Heippa hei,
Synnytyskertomusta lyhyesti:
6.6. lauantaina lähdettiin siis Jorviin käynnistykseen klo 9 aamulla ja klo 12 sain ekan murusen Cytotecia jolla ei ollut mitään vaikutusta. Seuraavan Cytotecin sain klo 16 ja silläkään ei ollut merkittävää vaikutusta pariin tuntiin, KUNNES klo 18.30 alkoi tulla säännöllisiä supistuksia jotain 5 min välein, mutta ne oli vielä ihan kestettävissä. Mies lähti tässä vaiheessa grillille syömään ja ei mennyt kauan kun iski aivan JÄRKYTTÄVÄT supistukset päälle 1-2 min välein. Ne oli niin kipeitä että tuntui että menee jalat alta ja selkä ja maha katkeaa keskeltä poikki. Soitin itkien miehelle hieman jälkeen klo 19 että olethan kohta tulossa, nyt sattuu ja kovaa. Kun mies tuli 10 min päästä tuntui jo että taju on lähdössä. Äkkiä kätilö paikalle ja näki minusta että on aika lähteä kiireellä synnytyssaliin. Matka sinne oli yhtä tuskaa, piti pysähtyä vähän väliä supistuksen aikana. Synnytyssaliin päästyämme menin heti kuumaan suihkuun joka vähän helpotti supistuksia mutta edelleen mun oli vaikea kestää edes jaloillani. Siitä siirryttiin jumppapallon päälle jossa sain liikutettua lantiota hyvin ja mies painoi mun ristiselkää peukaloilla ihan täysillä. Aika pian halusin kokeilla ilokaasua mikä auttoi siinä mielessä että yritti mahdollisimman hyvin keskittyä hengittämiseen kivun sijaan. Nelisen tuntia kärsin näistä aivan kamalista supistuksista ennen kuin sain epiduraalin. Siinäkin kesti aikansa koska alkoi vaikuttaa ensin vain oikealla puolella. Aika hassu tunne kun oikea puoli oli kivuton ja vasemmalla puolella tuntui yläselästä reisiin asti viiltävät supistuspoltot!
Lopulta anestesialääkäri siirsi katetrin paikkaa hieman ja laitettiin uudet lääkkeet, niin saatiin vaikuttamaan myös vasemmalle puolelle. Hieman jäi tuntoa vielä vasemmalle puolelle, ei siis puutunut ihan kokonaan mutta tuntui tosiaan että taivas aukesi kun epiduraali alkoi vaikuttaa. Hauskinta tässä on se että ennen epiduraalin laittoa olin vaan kahdelle sormelle yhä auki kamalista suppareista huolimatta mutta pian epiduraalin laiton jälkeen kun kätilö teki sisätutkimuksen, niin olinkin yhtäkkiä täydet 10cm auki! Ei alettu kuitenkaan ponnistamaan vielä kun oli niin paljon epiduraalia jäljellä ja en tuntenut ponnistamisen tarvetta. Varmaan ainakin pari tuntia siinä odoteltiin vaan ihan rauhassa ja epiduraalin vaikutuskin alkoi lakata, eikä vieläkään ponnistamisen tarvetta. Lisättiin hieman lisä epiduraalia ja melko pian siitä ponnistamisen tarve alkoi tuntua. Ei kauhean kovana mutta päätin kuitenkin että näillä päästään jo ponnistamaan. 35 min ponnistuksen jälkeen syntyi pikku-Oliver! :heart: Ponnistusvaihe oli mielestäni jopa "miellyttävä" kokemus jos niin voi sanoa, ainakin verrattuna niihin kauheisiin käynnistyssupistuksiin! Mulle tehtiin episitomia oikealle puolelle, aluksi näytti ettei tarvitse mutta sitten kuulemma oli jo repeämisvaara niin lähellä että oli parempi leikata. En tiedä yhtään monta tikkiä tuli.. Kipeähän se vähän on mutta on kyllä koko ajan pystynyt istumaan, tosin kipeytyy jonkin verran kun istuu liikaa.
