Toukomasujen -07 huhtikuu

Huomenia!

Kiva lukea HIMMELINKIN kuulumisia :hug: Kyllä se pieni sieltä vahvistuu!

Isyyspakkauksesta vielä.. Itse löysin sen isin kulta -bodyn jostain pienestä vauvanvaateliikkeestä, ei kuulunut mihinkään ketjuun. Merkki on "name it newborn" ja saman sarjan vaatteita olen nähnyt monessa paikassa. Innostuin haalimaan nyt pakkauksen kasaan.. Pikkasen meni yli budjetin Ostin siis vielä isälle ja pojalle adidaksen paidat (vauvalle settiin kuului housutkin) tiimiasuiksi.. Luulisin, että tuolle paidalle tulee todellisuudessa paljon enemmän käyttöä, kuin isi-paidalle. Samalla tingin sitten sikari & viina -osasta, kun nyt on jo kaappi täynnä avaamattomia viskipulloja ja ei tuo sikarikaan oikein miehelle maistu. Saa nyt nähdä, miten lahja otetaan vastaan

Neuvolassa kävin minäkin eilen. Kylläpäs taas sattuu samaan aikaan samat vaivat monelle.. mun täytyy käydä ensi viikolla ylimääräisellä verenpaineenmittauksella, kun alapaine oli 88. Ja turvotusta on myös ollut, ei kylläkään samassa mittakaavassa kun VIIVILLÄ. Kiva kuulla, että muillakin on paino noussut reippaasti.. Mulla lähtöpainoon on tullut melkein 15 kg, ja joka viikko vaan tasasesti nousee. Mutta se on sentään lohduttanut, kun kaikki sanoo, ettei se näy muuta kun mahassa. Samat housut mahtuu jalkaan kun ennen raskautta, kunhan niissä on joustovyötärö
Sf-mitta ei ollut kasvanut kahdessa viikossa yhtään, mutta on kuulemma ihan normaalia että vaihtelee. Nyt siis yläkäyrän yläpuolelta on tiputtu tasan keskikäyrälle. Noh, kun nyt ei jatkaisi tuota laskua, niin ei tarvitse huolestua siihen suuntaan.

Ai niin, GABRIA taisi suositella joskus sitä lukemista ja laitoin silloin kirjailijoiden nimiä ylös. Nyt sitten loman kunniaksi kävin lainaamassa Tess Gerritsenin kirjan ja on kyllä hyvä! Kiitos siis suosituksesta! Itse olen niin huono löytämään lukemista.

Jaksamista kaikille, etenkin COMMANDERILLE ja muille viime metreillä tuskasteleville!

Vilmis 32+3

 

hei kaikille.

vaihteeksi vähän parempi päivä,sain jopa viime yönä nukuttua jonku verran.mulla ruvennu niin närästään nukkumaan mennessä,että.yritän sitten välttää sitä nukkumaan menoa mahd.pitkään siitä kun on viimeksi syöny jtn.yöt on kamalia muutenkin,kun on tää nuha,niin nenä menee heti tukkoon,ja kun kylkeä ei taho saaha käännettyä ilman kipuja,auts!mutta silti siis hyvä päivä.(lapset vein hoitoon välillä)

niin ja tilttas meillä eilen tietsikkaki.näyttö vaan pimeni yhtäkkiä,eikä sitä saatu päälle enää,muuten kuin,että se piti niinku ladata uudelleen.kaikki tiedostot ja ohjelmat hävis.todella kivaa.siis kuvat ja kaikki!!!nytki tää näyttö tökkii,siis kun kelaa ruutua niin menee tuollanen juova tuosta keskeltä,siis todella hitaasti voi lukea tätä eteenpäin.ärsyttävää,ja kaiken kukkuraksi,joulun aikoihin ostettiin uutena tää kone.... :kieh:

eilen oli myös se vimppa lääkäri neuvola.odotin siltä reissulta enemmän,mutta oli sellainen nuori juuri aloittanut lääkäri(olihan muuten hemmetin kovakouranen)niin eipä se ylimääräsiä jutellu ja sanonu :'( sanoi vaan,että ei se aivan heti ainaskaan synny...ja meinas mahan perusteella,että iso vauva tulee,vaikka viimeksi äitipolilla sanoi,että tulee pieni vauva...no hoh hoijaa,ota selvää...siis lähemmäs 4 kiloinen tulee kuin 3...katsotaanpas nyt,alkoi vaan jännittää,että kuinkas iso sieltä sitten mahtanee tulla,edellinen oli 4280g....en sellasta mötkylää haluais enää pungertaa,mielummin ton 3kg kokosen...

kaikki kuitenkin kunnossa....

viikkoja siis 35+6
verenpaine 131/78
sf 33,5(kamalaa)
rt
sydämen syke ja liikkeet ++
kohdunsuu pehmeä ja kiinni
pituus 2cm(mitä lie tuoki meinaa)

seuraava neuvola onkin jo ens keskiviikkona eli 11.4.kivaa,nyt siellä juostaan sitten viikon välein.saapa nähä montako krt ehtii käymään vielä =)

tosiaan,kemut oli kivat....

kyllä täälläki sais vauva syntyä huhtikuun puolella.tosin menee esikoisen synttärit sitten aika lähekkäin(11.4)mutta mikäs siinä,onhan keskimmäisen synttäritki 6.3,että kuukauden välein menee kemut,sitten lasten isukilla on 25.5.kiva mietiskellä,että mihin se tämä vauva sijoittuu....meikä erikoistunu näihin kevät vauvoihin...

mutta eipäs kummempia taas...lähden vähän taas shoppaileen kaverin kans,jonka muuten löysin täältä palstalta :heart:

aurinkoista päivää kaikille

t:virpi

 

moikka

Hanna ja Helinä- onnea raivotarjonnasta. Varmasti huokasitte helpotuksesta. Toivottavasti muillaki nyt ehtii kääntyy niin sais senki huolenaiheen pois.

Mulla on tullu sellaisia oireita jalkoihin tai oikeastaan se on enemmän lonkkiin etten pysty nukkuu pitkään kyljelläni niiden lonkkien päällä. Ne tulee tosi kipeeks. Se heijastuu jo uniin ku unissaki on jalat kipeet. Luulen et se vois johtuu jotenki issiaksesta, et se säteilee nyt jotenki (???) Ainoo asento missä voin kunnolla nukkuu enää on selinmakuu. Onneks tää vaiva ei oo vaikuttanu unenlaatuun juuri ollenkaan. Nukun edelleen ku tukki, muutamasta pissareissusta huolimatta. Onneks on vessa lähellä, eikä esim alakerras niinku joku kertoi
Viime neuvolakerralla ei ollu ihme kyllä paino noussu yhtään. Tulin just syömästä lounasta joten ajattelin et nyt varmana on noussu taas. Tuntuu ku paino laskis. Mistä se voi johtua???

Mä aloin kans jo jännittää ku commanderista ei kuulunu mitään mutta kotona näytät olevan vielä
Koitahan jaksella.

Mun kaverilla olis torstaina laskettu aika. Se on aivan kypsä ollu jo pari kuukautta. Eikä mitään muutoksia tunnu vielä missään. Yhellä toisella kaverilla on laskettu 2 viikon päästä ja sit onki mulla siitä 2 viikon päästä joten kyllä tässä nyt odotellaan tosissaan.
Kukakohan lähtee seuraavaks??

Tuntuu niin oudolta ku Himmelillä ja Rassella on jo vaavit. Ihanaa se on ja onneks kaikki on kunnossa.

