~ Toukokuun Toivotut 2012 *LOKAKUUSSA* ~

Huh, ompas tänne tullut paljon tekstiä yhdessä päivässä.
Idylli, pahoittelut taphtuneesta myös täältä..
Inhottavaa lukea surullisia uutisia täältä, kunh itse tiesi kuinka paljon sitä odotti ja jännitti, että mitä ultrassa näkyy.

Onkohan olemassa mitään yleistä käytäntöä kummien suhteen, että paljonko niitä yleensä pyydetään...? Itselläni ja miehelläni on molemmilla ollut yhdet kummit ( pariskunta ) ja itsekin ajattelimme pyytää lapselle yhden/yhdet kummit.
Moni kuitenkin juttelee, että pyytäisi lapsille enemmänkin kummeja.. Ei kai ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa.. mietin vaan että mikä on nykyään yleisin käytäntö Kavereita mekin ajattelimme pyytää, siskot kun on muutenkin luonnollisesti osa pikkuisemme elämää.

Minäkään en ole vielä ollut missään sekorerasitus testissä.. onkohan ensimmäisen neuvolalääkärin vastaanotolla? Onkos joku jo ollut kyseisellä käynnillä, että osaisi kertoa mitäs kaikkea siellä tehdään ja tutkitaan? Itselläni edessä vasta 16.11.

Onko teillä muilla miten ollut mies mukana neuvola käynneillä, tai ultrassa?

 

^Jos sinne asti päästään, niin mekin varmaan pyydetään vain se minimi, kaksi kummia.

Lääkärikäynnillä tehtiin sisätutkimus, kuunneltiin sydänäänet ja keskusteltiin. Mulla ei mitään vaivoja ollut, joten jutteli seksistä/lapsista/parisuhteesta. Niin ja mielialoista ja niiden mahdollisista muutoksista raskausaikana. Ja sai tietenkin kysyä jos mietti jotain. Täällä on varattu 15 min lääkärikäyntiin, ei siinä paljoa ehtinytkään. Mutta oli kiva kuulla äänet ja lääkärin kommentti että hyvältä ja vahvalta kuullostaa.

Mies oli mukana ekalla neuvolakäynnillä ja ultrassa. Seuraavaksi tulee varmaan sitten vasta rakennultraan mukaan.

Mena77 13+3

 

Mena mulle tehtiin edellisen vauvan oltua poikkeuksellisen iso syntyessään (4,4kg) ja hänellä oli myös sokerit alhaalla syntyessään. Kokohan voi toki olla myös isän geeneistä johtuvaa. Joissain kaupungeissa tehdään esim. kaikille yli 30-vuotiaille.

Mä sain käskyn syödä salmiakkia, pitää kokeilla jos auttaisi.

 

Lisää huonoja uutisia.. Reilu vko sitten to-pe yönä heräsin kovaan mahakipuun. Ja vuodin limaista, hieman veristä vuotoa. Se oli sitten siinä. Melkein 10 viikkoa. Sunnuntaiaamuna kolmessa tunnissa suurin osa valui ulos mun haaveesta. Maanantaina soitin terkkarille joka ei pahoitellut, ei mitään. Käski kk päästä tehdä testin etten vain olisi enää raskaana.. Siispä, näillä mennään.
Isot tsempit ja halaukset teille kaikille. Nuolen haavojani ja mietin että uskallanko enää yrittää.. Kesäkuussa 2011 menetin unelmani rv 8+ ja nyt taas..

Elna. Ihan yksin.

 

Olen tällainen raskaana oleva taustailija, toukokuussa LA 19.5., mutta niin kiireinen etten koskaan kerkeä kirjoittelemaan, lukenut olen kyllä ahkerasti kivoja keskusteluja! Mutta nyt tuli vastaan asia mihin halusin vastata...