Kaikenkaikkiaan synnytys kesti 8,5h ja mulle jäi siitä oikein positiivinen maku juuri tuon epiduraalin ansiosta. Ihana oli kätilökin joka tietysti auttoi asiaa!
Kotiin päästiin siis 2,5 vrk jälkeen ja kaikki on mennyt hyvin. Mitä nyt kaikki on uutta ja ihmeellistä tietysti. Poju syö aivan hulluna joten molempia tarvitaan, tissiä ja korviketta. Pumpatakin olen yrittänyt mutta ainakin nyt aluksi saan pumpattua kerralla vaan 30ml. Pitänee pumppailla enemmän jos maidontuotanto lähtisi nousuun paremmin. Eilenkin Oliver söi ensin 2 tuntia tissiä, molemmat rinnat kahteen kertaan ja vielä jäi kiljuva nälkä, huutokonserttia kesti puoli tuntia kun ei tajuttu että sillä voi olla vielä nälkä kun ei huolinut rintaa enää. Lopulta päätettiin yrittää korviketta ja sitä joutuikin lämmittämään paljon; yhteensä melkein 175ml huitasi jätkä kerralla! Syökö teidän vauvat näin kamalia määriä?!! Ja onko hyviä vinkkejä miten saisi itseltä enemmän tulemaan maitoa? Imetän aina ennen kun annan korviketta ja poika imee hyvin mutta varmaan sitten tyhjentää molemmat tissit ja silti jää nälkä..
Tänään oli eka neuvola ja Oliver on jo ylittänyt syntymäpainonsa! Yleensä kuulemma ylittyy vasta 2 viikon ikäisellä. Syntymäpaino oli siis 3970g ja nyt paino 3980g!
Jopas tuli kamalan pitkä tarinointi, ensi kerralla sitten vähän lyhyemmin!
RockMummy & Oliver 5 vrk :heart:
Synnytyskertomusta lyhyesti:
6.6. lauantaina lähdettiin siis Jorviin käynnistykseen klo 9 aamulla ja klo 12 sain ekan murusen Cytotecia jolla ei ollut mitään vaikutusta. Seuraavan Cytotecin sain klo 16 ja silläkään ei ollut merkittävää vaikutusta pariin tuntiin, KUNNES klo 18.30 alkoi tulla säännöllisiä supistuksia jotain 5 min välein, mutta ne oli vielä ihan kestettävissä. Mies lähti tässä vaiheessa grillille syömään ja ei mennyt kauan kun iski aivan JÄRKYTTÄVÄT supistukset päälle 1-2 min välein. Ne oli niin kipeitä että tuntui että menee jalat alta ja selkä ja maha katkeaa keskeltä poikki. Soitin itkien miehelle hieman jälkeen klo 19 että olethan kohta tulossa, nyt sattuu ja kovaa. Kun mies tuli 10 min päästä tuntui jo että taju on lähdössä. Äkkiä kätilö paikalle ja näki minusta että on aika lähteä kiireellä synnytyssaliin. Matka sinne oli yhtä tuskaa, piti pysähtyä vähän väliä supistuksen aikana. Synnytyssaliin päästyämme menin heti kuumaan suihkuun joka vähän helpotti supistuksia mutta edelleen mun oli vaikea kestää edes jaloillani. Siitä siirryttiin jumppapallon päälle jossa sain liikutettua lantiota hyvin ja mies painoi mun ristiselkää peukaloilla ihan täysillä. Aika pian halusin kokeilla ilokaasua mikä auttoi siinä mielessä että yritti mahdollisimman hyvin keskittyä hengittämiseen kivun sijaan. Nelisen tuntia kärsin näistä aivan kamalista supistuksista ennen kuin sain epiduraalin. Siinäkin kesti aikansa koska alkoi vaikuttaa ensin vain oikealla puolella. Aika hassu tunne kun oikea puoli oli kivuton ja vasemmalla puolella tuntui yläselästä reisiin asti viiltävät supistuspoltot!