Masentavat kelit Ei tee mieli lähtee ulos. Pärjäillään siskot!!!

rv 34 + 6

 

Mie täällä taas ja minun iso napani... :ashamed:

Millaisia teidän miehet on mentaliteetiltaan? Onko niille ihan luonnollista että osallistuvat synnytykseen? Osallistuisivatko sektioon yhtä haluukkaasti?

Siksi kyselen kun mun mies on sellainen arkajalka kalpeanaama (ihana sellainen, mutta näissä synnytysasioissa valahtaa veteläksi jo puolesta sanasta). Alatiesynnytykseni oli aika tramaattinen kokemus hänelle mutta urheasti sanoi että tule toiseenkin. Vaikka sanoin että ei olisi pakko. MUTTA nyt tää mahdollinen sektioon päätyminen on saanut miespolon AIVAN TOLALTAAN. Hän kun ei ole kertakaikkiaan rohkea kohtaamaan sitä tilannetta, että minua leikataan (ei itse kykene menemään lääkäriin missään tilanteessa jos ei ole ambulanssihätä). Saati että joutuisi/pääsisi yksin kätilön kanssa hoitamaan lasta kun minus parsitaan kasaan. Eilen asiasta keskusteltiin ja itku kurkussa mies asiasta puhui, yritti esittää urheampaa kuin on. Minusta ei tunnu hyvältä jos joudun siinä kaiken keskellä huolehtimaan, että pysyykö mies tajuissaan tai että oksentaako silkasta kauhusta. Joten me varmaan päädytään sellaiseen ratkaisuun että mulle tulee mukaan joku muu tukihenkilö (varmaankin mun äiti) ja mies tulee sitten paikalle heti kun ollaan ylhäällä huoneessa pestyinä ja puunattuina. Itselläni ja taatusti miehellä on levollisempi olo jos häneltä ei pyydetä enempää kuin on valmis.

Onko muilla tällaisia kivikautisia miehiä, jotka toivovat että olisivat saaneet elää -70luvulla, jolloin miehiä ei huolittu mukaan synnytykseen? Minua tää tilanne ei haittaa, olen sellainen ihminen että käännyn tuollaisissa tilanteissa sisäänpäin enkä siksi hirveästi kaipaa ketään erityistä rinnalleni. Synnytyksessäkin olin itseni sisällä, en puhunut miehelle aina tuntikausiin kerrallaan (sairaalassa oltiin n 14h)...

Anteeksi että vatvon täällä tätä asiaa nyt päivästä toiseen... mie lopetan tän, lupaan sen. Yritän ajatella että vielä vaavi kääntyy, mutta vaikeaa se on! :ashamed: :'( :/

Jabba ja "jääräpää" 33+6

 

Onpas taas ehtinyt jo tähänkin ketjuun tulla tekstiä parin päivän aikana, on paljon lukemista

Täällä ollaan kipeenä, taisin saada miehen tytöltä flunssan, kun vieraili meillä viikonloppuna ja oli kipeä. Ei kiva.
Muuten olen ollut aika energinen viime aikoina, lenkilläkin on tullut käytyä pitkästä aikaa ja touhuiltua kaikkea kotona. Kävin viime viikolla lääkärillä tarkistuttamassa paikat, kun oli niitä supisteluja paljon ja kauan. Mut kaikki oli onneksi kunnossa, eikä ole nyt pahemmin supistellutkaan. Eilen tuntui, että vauva tulee nahan läpi, oli niin villinä =)
Miehen sisko sa vauvan viikonloppuna, käytiin heti katsomassa ja sitten meitä alkoikin jo kovasti jännittää oman vauvan syntyminen. Ei oikein millään malttais odottaa =)
Synnytys ei sinänsä kauheasti pelota,olen tullut siihen tulokseen, että kun se on pakko vaan synnyttää. Mutta muiden tavoin, minäkin pelkään sitä, että vauvalle tapahtuu jotain.
Miten muilla, tuleeko kaikkien miehet muuten mukaan synnytykseen?
Se vähän mietityttää, kun mun pitäis yksin siellä pinnnistellä. Meillä mies ei uskalla olla paikalla. Siis toki on mukana sairaalassa, mutta kun vauva on tullakseen ulos, ei halua sitä nähdä. Enkä toki aio pakottaakaan.
Mies ehdotti, että pyytäisin äitiäni, mutta en oikein tiedä..

Ai niin, paljon onnea Rasselle vauvasta :flower:

Tässäpä tältä erää, hyviä vointeja kaikille!

Sofia ja jaska 33+2

 

HUOMENTA

Tytöt oli intoa pinkeenä kun oli tullut lunta. Vanhempi kysyi heti että voiko nyt lähtee hiihtämään.... No onneks ei sentää niin paljon ollu tullu mut kyl oli ikävä ylläri toi lumi . Mä jo niin kovasti odotan kunnon kevättä ja lämmintä!

Huomenna ois jaksettava kävellen viedä tyttö kerhoon ja ylihuomenna ois neuvola.. Kiva on kyllä saada tietää mitä masuun kuuluu. En kyllä ihmeitä odota. Raivo tarjonnassa on toko ollut jo pitkän aikaa; toivottavasti on myös pysynyt. Olo on ollut ok, mitä nyt noita kipeitä suonenvetoja on ollut...

Meillä isukki kysyi että haluunko hänet mukaan synnytykseen. Sanoin tottakai mutta ei maailma kaadu jos et ole paikalla. Eka kerralla isi oli koko ajan mukana ja toka kerralla ei sitten ehtinyt kun ajeli omalla autolla perässä... Nytkin on tarkoitus että tulee omalla autolla perässä ja toivotaan että mukaan ehtii... =)

Voi kun noi neidit alkoi taas kinastella. Täytyy rientää katsomaan että ei tule hirmu huutoa!!

Jaksamisia kaikille!

Hepotyty ja toko 32+1

 

Jabba Heti alkuun sulle ja muillekkin, että sitä varten me tänne kirjoitellaan että saadaan jakaa tuntojamme. Vaikka joka kerta samoja asioita. Meillä mies on "leikillään" sanonut ettei tuu synnytykseen. Tuumasin vaan, että pyydän sitten äiteetä mukaan. Mutta kyllä mies on mukaan tulossa, viimmeksikin sektion jälkeen hoiteli mua erittäin hyvin. :heart:
Kojo Kyselit raskausmyrkytyksestä. Minulla oli tuon esikoisen aikana, rr alkoi nousta rv 33+2 eteenpäin ja turvotus alko noilla viikoilla, mutta ei pahana. Mulla ei ollut aluksi oireita, kun tuo rr nousu, ja sitten lopuksi se vannemainen mahakipu ylävattalla jonka perusteella mentiin kiireelliseen sektioon viikoilla 37+1. Proteiinit oli vasta viikoilla 36+4 + plussalla. Päänsäryt näköhäiriöt puuttui multa kokonaan. Mutta toivotaan, ettei tuu raskausmyrkytystä, vaikka onneksi hyvillä viikoilla olet jo kans.
Itellä oli eileen kans huonompi päivä olo oli kuin krapuloissa. No aamusta käytiin lenkillä ja illasta touhusin tuolla uudella puolella, että varmaan sillä oli jotain vaikutusta. Nyt on selkäkin ruvennut sitten reistaamaan, yhtään ei kestä olla kumarassa, kun rupeaa särkemään. Pitääs vissiin yrittää saada hierojalle aikaa. Viikonloppuna saatiin tapetoitua ja tänään pitääs mennä välitilan laattoja ettiin. Samalla ajattelin ostaa kaikkia tarpeellista sairaalalaukkuun. Sekä tuttipullot ym.
Synnytys pelosta on ollu puhetta, mä en osaa pelätä yhtään, kun ei tiedä mitä on odotettavissa. No sittenhän sen näkee, se vaan jotenkin murehdituttaa osaako oikiaan aikaan lähtiä laitokselle. Meiltä onneksi ei oo matkaa kun 25 kilometriä ja onneksi on sadan nopeusrajoitukset jo voimas.
Ehkäisystä, ei oo ollu puhetta, mutta varmaan kumeilla ainakin aluksi mennään. Mulla oli ennen raskautta nuvaring rengas, mutta vaikka kuinka oli matala hormooninen, niin silti sain sivuvaikutukisa. Ei muuta, mutta ruokahalu kasvoi ja lihosin. No sitten johnain vaiheessa pitää jotain ehkäisyä muutakin, kun kumit miettiä.
Huomenna on sitten neuvola, kerron sieltä sitten kuulumisia.

Elli ja Nyhverö 35+6

 

Hei vaan kaikille pitkästä aikaa!

Onnea Rasselle kovasti vauvauutisista, ja kiitos ketjun päivittäjälle. Muutamassa päivässä olette saaneet sivukaupalla tekstiä, kun ei ole töiden takia ennättäny lukemaan.

Täällä kaikki on ihan ok, nyt vaan kyselen hieman...

Kävin äitipolilla rv 32+1 ja lääkäri tuumaili masuasukkia pienikokoiseksi. Painoarvio oli 1730g. Joten nyt hieman teidän painoarvioita kyselen...? Mitä luokkaa ja millä viikoilla. Tarviiko mun olla huolissaan. Neuvola vasta ensi viikolla, joten sieltä kyselen sit lisää, mutta siskot kertokaa jotain.

TuiKKu ja Hepotyty, ehkä tapaamme laitoksella, kun hetki koittaa. TuiKKu, sun laskettuaika kahta pvää ennen mua... hmm.

Olitte koonnut isyyspakkauksia, mä kans täällä.
Meillä harrastetaan moottoripyöriä ja crossipyöräilyä (mies) joten kokosin Isyyspakkauksen sen tiimoilta... ns. saman tyylisiä "ajovarusteita", isille KTM paita ja vauvalle body. Ja sit löytyi ihana kirja vauvan hoidosta. Vauva - Omistajan Opas. Kerrottu vauvan hoidosta ym. sillai teknisesti. Sit laitoin siihen just korvatulppia ja tutin vauvalle, vaippoja ja pyykkipojan isälle nenään, Batteryä ja sisuja... yms, yms. Isukki oli todella otettu. Hän sai pakkauksen samalla kun Äitiyspakkaus tuli.

Meillä vauvaa varten ei ole laitettu vielä mitään muuta kuin pinnasänky, jonka isäni entisöi minun vanhasta ja äitini laittoin muutoin valmiiksi. Siitä tuli todella kaunis, ei uskoisi että hankittu 80 luvulla alun perin. Tulokas on vanhemmilleni eka mummotettava, joten voi hyvänen aika sitä touhua mikiä siellä aina on.

Vaunut tulis käydä tilaamassa viimeistään ensiviikolla, päädyttiin emmaljungaan, mallista vielä hieman keskustellaan miehen kanssa. Onko vinkkejä..? Haluan pehmeällä kantokopalla sen. Turvakaukalo on myös tilaamatta, mutta Joensuusta kertoivat että toimituksen on viikosta puoleentoista, joten kyllä vielä ennättää... toivon ainakin niin.

Nyt tietty sit jo unohdin mihin kaikkeen mun pitikään kommentoida, mutta tässä kai jo jotain kuulumisia. Ja tosiaan kertokaa noista painoarvioistanne, Kiitos.

Touko07 ja Toukka 33+2

 

Aurinkoista päivää teille kaikille!

Rasselle ja Himmelille :hug: Ihana kuulla, että kaikki on hyvin!

Synnytyksestä olette puhuneet täällä. Mua on myös alkanut jännittämään tai oikeastaan pelottamaankin se. Viimeksi kaikki meni niin hyvin ja nopeasti, joten nyt tietty kaikki painajaiset käy toteen... Vaikea jotenkin uskoa, että tämä neljäskin synnytys menisi suhtkoht "mukavasti". Tyhmäähän tällainen ajattelu on, mutta minkäs teet :ashamed: Meillä onneksi mies on tulossa hyvinkin mukaan, pelottaisi jos joutuisi menemään yksistään. On siitä kuitenkin sellainen apu jo pelkästään läsnäolemalla. Kyllä itse suosittelen kaikille tukihenkilön mukaan ottamista, saahan toisen sitten pyydettyä menemään ulkopuolelle, jos siltä tuntuu. Hoitohenkilökunnalla vaan tuppaa olemaan aina niin hirmu kiire, ettei ehdi olemaan läsnä, vaan ravaavat huoneesta toiseen.

Valittelin tossa kuukausi-pari takaperin, ettei aika tunnu kuluvan sitten millään. Nyt tilanne on ihan päinvastoin,aika rientää vauhdilla ja vielä on vauvan sänky laittamatta ja makkarin järjestys muuttamatta (vaatekaappien siirto ja ompelupöydän pienentäminen). Ens vloppuna olisi tarkoitus saada toinen pinnis, joten josko sitten saisi muutkin kuntoon...

Tuli mieleen, että kuinkas te muut uskallatte vielä liikkua ulkona normaalisti? Mä kun jännään, että mitäs jos lapsivedet lähtee kesken kävelylenkin tai asioiden hoidon ja olen vielä pojan (kohta 1v2kk) kanssa rattailla liikenteessä. Sitten vielä, jos synnytyspoltot alkavat samantein, niin enhän pääse edes takaisin kotiin vaan tarvii soittaa kyytiä sairaalaan. Olenko ainoa, joka pohtii tällaista?

Omassa olossa ei sen kummemmin mitään ihmeitä. Ens viikolla alan elään taas "normaalia" elämää eli vähän siivoskeleen ja jumppaileen tota selkää ja takapuolta (ovat koko ajan ihan jumissa), kun noi viikotkin ovat sitten jo ihan hyvät, eikä olossa ole tapahtunut mitään radikaalia. Seuraava ja viimeinen lääkärikäyntikin on vasta parin viikon päästä. Ylimääräiseen ultraan olen tosin menossa ensi viikolla, kun tuosta masukin asennosta ei ole oikein varmuutta, kun potkut tuntuu siellä sun täällä.

Hyviä vointeja kaikille mammoille ja toivottavasti jokaisen ongelmat saavat lopulta hyvän ratkaisun. Isälläni on tapana sanoa, että "asioilla on taipumus järjestyä", joten toivotaan näin =)

 

Hei vaan kaikki Toukomasut pitkästä aikaa.
En ole pitkään aikaan kirjoitellut, enkä päässyt lukemaankaan. Ja kylläpä oli maaliskuun listassa paljon asiaa! Kaikki oli kuitenkin pakko lukea, eihän sitä malttanut jättää kuulumisianne lukematta, kun suureen osaan voi kuitenkin niin hyvin helposti samaistua

Täällä kaikki on omalla kohdalla sujunut melko hyvin. Onhan tässä ollut kiertotauteja jos jonkinlaista ja sairaslomalle jäin pari viikkoa ennen äitiysloman alkua selkäkivun ja supistelujen vuoksi, mutta taudit oli ja meni ja saikku auttoi =) Nyt ollaankin jo äitiysloman puolella.