Princessa: Todellakin kannattaa hakeutua hoitoon jos on epäilyä munuaisaltaan tulehduksesta! Nimimerkki KOKEMUSTA ON! Ensimmäisen raskauteni aikana viikolla 35 nousi kova kuume muttei mitään muuta oireita ja tulehdusarvot nousi, jouduin sairaalaan ja pari päivää meni ennen kuin selvisi mikä on ja viikon makasin siellä antibioottitipassa, synnytys yritti käynnistyä mutta saatiin estettyä ja sen jälkeen tämä munuaisaltaantulehdus on ollut raskauden aikana riskitiedoissa koska on vaarallinen ja voi tuhota munuaisia useammin sairastettuna. En halua pelotella mutta vakavasti kannattaa ottaa! Sen jälkeen minun pissanäytteet mennyt aina viljelyyn et saatais ajoissa kiinni. Tulee herkästi uudelleen kerran sairastettuaan. Ja varsinkin loppuraskaudessa munuaisten takaisinvirtaus on heikompaa kun vauva painaa... Ohjeeksi on annettu että RUNSAASTI tarvii juoda jotta virtsaa kehittyisi tarpeeksi, 2-3l/vrk. Toivotaan että kaikki järjestyy ja menee hyvin!

parpai + toukka (10+6)

 

Voi Idylli ja Elna :'( hirveästi voimia teille molemmille :hug: pääsi itku puolestanne. Elna, et ole yksin! :hug:

Kummeista: pyydettiin neljä ystävää kummeiksi, kaksi miestä ja kaksi naista. Emme pyytäneet heidän puolisoitaan. Kummallakin meistä on sisarus, mutta emme halunneet lähisukulaisia kummeiksi. Ajatuksena on, että lapsella olisi muitakin läheisiä aikuisia lähisukulaisten lisäksi Minusta tuli itsestäni kummi viime lauantaina, miehestä tuli sylikummi. Veivät ruojat meidän pojannimisuosikkimme!

Äitiyslomasta: aloitan äitiysloman kuukautta ennen laskettua aikaa. Toivottavasti fysiikka kestää loppuun saakka, on sen verran fyysistä ja stressaavaa tuo työ. Työsopimus loppuisikin sopivasti 31.5... että eipä sitten ole työtä mihin palata :/

Esimiehelle kertominen: kerroin jo melko alkuvaiheessa sekä esimiehelle, että työkavereille. Meillä on todella avoin työporukka, ja on ollut paljon helpompaa tehdä töitä kun ei ole tarvinnut salailla. Esimies suhtautui todella ymmärtäväisesti ja halasi kuullessaan asiasta

(.) Oksentelu on loppunut, mutta hiukan huono olo iskee aina siinä klo 16-17 aikoihin. Väsyttää, eikä huvita oikein tehdä mitään töiden jälkeen. Maha on varsinkin iltaisin ihan jäääätävä pallo ja kohdun kasvu kyllä tuntuu!

Parisuhde ei oikein kukoista, kun en jaksa tehdä yhtään mitään yhdessä. Seksiä ei oikein olla harrastettu, kun miestä pelottaa yhdyntä ja mua nyt ei muuten vaan huvita Mies tuumasi, että miehet taitaa jäädä aika yksin näiden asioiden kanssa raskausaikana. Lapsettomille kavereille ei vissiin kauheasti viitsi jutella kärttyisästä pihtarivaimokkeesta ja pelottavasta tulevaisuudesta : / Tuntuu pahalta miehen puolesta, kun en jaksa itse olla tarpeeksi tukena ja lasnä.

Sain muuten tällä viikolla pariin otteeseen sykkeet kuulumaan dopplerilla! Äsken Onni-Ilonan syke oli 160 Kovasti siellä touhusi, piti hetken metsästellä.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Eskapismi & Onni-Ilona 12+6

 

Mäki koetin tänään metsästää sykettä, mutta pyh. Aamulla ihan hetken kuului, sen että kerkes ilahtua ja sitten se pirulainen katosi.
Illasta koetin uudelleen ja toisella oli anturan tumps -äänistä päätellen sellanen meno, että ihan turha oli saada sykettä. Lisäksi sellanen humiseva viuh ääni häiritsee kovasti, mutta sen lomassa on sitten kuulunut oma ja vauvan sykekin.

No ehkäpä se alkaa kuulua kun jaksais ja malttais rauhassa kuunnella.. sekä viikkoja tulee lisää.

 

Voi Idylli ja Elna! Voimia ja halauksia tosi paljon teille, ihan itku tulee...