Lopulta anestesialääkäri siirsi katetrin paikkaa hieman ja laitettiin uudet lääkkeet, niin saatiin vaikuttamaan myös vasemmalle puolelle. Hieman jäi tuntoa vielä vasemmalle puolelle, ei siis puutunut ihan kokonaan mutta tuntui tosiaan että taivas aukesi kun epiduraali alkoi vaikuttaa. Hauskinta tässä on se että ennen epiduraalin laittoa olin vaan kahdelle sormelle yhä auki kamalista suppareista huolimatta mutta pian epiduraalin laiton jälkeen kun kätilö teki sisätutkimuksen, niin olinkin yhtäkkiä täydet 10cm auki! Ei alettu kuitenkaan ponnistamaan vielä kun oli niin paljon epiduraalia jäljellä ja en tuntenut ponnistamisen tarvetta. Varmaan ainakin pari tuntia siinä odoteltiin vaan ihan rauhassa ja epiduraalin vaikutuskin alkoi lakata, eikä vieläkään ponnistamisen tarvetta. Lisättiin hieman lisä epiduraalia ja melko pian siitä ponnistamisen tarve alkoi tuntua. Ei kauhean kovana mutta päätin kuitenkin että näillä päästään jo ponnistamaan. 35 min ponnistuksen jälkeen syntyi pikku-Oliver! :heart: Ponnistusvaihe oli mielestäni jopa "miellyttävä" kokemus jos niin voi sanoa, ainakin verrattuna niihin kauheisiin käynnistyssupistuksiin! Mulle tehtiin episitomia oikealle puolelle, aluksi näytti ettei tarvitse mutta sitten kuulemma oli jo repeämisvaara niin lähellä että oli parempi leikata. En tiedä yhtään monta tikkiä tuli.. Kipeähän se vähän on mutta on kyllä koko ajan pystynyt istumaan, tosin kipeytyy jonkin verran kun istuu liikaa.Kaikenkaikkiaan synnytys kesti 8,5h ja mulle jäi siitä oikein positiivinen maku juuri tuon epiduraalin ansiosta. Ihana oli kätilökin joka tietysti auttoi asiaa!
Kotiin päästiin siis 2,5 vrk jälkeen ja kaikki on mennyt hyvin. Mitä nyt kaikki on uutta ja ihmeellistä tietysti. Poju syö aivan hulluna joten molempia tarvitaan, tissiä ja korviketta. Pumpatakin olen yrittänyt mutta ainakin nyt aluksi saan pumpattua kerralla vaan 30ml. Pitänee pumppailla enemmän jos maidontuotanto lähtisi nousuun paremmin. Eilenkin Oliver söi ensin 2 tuntia tissiä, molemmat rinnat kahteen kertaan ja vielä jäi kiljuva nälkä, huutokonserttia kesti puoli tuntia kun ei tajuttu että sillä voi olla vielä nälkä kun ei huolinut rintaa enää. Lopulta päätettiin yrittää korviketta ja sitä joutuikin lämmittämään paljon; yhteensä melkein 175ml huitasi jätkä kerralla! Syökö teidän vauvat näin kamalia määriä?!! Ja onko hyviä vinkkejä miten saisi itseltä enemmän tulemaan maitoa? Imetän aina ennen kun annan korviketta ja poika imee hyvin mutta varmaan sitten tyhjentää molemmat tissit ja silti jää nälkä..
Tänään oli eka neuvola ja Oliver on jo ylittänyt syntymäpainonsa! Yleensä kuulemma ylittyy vasta 2 viikon ikäisellä. Syntymäpaino oli siis 3970g ja nyt paino 3980g!
Jopas tuli kamalan pitkä tarinointi, ensi kerralla sitten vähän lyhyemmin!
RockMummy & Oliver 5 vrk :heart:
