Niksutin paljon voimia sinulle, toivotaan että vuoto loppuisi mahdollisimman pian, ja hyvä kun pikkuisella on kaikki kunnossa! :hug:
Piina Minäkin olen täyttänyt mielialakyselyn mutten ole vielä palauttanut, seuraavalla neuvolakäynnillä palautan. Siihen tuli ihan normaalit vastaukset, mutta nuorempana muutaman kunnon depiksen kärsineenä, sekä melko masennusalttiina hitusen jännittää mikä on tilanne synnytyksen jälkeen, kun hormonit romahtaa. Itse olen psykologeillä käynyt juttelemassa paljonkin takavuosina, ja suosittelen lämpimästi jokaiselle, vaikka ajoittaisesta alakuloisuudesta kärsiville. Itselläni tuo ammattiauttajan avulla löydetty itsetuntemus on auttanut huomattavasti mielialojen hallinnassa, varsinkin kun omat mielialahäiriöni kumpuavat asioista joihin en itse ole voinut ollenkaan vaikuttaa, eli huonosta ja turvattomasta lapsuudesta.
Pian 3x äippä Täälläkin suppareiden takia oloneuvoksena, kaksi tuntia vain voi olla yhtämittaa jalkeilla niin alkaa supistella, mutta ei ainakaan nyt vielä tässä vaiheessa tuota tälle sohvaperunalle mitään vaikeuksia tuo lepäily. B) Ensi to nyt saikkua, ja sinä pvänä on äippäpolille aika, saa nähdä jatkuuko saikku. Koitetaan ottaa rennosti kumpikin. :flower:
Joku kyseli että millä alalla olen, mutten äsken ainakaan selaillessani löytänyt kuka se oli, pahoittelut siitä. Mutta olen sairaalassa laitoshuoltajana, eli hyvinkin hektistä ja fyysistä työni on. Oli kyllä tosiaan suuri yllätys että työnantaja maksaa 3 kk äitiyslomasta täyttä palkkaa, haa, onpa jotain hyviä etuja meidänkin talolla, kun mm. joululahjoja aina vähän naureskelemme, yksi elokuvalippu tai heijastin yleensä, viime vuonna tuli n. 50 g pussillinen karkkeja per nenä. Aika ruhtinalliset lahjat siis.
Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista! :flower: :flower: :flower:
Vatsantaputtelusta, että itse olen aina ollut aika häveliäs ihmisten koskettelun suhteen, ja kavahdan aina varsinkin vähän vähemmän tuttuja, joilla on tapana koskettaa puhuessaan toista vaikka olkapäästä. Vatsaantaputtelua en siis todellakaan tule suvaitsemaan kuin ihan läheisimmiltä, tosin siitä en tykännyt, kun yksi ystäväni nosti paitaani ja kurkkasi mahaani kahvilassa, sen sitten sanoinkin ihan asiallisesti. Mutta vähänkään vieraammille en varmaankaan kyllä ihan asiallisesti vastaisi. :kieh: Tosin, siinä voi mennä aikaa kunnes vähän kaukaisemmat tutut tulevat taputtelua edes yrittämään, koska kaikille en ole vielä edes kertonut, kun ei tuo vatsa vielä kovinkaan paljon näy. Tavallaan on ihan kiva kun on pieni vatsa, mutta toisaalta taas, kun on vuosikaupalla raskautta toivonut, ja on uskomattoman iloinen ja onnellinen siitä, niin haluaisi että jo että voisi kävellä oikein kunnolla "maha pystyssä" kaupungilla. =)
Mahallaan olosta ei ole tuntunut kivalta enää noin kahteen kuukauteen ainakaan. Selällään pystyn vielä hyvin olla, mutta mieluiten olen kuitenkin kyljelläni, aina kun pitkälläni olen.
Supistelun lisäksi sairastuin vielä oikein kunnolliseen flunssaan nuhineen, kuumeineen, yskineen ja kurkkukipuineen, nyt sairastan kolmatta päivää. Lisäksi vielä mieskin sairastui, sai eilen ihan mielettömän kivuliaan virtsakivikohtauksen, ja vein hänet päivystykseen. Hän joutui olemaan siellä tarkkailussa 7 tuntia, yöksi kotiin, ja nyt ollut aamusta asti tutkimuksiin jonottamassa, on jo tutkittu, mutta vieläkin siellä jonottaa lääkärin vastaanotolle. Tämä on niitä Helsingissä asumisen huonoja puolia, päivystyksessä jonottaminen. :/
Että nyt sitten tässä ainakin viikonlopun lepäilemme ihan kumpikin, emmekä tee MITÄÄN hyödyllistä, ainakaan kotitöitä, keskitymme vaan itsemme ja toistemme parantamiseen leffoilla, saunomisella ja lepäilyllä.
Nuhanenäinen Suzyanne ja pikkukundi 23+2