 

Elnalle osanotot ja jaksamista! Tosi kurja uutinen. :'(

 

niin siitä kertomisesta... sain tänään tietää, että mun ÄITI, on jo kertonu kaikille :O
Musta tuntuu ihan hiton pahalta, olisin halunnu kertoa itse, ku on kyse ekasta ja vielä kaksosista..
Äitin mielestä hänellä oli oikeus siihen, kun en kerta tuu yksin lasten kanssa pärjäämään. Miehenki mielestä oon tyhmä ku porajan ja kiukuttelen asiasta, mutta ku.. :'(

neiti80 ja nykeröT

 

Heipsan taas, pitkästä aikaa!
Vieläkö näitä huonoja uutisia voi tulla? Tippa silmässä luin elnan tekstin. Mutta se on elämää, eikä auta kuin uutta pullaa uuniin vaan! Itselläni keskenmenojen jälkeen yleensä vienyt todella kauan uudelleen raskautuminen, mutta tavallisestihan jo seuraavassa kierrossa voi raskautua normaalisti!

Meillä mies tehnyt hullun pitkiä työpäiviä (esim, eilen 13h), enkä oo kerenny/jaksanu kirjoitella tänne. Sattuu olemaan sairaanhoitopiirillä töissä ja oli selvittänyt miten synnytykset hoidetaan, kun osasto menee käyttökieltoon. Ja näillä näkymin synnytän PARAKISSA!!!:| Vai mitä lie ovatkaan, mitä käytetään esim, koululuokkina, jos koulu rempassa. Ja rakennustyömailla ym... Että kyllä kuulostaa houkuttelevalta!!

Äitiyslomasta: Mulla loppaa äippäloma nuorimmasta joulukuussa, joten ihan suosiolla olen kotihoidontuella 3kk ja aloitan "loman" sitten taas, kun voin, eli kuukautta ennen laskettua.

Kummit on meillä jo valittu. Miehen veli ja hyvä ystäväni. Jos neljäs joskus tulee, niin en kyllä tiedä mistä kummit revitään. Meillä jo kaikki sisarukset "käytetty"...=)

Tässäpä hieman aamuisia turvotuksia viikoilta 13+2. Tältä se sitten näyttääkin varmaan seuraavat 10 viikkkoa, kunnes kasvaa taas. Itselläni alkanut kahvi hieman maistua, mikä helpottaa aamuja kummasti. Tuo meidän nuorimmainenkin (7,5kk) alkanut liikkua, joten perässä saa juosta, kun toukka mönkii kukkaruukulta toiselle. Onneksi Isompi (2v) on hieman babymonitorina ja huutaa, kun pikkuveikka tuhmuuksilla... Mainio pari valjakko.:heart:

Täytynee kuunnella sykkeet, koska eilen illalla en liikkeitä bongannut, kuten yleensä. Mukavaa v-loppua!
JonMa ja Pottu 13+2.

 

Launtaihuomenet kaikille :wave:

Isot pahoittelut ja voimia kaikille menetyksiä tai vastoinkäymisiä kohdanneille :hug:

Kummeista: Kaksi on mielessä ketä pyytäisimme, kolmatta joutuu oikeasti miettimään. Olen aika arka kavereita pyytelemään, kun yllätyksiä voi kaverisuhteissakin tapahtua.

Äitiysloma: Jään ihan silloin 30 vrk ennen, mutta molemmista olen ollut vuodelevossa jo viikoilta 27-29 sinne viikolle 36 asti, joten ei tässä hirveästi luota siihen työssä oloon. Mutta sitä varten on sairaslomat.

Nt-ultra olisi torstaina, aika menee varmana hitaasti. Toisaalta, nyt on kyllä keskittynyt niin paljon ystävän sairauteen ja hänen tukemiseen kohti kuolemaa ettei aina ole jaksanut miettiä. Jännä miten sitä käy unissaan läpi kuolemaa, yhtenä yönä näin unta, että ystäväni oli kuollut ja itkin ja raivosin sitä kylpyhuoneessa. Toisena yönä näin unta missä itse sitten tapoin ihmisiä :O Normaalia suruprosessia, mutta kyllä aina vaan hämmästyttää vaikka kuinka olisit "alan ammattilainen" ja tietäisit miten tämä surutyö etenee... Niin, ja ainahan se on se yllätysmomentti tässäkin. Yksi "ystävä"suhde tuli sitten tiensä päähän ihan vain toistuvan paskamaisen käyttäytymisen vuoksi. Lisäksi väsyneenä kompuroin kotona rappusissa, nyt toinen käsi kipeä mut ei mahalle onneksi käynyt mitään =)

Heta+ IitaEemeli 12+0 *POKS*

ai niin, olisiko se keskenmenon riski siis nyt suurimmaksi osin ohi vai vasta 13+1?

