainenpainottaa Ilta-Sanomien lokakuisessa haastattelussa, että perheissä on tärkeää pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta.
– Kaikista yksinkertainen keino olisi vähentää tarpeettoman sokerin syöntiä. Meidän lapsilla noin 12–14 prosenttia päivän aikana saadusta energiasta tulee lisätystä sokerista. Suositus on alle 10 prosenttia. Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksissa todetaan, että lisää terveyshyötyä saataisiin, jos lisätyn sokerin määrä vähennettäisiin viiteen prosenttiin energian saannista, Vartiainen sanoo.
THL:n suositusten mukaan esimerkiksi kaksivuotiaan keskimääräinen päivittäinen energiantarve on 1200 kcal, josta sokeria voi olla enintään 30 grammaa eli noin 2 ruokalusikallista. 5-vuotiaan lapsen 1500 kcal:n keskimääräisestä energiantarpeesta sokeria voi olla 2,5 ruokalusikallista vastaava määrä. Sokerimäärä voi täyttyä jo ihan tavallisesta ruuasta.
Tutkimusten mukaan lapset saavat pääosan sokerista mehujen, jogurttien, muiden makeutettujen maitovalmisteiden, leivonnaisten, keksien ja makeisten sisältämästä lisätystä sokerista. THL suosittaa kiinnittämään huomiota sokerin määrään muun muassa vaihtamalla mehut veteen tai maitoon, sokeroidut jogurtit maustamattomaan, murot puuroon tai itse tehtyyn mysliin ja säännöstelemään herkkuhetkien määrää.
Video: Tokaluokkalaiset eivät osta itse karkkia
Tokaluokkalaiset eivät osta itse karkkia
Lataa IS-sovellus
Katso sovelluksessa
Anu Karttunen