Synnytys on tosiaan alkanut pyöriin mielessä. Ja vaikka toista odotan niin tuntuu, että tällä kertaa se jännitys on kovempaa. Johtuisko tuo siitä kuten sanotaan että tieto lisää tuskaa. Toivottavasti saa jälleen selvät merkit milloin laitokselle. Viimeksi se merkki tuli tihkuvana lapsivetenä sängystä noustessa.
Varmaan voisi jo pakata sairaalakassinkin eteisen komeroon lähtövalmiiksi.

Vauva on ollut kuukauden verran rt:ssa, mutta on tässä hiljattain mullistanut niin paljon, etten enää olekaan varma kuin päin hän siellä köllöttelee. Luulisin, että on vain kääntänyt selän oikealle päin, kuulostelen ja tunnustelen kovasti tuntemuksia. Ensi viikolla on lääkärineuvola ja sittenhän se varmistuu. Toivon saavani samalla lähetteen synnytystapa-arviointiin.


Heitarkos se juuri kirjoitti lantion kipeytymisestä nukkuessa. Samaa vikaa on alkanut ilmaantua. Harmittavaa vain kun mulle ei tuo selinmakuukaan oikein enää passaa, niin sitä tulee sitten pyörittyä pitkin yötä. Ja kun se kääntyminenkin alkaa olemaan aika urakka

Onnittelut Himmelille ja Rasselle vauvoista! :flower:

-Sokuri rv34+5-

 

Terve taas toukomasut! :wave:

Kiitos teille jotka onnittelitte rt:n johdosta. Ihanaa kun täällä on niin huomaavaista porukkaa, jotka välittää oikeesti siitä miten muilla menee ja tarvittaessa lohduttaa ja kannustaa. No niin..kohta tulee tippa silmään.. :hug:

Jabba: Meillä kans mies pelkää tulevaa synnytystä. Lupas kyllä tulla synnytykseen mukaan, mutta tuskin sitä kovin mielellään tekee. Eilen neuvolassa multa mitattiin hb ja se käänsi heti päänsä pois kun näki että mua pistetään..eli ei siis mikään ihan pieni pelko. Aika jännää sinänsä sillä se harrastaa metsästystä.
Ajateltiin nyt tehdä silleen että mies vaikka lähtee pois sitten ku "tositoimet" alkaa tai heti kun siltä tuntuu. Mulle on oikeestaan melko sama et onko se h-hetkellä samassa huoneessa, kuhan tiiän että on ees saatavilla.
Jos mä joutuisin sektioon niin sinne en varmaan miestä pyytäis (ellei sitten vapaaehtoisesti lähtis) koska oon ite ollu opiskeluaikana mukana seuraamassa eikä se leikkaussali ympäristö niin kovin kiva ollu. En yhtään ihmettele että miehes on haluton tulemaan sinne, koska sivustaseuraaminen ja itsensä avuttomaksi tunteminen on varmasti kova paikka ja sit se varmasti pelkää niin paljon sun ja vauvan puolesta. Mun mies ei ainakaan ikinä selviäis pyörtymättä ulos leikkaussalista. Aiheuttais sille vaan hirveet traumat.

Touko07: Meillä on painoarvio tehty viimeks rv 25+5 ja sillon oli 946g. Seuraava arvio tehdään vasta n. 3 vko:n kuluttua, mutta sf-mitta menee ainakin ihan keskikäyrällä.

Ai niin unohdin eilen kertoa, että me nyt sitten ostettiin se farkku. Ihanaa kun on autossa kunnolla tilaa ja ilmastointi! Nyt puuttuu enää ne samanlaiset tuulipuvut..

Omasta navasta sen verran, että oon nukkunu viimiset 2 yötä todella hyvin, mutta silti tuntuu olevan veto vähän poissa. Oon kyllä touhuillu tossa viimeaikoina aikalailla, joten nyt varmaan tasottuu energiataso pikkuhiljaa normaalimpaan tilaan. Tänään sain sentään siman tehtyä, mutta esim. kaappien siivous tuntuu aivan mahdottomalta hommalta enkä aio sitä ees tehdä kun ei huvita.
Sitten on alkanu olee taas kaikenlaista pistoa ym. kipua mahalla, esim. kumartuminen tuntuu pahemmalta kuin ennen ja kumartumisen jälkeen aina mahaan sattuu. Tää nyt on normaalia kun alkaa maha olla jo niin iso, mutta ikävää kuitenkin.

Nyt pitää mennä laittaa pyykit kuivumaan.. :wave:

HeLiNä-83 rv 33+5

 

Huomenta :ashamed:

Olipas tullut paljon asiaa aamun aikana. Me just vasta vähän ennen kahtatoista herättiin tytön kanssa :ashamed: Eilen siirrettiin neitin sänky sen omaan huoneeseen ja sillähän loppui uni neljän aikaan. Sitten tunnin verran keskusteltiin että isot tytöt nukkuvat omassa huoneessa. Puol kuus soi sitten miehen kello ja tyttö heräs siihen, syötiin aamupala ja sit sanoin et saat tulla äitin kainaloon nukkumaan ja siinähän se uni maistui molemmilla =)

Jabba anna tulla tekstiä vaan, sen takia me täällä ollaan että "kuunellaan" vaikka ei välttis osata auttaa :hug:

Eilen haravoin taas pari tuntia pihaa ja kylläpäs se tuntui ------> tuntuu edelleen. Ja nyt aion tän romaanin jälkeen lähteä leipomaan pullaa ja munkkeja. Eilen muka hokasin ja pakkohan se nyt on kun on aikonut.

Joku kyseli raskausmyrkytyksestä. Mulla ei onneksi kokemusta mutta esikkoa odottaessa oli se valkuiainen yhdessä plussalla vähän ennen synnytystä ja laittoivat neuvolasta ä-polille. Siellä sitten ihmettelivät et miks noin vähästä laitetaan. No neiti syntyi siitä sitten 3 päivän päästä.

Meillä ollut miehen kanssa vähän "takkuista" Tai ei riidellä mutta jotenkin ei vaan puhuta asioista. Siskolleni mies oli kertonut että odottaa jo niin malttamattomana vauvan syntymää. Mut mä taas tunnekuohuissani suutuspäissäni sanoin miehelle et menen synnytäämään yksin, et en huoli sua mukaan :ashamed: Varmaan aattelin et se ois sille kova rangaistus vaikka en edes tiedä mistä :ashamed: No, luulen että käännän vielä pääni kun tosipaikka tulee eteen, vaikka olen kyllä tosi jääräpää ja periaatteen ihminen. En vaan tiiä miks tää nyt menee tälleen vaikka ollaan silti onnellisia, ihan sekoa, eikä varmasti kukaan ymmärrä edes mutta kirjoitinpa silti :ashamed:

Mutta missä on Parasta aikaa, joko synnyttämässä?? =) Sitä heti alkaa kaivata jos ei kuulu jostakin vähään aikaan. Ja Hippimammasta ois kans kiva kuulla. Ja alkuun kirjoitteli paljon Kipinä-77 hänestäkään ei ole kuulunut aikoihin??

