Tsempatkaa mua menemään verenluovutukseen! (Olen kerran käynyt.)

["jännittäjä"]

Parin viikon päästä olis omalla paikkakunnalla verenluovutustilaisuus ja mun tekis mieli mennä sinne. Olen luovuttanut verta muistaakseni toukokuussa 2012, mut viime vuonna oli kaikkia mahan tähystyksiä ja muuta, että en päässyt luovuttamaan sitten enää. Nyt olis menny varoajat noista toimenpiteistä ja olis mukavaa päästä tekemään hyvä työ.

Mua vaan jännittää ja pelottaa sellainen, kun tuo mun eka kerta meni tosi hyvin, mut samalla kertaa kun olin luovuttamassa, kaksi naista pyörtyili siellä. Toinen jäi vielä mun lähdettyäkin makaamaan sinne pedille ja se laattasi siellä. No jäi se kyllä se toinenkin, kun se pyörtyi siinä vähän ennen kuin mää lähdin. Jotenkin tuli vähän sellainen kammo, kun jostain syystä pääsin sellaiseen käsitykseen et nääkään ei olleet ensikertalaisia.

Kertokaas kokemuksia ja tsempatkaa mua!

 

["vieras"]

Olen käynyt kuusi kertaa ja ei hirvitä. Enemmänkin kävisin, mutta tällä paikkakunnalla järjestetään harvoin ja työvuorot ei satu kohilleen luovutusten kanssa. Ensimmäisen kerran olen luovuttanut vuonna 2008.

 

[Turbojurpo]

Hyvin se menee, kunhan muistat juoda ennen tilaisuutta ja otat rauhallisesti poistuessasi. Laverilta ei ole mikään kiire ylös kahvia juomaan.

 

["vieras"]

Ai niin ja olen sairaanhoitaja, joten itsekin verinäytteitä olen ottanut ja aina mielenkiinnolla katson miten pistetään

 

[Marakatti]

Jos ne ei ollu vaik syöny tarpeeks sinä päivänä tai jos ne oli syöny kust enenn sinne tuloa. Sama vaikutus. Tai jos hemoglobini on just siinä rajoulla et kelpaa. Samoin verenpaine voi laskea liian alas. Mä olin aikoinaan sellanen et mut jouduttiin silon tällön kärräämään takasi saliin ku alko heikottaa. Nykysin ei enää ole sellasta ongelmaa ku on painoa paaaaaljon enemmän samoin ku verenpainettaki. Mä käyn kyl ihan joka kerta luovuttamassa ku vaan kutsu käy. Ja kuulun myös luuytimen luovutus rekisteriin.

Saa siellä ainaki sitte kahvit ja leivät jne jälkeenpäin. Ja tulee nyvä mieli ku tietää et menee hyvään tarkotukseen. KErran mut on soitettu kesken työpäivän luovuttaa ja se lähti suorana leikkaus saliin se veri.

 

[Miuyy]

Jos on terveenä ja kunnossa niin edellisenä päivänä ja samana päivänä syö ja juo hyvin (muttei liian tukevasti) ja tarjotaanhan siellä verenluovutuspaikalla jtn välipalaa? (Itse olen vaan käynyt pysyvissä toimipisteissä niin en tiedä kiertävistä mitään). Olen luovuttanut 3 kertaa ja eka kerta meni hyvin ja kahdella seuraavalla oli vähän pyörrytyksen tunnetta, joka meni kuitenkin nopeasti ohi kun lepäili ja vähän söi jotakin.

 

[käyn myös]

Tsemppaako tämä: Ajattele niitä pieniä esim lapsipotilaita, jotka voivat hyötyä sun luovutuksesta!!!

 

["jännittäjä"]

Mietin tuossa sellaistakin, et tuossa reilun 100 kilometrin päässä on paikkakunta, jossa on pysyvä verenluovutuspiste, et pitäiskö kesällä tehdä reissu sinne... Tuo on kuitenkin vähän inhottava tällaiselle jännittäjälle toi kiertävä, kun tuntui et muut oli niinku aseteltu yleisöksi sinne kattelemaan kun toiset luovutti verta. Onko Oulussa mukavat "veritädit"? (Vai onkohan ne muuten just Oulun tädit jotka tääll meilläkin käy...)