 

Ihana masu jonma Voi kun itelläkin ois tuollanen selvä vauvamassu

Aijaa.com - 8962559.jpg

Neiti, ymmärrän kyllä sua. Itsekin vetäisin herneen nenuun jos ilman meidän lupaa mentäis kertomaan. Oma äiti on aika hiljaa näissä asioissa eikä kyllä hiisku kellekään. Isä on taas sellanen, että saattaa puhua ohi suunsa innostuksissaan (siis ei muuten puhu asioita ja on äärimmäisen luotettava, pappa-asiat vaan saa sen pään pehmeeks ja annan sen anteeksi, ei huutele kuitenkaan).
Anoppi sitten taas kysyi multa saako hän kertoa ja annettiin alussa lupa kertoa tietyille ja sitten nt-ultran jälkeen sanottiin, että ei tarvii salailla.
Sen jälkeen siitä tiesikin koko heidän lähisuku

Mä haluan kyllä ite kertoo niille keille haluan, on meinaan sellasia kavereita, joille en halua asiaa kertoa, kun eivät muutenkaan kysele kuulumisia.

 

Idyllille ja Elnalle lämpimät halaukset ja voimia kovasti :hug:


Itse olen kertonu molempien vanhemmille sekä sisaruksista ainakin osa tietää. Kaveripiirille vois kertoa sit kun siltä tuntuu ja jos tulee puheessa sivuttua vauva asioita.

Kummit pyydetään ja tarkemmin mietitään sit kun vauva on syntyny, näillä kaikilla kolmella lapsella on neljä kummia joten voi olla et tälle uusimmallekkin tulokkaalle se neljä kummia tulee. Ite ajattelen et kummin täytyy olla meille tärkeä ja läheinen, olkoonkin sitten sisarus tai ystävä.

 

Oi että kun teillä on jo ihania mahoja <3 itsekin haluaisin jo tuollaisen pienen pallon..Milloinkohan maha rupeaa viimeistään näkymään? Olisi paljon helpompi kertoakin ihmisille, jos edes näyttäisi raskaana olevalta.

Meilläpäin ollaan kerrottu molempien vanhemmille ja sisaruksille, sekä molempien muutamalle parhaalle ystävälle. Nyt ollaan sanottu, ettei asiaa tarvitse enää salailla kun nt- ultrassa käyty, ja 12 viikkoa takana. Todettiin kuitenkin, ettei asiasta tarvitse tehdä mitään uutta etusivun uutista paikallislehteen

Äitiyslomasta: Itselläni vähän vaikeahko tilanne, tai sitten en vain tiedä vielä tarpeeksi käytännöistä.. Opiskelen tällä hetkellä, ja saan kaikki teoriaopinnot suoritettua tammikuun lopussa, jolloin muut lähtevät kahden kuukauden työharjoitteluun. Itse en kuitenkaan ole vakuuttunut työharjoittelusta noilla viikoilla.. en tiedä panikoinko vain liikaa. En vain tiedä mistä sitä rahaa sitten saa, jos ei mene työharjoitteluun ja on vain kotona. Mitään tehtäviä en voi tehdä, koska olen kaikki suorittanut valmistumista varten tammikuun aikana.

Neiti80, ymmärrän huonon fiiliksesi.. Itsekään en olisi halunnut kenenkään puhuvan asiasta muille.. varsinkaan jos jotain olisi sitten kuitenkin sattunut.

LepikonHeta, jos en ihan väärässä ole, niin eikö se raja ole juuri tuo 12+ jotain.. Silloinhan on 12 viikkoa jo takana. Tietenkin ne on vaan niitä prosentteja, mutta lohduttaa se mieltä päästä tuon rajan yli!