Siitä painoarviosta vielä, mulle sitä ei olla tehty kuin sillon rakenneultrassa kun ei sen jälkeen enää ultria ole. Neuvolassa se sit käsikopelolla sano vaan et pitkä lapsi, mut esikkoa oottaessa äitipolilla sanoi että tosi tilava lantio joten luotan että sieltä tulee möhkäle kuin möhkäle =)

Jep, mut nyt tää lyllertää keittiöön vääntämään sitä pulla/munkkitaikinaa ja miettii josko sittenkin huolis miehen mukaan synnytykseen Tyttökin jo huutaa et äiti aletaanko me nyt jo leipomaan Saan apurin

Tiitteräinen ja Tyttövelivauva 35 tasan (viel 5 viikkoa, tuntuu niin pitkälle ajalle kun kaikki on jo valmiina vauvaa varten)<br><br>

 

Heippa kaikille :wave:

Hannalle ja Helinälle onnittelu- :hug: täältäkin, käännöksen tapahduttua On varmasti ihan toisenlainen olo nyt, kun tietää, että vaavi on oikeassa tarjonnassa!

JabbaTheHut, :hug: älä yhtään ajattele, että et voisi kertoa täällä murheitasi ja ajatuksiasi, vaikka kymmenen kertaa päivässä! Niin kuin Elli Etikka sanoi, niin sitä varten tämä pino ja palsta on, että tänne voi purkaa mieltään Ja minusta ei ole ollenkaan ihmeellistä, että miestä jännittää synnytys ja varsinkin leikkaus. Yritä olla miehesi tukena, niinkuin olet ollutkin! Kiva, että olette yhdessä asiasta jutelleet ja saaneet sanoa mielipiteitänne asiasta. Tsemppiä :hug: :hug:

Jonkun muunkin mies jännitti synnytystä, olikos Sofian mies ainakin? Meillä mies ei ehtinyt esikoisen sektioon, koska leikkauspäätös tehtiin niin nopeasti ja sali oli vapaa vartin päästä. Olin ollut yön osastolla ja mies kotona. Meiltä ajaa sairaalaan tunnin verran, niin ei enää tullut kesken leikkauksen. En kaivannut häntä ollenkaan itse leikkaussaliin. Siellä on kuitenkin ne omat hajut ja äänet, paljon ihmisiäkin :ashamed: Mies odotteli salin ulkopuolella ja meni sitten heti kätilön kanssa pesemään tyttöä. Tuli sitten sieltä heräämöön ja pian saapui sinne vauvakin Alatiesynnytyksissä mies on ollut aina alusta loppuun asti. Olen ollut aiemmissa synnytyksissä tosi kipeä ja mieluummin olen kiroillut ( :x :ashamed: ) siinä sängyllä yksinäni, mutta miehen näkeminen on ollut korvaamaton turva En ole siis halunnut päänsilitystä tai hierontaa, koska koskettaminen on tuntunut tosi pahalta siinä kipujen kanssa pinnisteltäessä... Olen ollut vain onnellinen siitä, että mies on vaikka lojunut säkkituolissa kirjaa lukien ja antanut juotavaa ja huulirasvaa, kun olen pyytänyt Se onkin meillä oikein traditio, että kun muutoin ei oikein ehditä lukea kirjoja, niin mies on aina jonkun kirjan lukenut synnytyksissä Ponnistusvaiheessa mies on ollut tukena ja tsempparina, kannustanut oikein kuin parhaimmassa urheilusuorituksessa! Se on ollut itselleni tärkeää, että olen saanut puristaa hänen kättään ja että ollaan oltu siinä loppusuoralla yhdessä. Muistan hyvin, kun ponnistin poikaa ja huusin kuin hinaaja :ashamed: Toinen kätilöistä sanoi, että älä nyt kuule yhtään huuda, se ei auta mitään.. No eihän se tietenkään auta, mutta minun alapäästäni se reilu neljäkiloa silloin revittiin ulos, joten... :snotty: Mies kuiskaili korvaan, että huuda vaan jos se helpottaa, että olet kyllä tosi reipas jne..
Toki jokainen perhe tekee omat päätökset ja mikä sopii toiselle, ei sovikaan toiselle. Ja jos miehestäni tuntuisi pahalta olla "tosihommissa" salissa, niin toki ymmärtäisin hänen mielipiteensä ja sitten varmasti sisareni olisi tukihenkilöni.

Ehkäisystä on ollut puhetta... Meillä tämä kullannuppu taitaa kyllä nyt ihan oikeasti olla viimeinen Mies haluaisi sterilisaatioon ja se olisikin ihan hyvävaihtoehto, mutta tuntuu niiiiiiin lopulliselta :ashamed: Muista vaihtoehdoista ei sitten olekaan käytettävissä kuin kumit ja kuparikierukka :/ Kylläpä se taitaa sen sterilisaation kannalle kääntyä...
Joku ajatteli sitä hormoonikierukkaa, mutta pelkäsi runsaita kuukautisia. Minä olen ymmärtänyt, että hormoonikierukka juuri vähentäisi vuotoa ja menkat saattaisi jäädä jopa kokonaan pois!

Tänä aamuna kun vein kuopusta hoitoon, niin supisti oikein kunnolla, niin että piti oikein pysähtyä ja huokailla hetken... Sama kävi hetken päästä labrassa Ja minähän toivon nyt kovasti, että supparit tekisivät siellä nyt työtään ja saisimme vaikka oman pääsiäistipun :heart: Ihan niinkuin Commanderkin , niin toki minäkin toivon vauvan olevan valmis syntymään, enkä tietenkään toivo, että toinen tulisi turhan aikaisin. Mutta ollaanhan tässä nyt jo tosi hyvillä viikoilla ja se painoarviokin oli viimeviikolla sen 2.8-2.9kg Mutta asioilla tosiaan on tapana tapahtua ajallaan, näihin asioihin ei itse niin kovin paljon voi vaikuttaa...

Kyllä oma olo kuitenkin on sen oloinen, että ei tämä vauveli täällä kyllä enää kovin kauaa viihdy Paine on välillä ihan valtava tuolla alapäässä ja varsinkin silloin kun vauva liikkuu, niin liikkeet tuntuu ihan hurjilta tuolla kohdunsuulla asti! Joku mietti muuten sitä liikkumista, että jos vedet menee tms. Minä olen miettinyt ihan samaa tässä muutaman viikon Tänäänkin kun istuin labrassa, joka oli tupaten täynnä, niin ajattelin, että olisihan siinä taas pikkukaupunkiin puheenaihetta, kun vedet poksahtaisi nyt tähän Ihmiset katsoo minua nyt jo niin säälivästi, kun masu roikkuu todella alhaalla. En mahdu enää mihinkään muihin housuihin kuin farkkuhaalareihin ja ne oikein korostaa tätä masua entisestään :ashamed: Mutta ei auta, en viitsi kaupungilla käydä ihan kotihousuissakaan

Ihanaa oli kuulla Rassen ja Himmelin kuulumisia :hug: Mahtavaa, että vauvat ja perheet voivat hyvin!! Tsemppiä, auringonpaistetta ja siunausta vauvoille sekä tietenkin kummankin perheelle :hug: :hug:

Kävin muuten tänään kampaajalla, oli ihanan piristävää Tosin kaksi tuntia istumista alkoi käydä jo vähän hankalaksi Juteltiinkin siinä kampaajan kanssa, että nyt voi hyvillä mielin lähteä ponnistelemaan vauvaa maailmaan, kun hiuksetkin on laitettu Kyllä tämä pehko olikin jo kauhean näköinen, kun en ollut jaksanut ajatellakaan mitään kampaajia :ashamed:

Nyt taidan kyllä lähteä samaan puuhaan, kuin Helinä tuossa aiemmin, eli pyykit odottavat ripustajaansa Täällä on muuten aivan ihana auringonpaiste, mutta huuuuurja tuuli B) Ulos veisin muuten pyykkejä, mutta kaikenlainen pöly ja hiekka tuntuu siellä pöllyävän, joten tyydyn vielä sisätiloihin!