 

["jännittäjä"]

Tai jos nyt urheesti menis tuonne kiertävään JA kesällä tekis reissun Ouluun. Eikös se ole kolme kuukautta se naisten väli?

 

["vieras"]

Sehän on tosi jees, tulee hyvä mieli ja saa kahvia ja leipää ja pullaa ja mehua niin paljon kun jaksaa juoda Jos sulla on eka kerta mennyt hyvin niin eiköhän se uudestaankin onnistu. Ei vaan tosiaan nouse liian nopeasti ja jää rauhassa evästämään sinne

 

[pantera]

Ite just tätä samaa täs mietin, et meniskö tänään toisen kerran luovuttamaan, kun posti toi muistutuskortin. Jänskää kyllä, mies saa tulla pitämään kädestä kiinni Verenluovutuksen halu on ollu kova jo 15v lähtien, joten eiköhän se halu voita mulla ton pienen jännityksen ja pelon

 

[jujujuju]

Tuntuuks toi verenluovutus miltä verrattuna normiverikokeisiin, missä otetaan max 2-3 koeputkilollista verta? En oo koskaan luovuttanu verta, mutta pitäis varmaan koettaa. Mietin vaan, miten paljon ne verta siinä ottaa, tuleeks sellanen fiilis et ne imee nyt koko elämänvoiman musta ulos...

 

["vieras"]

Se neula on vähän paksumpi mielestäni kuin mitä noissa verikokeita ottaessa on.. Muuten ihan sama homma. Minusta työntekijät ovat olleet aina mahtavia missä olenkaan käynyt luovuttamassa (olen 32-vuotias ja seuraava verenluovutus kerta on minun 30. kerta). Minulla on hemoglobiini ollut aina 145, joten luovuttaminen on ihan hyväksi minulle ja moni lähipiirissä on saanut verta, joten se motivoi luovuttamaan säännöllisesti. Sitä paitsi siellä missä käyn normaalisti luovuttamassa on todella hyvät "eväät".. Saa hyvän kahvitteluhetken shoppailun lomassa
Verenluovutus on minun tapa harrastaa hyväntekeväisyyttä. Rahaa annan todella harvoin hyväntekeväisyyteen.

 

[Luovuttanut]

Olen käynyt luovuttamassa muistaakseni yhdeksän kertaa. Ja viimeisellä vieraillullani lähes pyörryin. Minut kannettiin pois kahvipöydästä luovutuksen jälkeen, kun kaikki pimeni ja minulle tuli todella huono olo. Kuulin vielä mitä ympärilläni puhuttiin, mutten voinut enää reagoida. Sitten pääsinkin takaisin pötköttelemään vuoteelle. Aikani makailtua menin takaisin mutustelmaan keksejä ja kävelin lyhyen matkan kotiini. Illan otin rennosti telkkari katsellen ja olo oli ihan ok.

Olin vähän ajattelut jo ennakolta, että en välttämättä olisi niin hyvässä hapessa luovutuksen jälkeen, koska sitä edeltävällä kerralla olin ilmeisesti muuttunut muuttunut aika pahan näköiseksi luovutuksen jälken, sillä veripalvelun työntekijät pakottivat minun makaamaan luovutuksen jälkeen lähes puolituntia vuoteella, ennen kuin antoivat luvan lähteä kahvipöytään. Omasta mielestäni minusta minulla oli hyvä olo heti luovutuksen jälkeen. Valitettavasti illalla tuli todella paha olo.

Syy tähän pahoinvointiin on se, että olen vähän laihassa kunnossa. Olin syönyt molemmilla kerroilla hyvin päivällä, mutta olen ollut lihavampi, mutta nyt olen laihtunut. Sillä kerralla kun henkilökunta ei antanut minun lähteä luovutuksen jälkeen vuoteesta painoin 51kiloa ja nyt viime kerralla painoin 53kg. Koska pituutta on 165cm niin minussa ei ole kauheasti sitä verta suhteessa pituuteen.

En ajattelut enää luovuttaa verta. Jollen sitten satu lihomaan, mutta en tietenkään halua lihoa. Olen liian laiha tämän pituiseksi luovuttajaksi. Enköhän ole pelastanut maailmaa ihan riittävästi yhdeksällä luovutuskerralla.

Mutta mene sinä vain luovuttamaan. Olen seuraavana päivänä viimeistään kunnossa.