 

elna :hug: lämmin halaus ja iso pahoittelu.


Omaa napaa: Np-ultrassa käyty ja siellä pikkuinen porskutteli :heart: Niskaturvotus oli ihan normaali ja muuten näytti kaikki olevan hyvin. Viikon päästä tulee riskilukemat postissa, niitä siis odotellessa. Hyppäsin odotuksessa muutaman päivän eteenpäin, sillä laskettua-aikaa minulle ei oltu korttiin merkitty ja lopulta sekin nyt varmistui. Neuvolan mukaan olisi 12.5 ja ultran mukaan 14.5, eli lopullinen on se 12.5. Sen mukaan siis menen eteenpäin ja tänään olisi sitten 12+0.

Mulle voisi päivittää: la. 12.5

Jotenkin alkoi tuntumaan poikaololta enemmän, kun näki sen pikkuisen. RUÄ on ihan joulukuun lopussa, toivottavasti siellä saadaan tietää sukupuoli. Kiinnostaa ihan mahdottamasti!


Möppis ja ARhippa 12+0

 

maria90: niinpä.. kun nää nyt tosiaan on tuplavauvelit, niin tuo mahdollisuus, että jotain sattuu, on aika pitkälle olemassa. Ja kun olin ajatellu kertovani jouluna, kun on koko perhe paikalla, yleensä tapaninpäivänä kokoonnumme ( meitä on 4+puolisot, lapsia on 5 (1v-9v) sitte tietty äitee ja sen poikaystävä ja vanha mamma)
Mä loukkaannuin niin paljon, että katkasin äitiin välit.. ainaki toistaiseksi. Kun en kerta voi luottaa tuollaises asias, niin mitenkäs sitte isommis asiois.. varsinki ku äiti on vähäsen viinaan menevä ja sen poikaystävä on ihan täysjuoppo

 

Äitiyslomasta: Itselläni vähän vaikeahko tilanne, tai sitten en vain tiedä vielä tarpeeksi käytännöistä.. Opiskelen tällä hetkellä, ja saan kaikki teoriaopinnot suoritettua tammikuun lopussa, jolloin muut lähtevät kahden kuukauden työharjoitteluun. Itse en kuitenkaan ole vakuuttunut työharjoittelusta noilla viikoilla.. en tiedä panikoinko vain liikaa. En vain tiedä mistä sitä rahaa sitten saa, jos ei mene työharjoitteluun ja on vain kotona. Mitään tehtäviä en voi tehdä, koska olen kaikki suorittanut valmistumista varten tammikuun aikana.

Itselläni oli vähän sama tilanne esikon kanssa -09. Koulut loppui toukokuussa ja omani jo huhtikuun lopussa. Sain hyväksiluettua huhtikoon opinnot ja tein toukokuun työssäoppimisen jo huhtikuussa. Eli toukokuusta eteenpäin en saanut mitään ja äitiyslomalle jäin vasta kesäkuussa. Meillä elettiin siis miehen tuloilla reilu kk. Mutta jos elät yksin, niin silloinhan saat sossusta rahaa, jos ei muuta. Tai sitten työkkäristä. Mutta ei se työssäoppiminenkaan varmaan sinulle mahdotonta olisi helmi-maaliskuussa. Mistä koulusta valmistut?

 

Elnalle ja Idyllille :hug: :hug: Voi kun osais sanoa jotain lohduttavaa

Sokerirasituksesta mulle sanottiin, et hyvin harva enää selviää menemättä sinne, ainakin siis täällä. Mä itse joudun, koska eka raskaudessa mulla oli raskausdiabetes. Toisessa ei ollut, ja toivottavasti nytkään ei ole häikkää sokereissa. Mä menen sinne jo viikoilla 14-16 (apua pitäiski varata aika) mut sillon eka raskaudessa kävin kyllä muistaakseni myöhemmin vasta.