Meillä on tänään siivouspäivä. Mies lupasi luututa lattiat, vaihdellaan vähän puhtaita mattoja ja vihdoinkin pääsevät uudet verhot ikkunoihin Ikkunat pestiin pikapesu-malliin, rätillä ja suihkeella :ashamed: No, ihan sama, ei näy sormenjäljet ja tuntuu kivemmalle Lapset lupasivat pestä loput ruokapöydän tuolit, oikein innostuivat asiasta, kun eilen siitä kyselin Ovat kyllä muutenkin tosi avuliaita siivouksissa ja muissa touhuissa. Jospa pesisin sen saunankin vielä illalla... Mies on pääsiäisen kotona ja kaikki isovanhemmat käytettävissä, samoin sisko perheineen, olisi hyvä aika vauvan tulla Kaikki on onneksi valmiina, eli ei muuta kuin tervetuloa vain vauva :heart: :flower:

Mutta nyt tosiaan hommiin! Tsemppiä kaikille! Alkaa olla jännät paikat tulla lukemaan uutisia, kun ei tiedä milloin on uusia vauvoja tullut pinoon!
Kaikille paljon :hug: joilla kurja olo ja voimia loppuaikaan!!

parasta aikaa ja masukki 35+5 :heart:

 

Heippa vaan kaikille taas :wave:

Ajattelin jotaki kirjotella,nyt kun muistais mistä on puhuttu...joka päivä käyn lukeen,mut oon laiska kirjottaan :ashamed:

Isän mukaantulo synnytykseen:meillä mies ehdottomasti haluaa olla mukana,oli esikostaki ja ainoa paha paikka siinä oli se kun mulle laitettiin epiduraalia ja se ei oikeen onnistunu ja mulla oli tuskaa niin näki miehen ilmeestä,et vaikea oli kattoa vierestä ku toinen kärsii..mut hyvin meni kuitenki sitte Ja kun meillähän tuo esikko päädyttiin ottaan sitten ulos sillä hätäsektiolla niin sinnekki olis mies halunnu mukaan,mut ei päässy.Miehelle oli sanottu vielä et puol tuntia menee ja meniki melkeen tunti,niin raukka oli tietty miettiny,et mikä on menny vikaan,mut pääsi sit heti kätilön kans vauvaa hoitaan =) Nyt siis toivottavasti saa olla koko ajan mukana..

Mulla on viimeinen lääkärineuvola ens viikolla ja lääkäri laittaa sen lähetteen sinne synnytystapa-arvioon,saa nähdä mitä ne siellä meinaa..Vähän hirvittää :/ Mulla kun yks lantion mitoista raja-arvo,mut kai ne kattoo et minkä kokonen vauva on et mistä sen sais ulos.En kuitenkaan osaa pelätä synnytystä enkä sektiota,jollain sen lapsen sieltä ulos haluan Ja mielellään vähän aiemmin..

Mulla menee sf ihan yläkäyrällä viime viikolla oli 36 Ja olo on sen mukanen,viime yönä valvoin ja yritin tuskasena löytää edes jotenki siedettävän asennon,onneks ei ole enää kuitenkaan kovin kauaa näitä ongelmia,voiton puolella ollaan jo kumminki =)

Onnea rasse ja himmeli,ihanat pikku kääröt teillä varmasti :heart:

Nyt pitää taas painua tytön kans touhuaan,sen mitä jaksan..

Hyviä vointeja,kirjottelemisiin =)

MissH ja möllikkä 35+2

p.s uus massukuva rohviilissa <br><br>

 

Tiitteräinen , kiitos kun kaipailit :hug: =) Piristää niin kovasti mieltä, kun joku kaipailee Itsekin olen kaipaillut tosiaan Hippimammaa ja muita jotka aluksi kirjoitteli enemmän!
Tulkaahan kertomaan kuulumisia :wave:

 

Heipat!

Tosiaan taitaa alkaa nyt olla ne viikot käsillä kun alkaa kroppa krenaamaan yhdellä sun toisella! Tsemppiä vaan kaikille vaivaisille! Täällä yksi lisää :wave:

Eli, epäilen rannekanavaoiretta.. joka päivä sormet puutuvat useaan otteeseen, käden nyrkkiin laittaminen sattuu ranteeseen todella paljon, ja esim. perunoiden kuoriminen on tuskaa! Eli tiitteräinen, mun villahousut ei edisty.. Sain ajan osteopaatille vasta ensviikon tiistaille!! Muuten oon kokeillu jo kaikkee muuta paitti särkylääkkeitä.. vähän kyllä suunnittelin että jos puolikkaan ottaisin.. ja lähtisin töistä ajoissa kotiin. Jonkinlainen hermopinne siis kait tuo rannekanavaoire on, luin jostain että se on aika yleistä raskausaikana. Onko muilla kokemuksia???

Aamulla kävin uimassa, ja se ei ainakaan ole pahentanut tuota vaivaa (ei kyllä parantanutkaan..). Mutta hyvä olo siitä muuten tulee =) Käveyllä pystyn käymään vielä normaalisti ilman ongelmia, hiukan juoksemaankin (siis juoksen ainoastaan muutamia metrejä ja hätätapauksessa, niinkun viimeviikolla kun 3 kania karkas ulkona )

Kukas se oli kun mainitsi pelosta, että lapsivedet menevät kesken kävelyn; turha kai tuommoista on etukäteen miettiä. Kännykkä mukaan vaan ja kävelylle! Tulee hyvä olo

Anteeksi on niin omaa ( . ) taas, kun en ikinä muista mitä kukakin on sanonut :ashamed: Töissäkään ei ajatukset pysy kasassa yhtään, ja automatkalla supistukset alkaa jo 18min autossa istumisen jälkeen, ja tänäänkin kesti työmatka 1h10.. huomenna teen kyllä taas kotoa töitä..

Semmosta. Sain kanssa sunnuntaina aamulla vauvaviestin tyttö tuli

t. balou & dude 34+2

 

tavaroista meillä on vaatteet kaapissa pestynynä ja silitettynä, sairaalakassi on pakattu. Mutta sitten kaikki muu onkin ihan sekaisin, muuton vuoksi.

miesku kyselit siitä bodysta. tosiaan löysin sen lastenvaatekaupasta on name it merkkinen niinkuin joku jo täälä aiemmin kirjoitteli.

Eilen oli vatsa koko päivän kova, kivuliaita supistuksia ei kuitenkaan ollut. Neuvolassakin oli käynti. siellä kaikki oli hyvin. Hb oli noussut nyt 137, ei tarvitse syödä kuin yksi rautatabletti päivässä.

Tänään oli synnytystapa arvio, vauva mahtuu hyvin tulemaan alakautta. Painoarvio oli 2800 g, kaikki mitat menivät muutenkin keskikäyrää pitkin kun lääkäri sellaisen kaavion otti ulos koneelta. Saatiin taas monta kuvaa mukaan. Kuvissa näkyi selvästi kasvot. Lääkäri sanoi, että kohtu oli supistus herkkä, että annetaan vaan sitten tulla! Sanoinkin miehelle, että pitääköhän meidän mennä huomennakin sinne sairaalaan kun eilen oltiin tutustumassa ja tänään ultrassa, kolmas kerta toden sanoo. No toivon, että vauva pysyy vielä masussa, pääsiäisenä on siivousta ja sen jälkeen mutto, vihdoinkin. Itse en taida siivouskeen osallistua, pakkailen täällä vähän tavaroita sen minkä jaksan. Taisi tulla viikonloppuna tehtyä vähän pitkiä päiviä ilman lepoa.

Annoin eilen sairaalan tutustumisen jälkeen miehelle sen isyyspakkauksen. Olin todella pettynyt hänen reaktioonsa. Minulla oli se makuuhuoneessa ja pyysin hänet sinne. Sanoi mikä tämä on ja nosti kanne pois, katsoi vähän sisältöä eikä edes nostellut mitään tavaroita pois sieltä sisältä. Olin aivan hölmistynyt ja pidätin siinä itkua. Kiitti hän sentään siitä ja antoi suukon, mutta meni sitten pois. Eli koko homma kesti vain pari minuuttia. Peittelin sitten loppu illan pettymytäni ja kun menin aiemmin sänkyyn siellä se itku sitten tuli. Olo on vieläkin aivan pettynyt. Olen monta kuukautta miettinyt mitä sinne laitan, kerännyt tavaroita vähitelle, piilotellut ja nyt ajattlein että se sopii hyvin tuohon íltaan. Tiedän, että mieheni ei reagoi tollaisiin juttuihin samalla tavalla kuin minä, mutta minusta tämä oli pohja noterraus. Ajattelin jo että käyn kippaamassa kaikki tavarat roskikseen. :ashamed: Ja muutenkin meillä ei ole ollut yhteistä aikaa rakentamisen vuoksi yhtään niin eilenkin hän jäi katsomaan telkkaria kun menin sänkyyn. Mutta en jaksanut siitä enää välitää minua harmitti tuo pakkaus asia niin paljon.

Nyt menen sohvalle vähäksi aikaa lepämään.

lumikko ja vaavi 36+1

 

Lumikko kurjaa että jouduit pettymään miehen reaktioon! Miehesi oli varmasti kuitenkin otettu, mutta ei ne niitä tunteitaan oikein julki tuo. Siksikin mie en tommoisia miehelle hommaile koska tiedän sen asenteen, se ei ymmärrä noita "akkojen juttuja" ollenkaan, sen mielestä on rahan hukkaa. Kai ne vaan ajattelee sillä järjellä, kun me mennään tunteella (ja hormoneilla) eteenpäin. Juttele miehelle silti pettymyksestäsi kun olet vähän rauhoittunut, ehkäpä hänkin huomaa olleensa vähän junttura :flower:

 

Voi harmi Lumikko tuo miehesi suhtautuminen. Olisikohan miehesi vain jännittynyt, kun olitte juuri tulleet sairaalasta tutustumasta ja odotatte ensimmäistä lastanne. Paljon uutta asiaa... Toisaalta kysymällä ja omien tunteiden kertominen näissä asioissa auttaa!

Mulla oli tänään se vimppa lääkärineuvola! Lääkäri sanoi että vauva syntyy viimeistään kahden viikon päästä! Epäili että vauva on jo kolmekiloinen.
:heart:
Mutta meillä alkaa se muuttorulianssikin juuri silloin päästään sinne unelmataloomme muuttamaan. =) =)
Toivottavasti valmistuu kuitenkin silloin. Nuo keittiökaappifirman miehet ovat olleet nyt vähän saamattomia! Kaikki kaapit pitäisi olla paikallaan, mutta alkutekijössään ovat! :/
Pitäisi alkaa pakata näitä tavaroita pikkuhiljaa. Mutta :ashamed: ei oikein ole intoa, ja kun ei saisi kurkotellakaan.

Lääkäri kirjoitti minulle jo hormonikierukka-reseptin. Se tosiaan on ainut keino vähentää noita kuukautisvuotojen määriä. Toisilla jopa loppuvat kokonaan, mutta mulla vain ovat vähentyneet.

Jaa-a taas yksi koneellinen pyykkiä valmiina, ei kun tyhjäämään. :ashamed:

Jos sen jälkeen lähtisi käymään rakennuksilla, aurinko kun paistaa niin ihanasti. B)

t. Miesku + Milla 35+6 <br><br>

 

arvasin - tuplasti tuli...<br><br>

 

Heippa!

Kojo: se yksi plussa tulee jo siitä, että näytteeseen pääsee valkovuotoa tai muuta. Mulla on säännöllisin väliajoin se yksi plussa, ja sitten kun tekee kunnon alapesun ja ottaa uuden näytteen, niin plussaa ei enää tule. Yleensä siis kotona suihkun jälkeen saan ihan puhtaan näytteen, pelkän alapesun jälkeen se ei onnistu, kun valkovuotoa ym. limaa on niin paljon. Eli yksi plussa ei tosiaan välttämättä kerro vielä mistään vakavammasta, ota se kontrollinäyte tosi huolellisen pesun jälkeen.

Painoarviosta joku kyseli: Mulla oli viikoilla 34+5 painoarvio 2.8-2.9 kiloa.

Miesku: mites se lääkäri osasi sanoa siitä kahdesta viikosta, käynnistetäänkö vai leikataanko sulla vai arvailiko vaan? Sori, en muista oletko aiemmin puhunut leikkauksesta tms. Täällä ei lääkärit uskalla juurikaan arvioida kohdunsuuntilanteen perusteella mitään syntymisajankohtia, kun ne heittää niin hirveästi sitten ne toteumat.

Jabba: minusta on ihan ok, että mies ei tulisi mahdolliseen sektioon, kyllä tukihenkilöksi kelpaisi mullakin tarvittaessa äiti tai kaveri. Oma mieheni ei tietysti lääkärinä sillä tavalla kammoksu mitään, joten on toki tulossa mukaan on synnytystapa mikä tahansa.

Turvotuksesta: Mulla on tänään aamulla ja itse asiassa tuossa päikkäreitten (ihanat 2 tuntia kunnon unta!) aikana ilmestynyt aikamoiset turvotukset yhtäkkiä. Piti sormukset ottaa saippuan avulla pois, eivät muuten enää lähteneet, vaikka tähän asti eivät ole puristaneet yhtään. Onneksi on huomisaamuna neuvola. Nyt on sormet ihan nakit ja jalkojakin pakottaa. Ja naamakin näyttää mun mielestä turvonneelta, sellaiselta juopon naamalta

Mitähän piti vielä kommentoida? Käynpä selailemassa vähän taaksepäin ja kommentoin sitten jos tulee vielä mieleen.

Commander + masuasukki 36+6

 

Heissan!

Mullakin oli tänään viimenen lääkäri käynti ja ultra. Ihan hyvin meni, lääkäri edelleen juro, mutisi jotain vaan enkä kehdannu koko ajan kysyy että mitä sanoi. Painoarviota kun kysyin, sano just vaan että ihan normaali kokoinen, kun kysyin että mitä se sitten olis niin sano että ehkä siinä 2,5kg paikkeilla... Pää alaspäin oli vauveli, niinkun neuvolassa on arveltukin. Edellisessä ultrassa oli vielä pt.
Aluks mittas sääriluun reisiluuna ja sano vaan että mites se noin lyhyt on. Ehdin jo säikähtää, että onko joku vialla. Sano sit et taisi vahingossa mitata väärän luun :/ Ettiskeli pitkän aikaa sit sitä reisiluuta, ja sattui aika ikävästi kun runnoi sitä laitetta tossa mahan päällä Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, oikea luu löytyi ja oli normaali mittainen
Kohdun suu edelleen kiinni ja pituutta kohdunkaulalla(?) oli 4.1cm, eli eipä oo ainakaa lyhentyny.
Kokeili sit lantiota, pelästyin kun laitto hanskan kätee ja sano että nyrkillä kokeilee lantiota, ajattelin että runnooko se sen nyrkin sisään! Mut ei onneks sentään. Ei kyllä mitään sanonu että oliko ok kokonen, mutta kai olis sanonu jos ei olis ollu...

Että sellanen lekuri keikka mulla Pikkusen sydän sykki suloisesti :heart:

Tuossa sunnuntai iltana alkoi supistelee kovasti, tuli ehkä n. 7-9min välein ja kauhee paineen tunne oli tuolla lantiossa. Valvoin sit jonnekin 2 asti ja nukahdin sitten. Siihen mennessä oli jo joku nelisen tuntia supistellut. Mutta siis kivuttomasti niin en sen kummemmin pelästynyt. Kyllähän mielessä tietty kävi että nytkö tuli lähtö. Mut siis vielä hän tuntuu tuolla viihtyvän. 2vkon päästä sais vaikka tullakin jo...

Tulipa taas omaa ( . ) :ashamed: sorry...

Jospa lähtis ulos sen verran että postittaa nuo pääsiäiskortit, sää ei kyllä kovasti houkuttele....

Bianca ja pikkunen 35+2

 

Pitkästä aikaa.. Lukenu olen ahkerasti, kovasti tuntuu aiheet pyörivän täällä samoissa kuin omassa päässä.
Tulee vain enemmän kirjoiteltua tuolla erityislasten palstoilla, tämä raskaus kun on tutumpaa.
Vauva tuntuu täyttävän koko hurjan mahan, huomenna on neuvolalääkäri, katsotaan mitä sanoo. Minulla olo on vähän parantunut loppua kohden, päänsärky on kadonnut ja paineet laskeneet takaisin hyville tasoille =) Hartasti toivin että syntyisi jo vaikka viikon päästä,painoa taatusti yli 3kg , mutta yli mulla on kolme edellistäkin mennyt.
Takuuvarma keino saada supistuksia: pyöritä nänniä sormien välissä rytmikkäästi hieroen, viimeistään 10 min kuluttua tulee kunnon supistus, siis niin että saa ihan hengitellä! tätä käynnistyskeinoa saa ihan vapaasti käyttää sitten kun viikot kohdillaan (37) , sillä voi saada pitkäksikin aikaa säännölliset supistukset. samaa hormoonia erittyy kuin mitä tipassa annetaan jos tarvii synnytystä vauhdittaa sairaalassakin.tämän avulla käynnistin kuopuksen niin ettei mennyt kuin päivän yli, eikä 2viikkoa niinkuin 1. ja 2.
riiviöiden äiti & pikkuriiviö vkolla 35+5

 

Heippa!

Helinä ja Hanna onnea raivotarjonnasta!

Kojoko se kirjoitti niistä paineista ja jalkojen turpoamisista? Kuulostaa kyllä niin raskausmyrkystykseltä, että kannattaa varmaan pitää herkästi yhteyttä neuvolaan jos oireet jatkuu.

Jabba kirjoita tosiaan vaikka kymmenen kertaa päivässä huolistasi niinkuin parasta aikaa sanoi. Täällä me sitä varten ollaan. minäkin jo ainakin kolmatta tai neljättä kertaa tälle päivää olen kurkkimassa täällä.
Voi kun osaisin auttaa. :hug:
Meillä mies myös sanoo, että on tosi ikävä katsoa kun rakas kärsii, eikä ite voi tehdä mitään. Aikoo kuitenkin mukaan tulla, vaikka eka kerralla piti päästä istumaan vauvan synnyttyä eikä kyennyt napavuoraa katkomaan. Voisko se olla vaihtoehto, että hän poistuu paikalta heti kun alkaa tuntua liika ikävältä?

Minä en ole saanut oikein mitään aikaseksi vauvojen tuloa ajatellen moneen viikkoon. Vaatteet on kaapissa pestynä, mutta kaikki muut rempallaan. Ja voip olla, että huomenna sovitaan vauvojen synttäripäivä, kääk
Aika rientää niin, että. Minulla tosiaan erilainen tilanne kuin teillä muilla kun saatte jännätä h-hetken koittoa. Itse tiedän, että ei ens eikä ehkä sitten, mutta sit seuraavalla viikolla viimeistään!!!! 38 viikkoa ei anneta kuulemma täyttyä.

Lumikkoko se oli saanut vähän tylyn vastaanoton isyyspakkausta antaessaan. Harmi miehesi reaktiota. Hän ei ehkä arvannut tosiaan kuinka kovasti olit nähnyt vaivaa yllättääksesi miehesi. :headwall:

Minulle kävi työnantaja tuomassa lahjakortin ravintolaan kiitokseksi hyvästä työpanoksesta. Arvatkaa hävettikö, kun olin 5 min aikaisemmin noussut ylös päiväunilta tukka ihan pystyssä ja naama turvoksissa. Taisi häntäkin naurattaa mun ei-niin-hehkeä-lookkini.
Minulla meni pasmat ihan sekaisin kun tyttö huusi, et sun työnantaja on ovella... Oli kyl kiva ylläri, mut taitaa syömingit jäädä myhemmälle, kun nyt mahaan ei mahdu kuin varpusen annos kerrallaan, niin menee lahjakortti hukkaan siinä.

Olen aamun ommellut uusia verhoja. Vaihdan limevihreät paneelit, saman väriset kuin tupakeittiön pöytäliinan poikittaiset liinat. Meillä siis ruokapöydässä ruskea liina, jossa menee kolme limevihreää poikittaisliinaa pöydän yli. Tuleepa heti keväisempi tunnelma

Nyt ruoan laittoon.
Jaksuja kaikille

Tirlittan rv:lla 35

 

heippa!

harvakseltaan mäkin kirjottelen, vaikka oon nyt parin viime viikon ajan käyny päivittäin lukemassa muitten kuulumisia....

mulla(kin) vauva oli onneksi käännähtäny, vaikka alhaallahan se pää koko ajan olikin mulla muttei oikeessa paikassa kuitenkaan. nyt on raivotarjonnassa, ja potkiskelee vasemmalle. äsken kävin lääkärissä ja hän oli sitä mieltä että yleensä ne vauva on selkä vasemmalla puolella. tiedä sitte pitääkö paikkansa

turvotusta oli tullu ja painoa 1kg/viikko, mutta terkka lohdutteli että johtunee turvotuksesta. hb oli vaan 115 kun viimeksi mitatessa oli 125, ja sen jälkeen oon kuitenkin rautaa syönyt....

kohdunsuu oli pehmennyt, mutta kiinteä ja 3cm eli pahoin pelkään että tämäkin vauva menee yliaikaa kuten nuo kaikki aiemmatkin :headwall: voi tuska ja ahdistus jo valmiiksi!!!!!!!!!!!!! B)

meillä isukki on alkanu kovasti puhumaan sen puolesta että vauva on poika, mulla ei vaan edelleenkään itellä oo kummosia oloja sukupuolesta...kuhan nyt tulisi vaan että näkis kumpi siellä majailee

maissikas+ vauva 36+3<br><br>