Ihana masu Jonmalla!! Ja mymosalla kans, miltä tuo susta näyttää jos ei raskausmahalta :attn: Mun maha on kauhea löysä läskikasa Tai kai siellä joku turvotus työntää sitä kaikkea löysää nahkaa eteenpäin ni ei ole kovin kaunis. Eikä ollenkaan tuollainen kuin noilla kahella Iltaisin muistuttaa kyllä puolenvälin raskausmahaa :/

Neiti80 Voi että harmittaa sun puolesta! Ymmärrän sua oikein hyvin. Tuossa just syy miks mä en äidilleni kerro missään nimessä ennenku olen valmis julistamaan raskauden koko maailmalle... Mä tiedän ettei se malttais pitää suutaan kiinni vaan juoruais siitä kaikille (kokemusta on). Ajateltiin miehen kans, et jossain vaiheessa kerrotaan pojille, ja sen jälkeen he ihan varmasti hoitaa kertomiset meidän puolesta Tietty jos joku arvaa niin kerrotaan ja sit sen jälkeen pojille että ne sentään sais olla ekat jotka tietää. Mä viihdyn kyllä varmaan näissä isoissa huppareissa vielä jonkin aikaa

Ihania uutisia Möppiäisellä :heart:

Mä sain aamulla virtapiikin. Aloin järkkäämään poikien huoneita, ja molemmista huoneista sain TAAS 2 pussillista roskaa kerättyä ku kävin lelukopat läpi. Ihan järjetöntä mistä sitä roinaa tulee?? Mä kuitenki mielestäni suhteellisen usein (tai en mä tiiä mikä on usein, mut ainaki n. 1-2kk välein) käyn ne lelukopat läpi. Nyt pitäis vielä viiä pyykit kaappiin, onneks olen viikannu ne jo Ja sit imuroida, mut meinaa laiskottaa nyt. Aioin reippaana luututa lattiatki mut teen sen kyllä vasta huomenna tai maanantaina... Pian mennään kauppaanki ku lupasin et haetaan pizzaa ja poppareita ja katotaan joku lastenelokuva Mies lähti aamulla aikasi reissuun ja tulee vasta tiistaina tai keskiviikkona, en muista :O Niin vietetään nyt sit oikeen laatuaikaa poikien kans

Hauskaa viikonloppua kaikille :wave:

 

Neiti80 ymmärrän myös todella hyvin, koska meillä kävi vähän samalla tavalla anopin kanssa. Eli siis kerroimme hänelle heti ensimmäisen neuvolan jälkeen (rv7) ja sanoimme ettemme halua kertoa muille kun vasta sitten kun ollaan varmemmilla viikoilla. Niin eikös sitten samana iltana ala satamaan onnitteluja miehen veljiltä ja mummolta, joille siis anoppi oli soittanut välittömästi lähtömme jälkeen. Jotenkin tuli tosi tyhmä olo kun olisimme halunneet itse kertoa noille veljille ja mummolle. Mutta sitten mies kielsi ettei saa anopille suuttua vaan pitää ymmärtää että hän on innoissaan. Mutta jotenkaan sekään ei minusta ole syy sille että tahallaan rikkoo meidän pyyntöjä vastaan. Asiasta ollaan kuitenki päästy nyt ihan yli ja ollaan hyvissä väleissä.

Ihania masuja ihmisillä, minusta tuntuu että omani näyttää vaan kaljamahalta Varsinkin iltaisin turvotus on ihan järkyttävää. Seesteinen keskiraskaus ei alkanut ainakaan kerralla, mutta toivossa eletään vielä

Suuret osanotot muuten menetyksen kokeneille, se on aika rankkaa näillä viikoilla kun tuntuu että olisi jo aika turvassa.

Sadettaja* ja Kääpiö 13+1

 

Heippa!Taidankin pompata tänne porukkaan.Toista lasta odotan,la oli rv 7+3 olleen ultran mukaan 18.05.2012.Esikoinen meille syntyi 07.04.2005 ja tätä toista alettiin yrittää kun esikoinen oli vain 6kk vanha.Ehkäisy siis jäi tuolloin kokonaan pois,mutta raskautta ei kuulunut.Lopulta päätimme lähteä tutkimuksiin ja no,clomifeneilla saatiin tämä "Kultahippunen" masuun kasvamaan.Mulla on odotusaikana säikytellyt nyt kolme kertaa ruskehtava vuoto,olo ollut hyvin epävarmaa,mutta th ja lääkärit suhtautuvat ainakin mun kohdalla niin että jos ei ole kovia kipuja eikä tule kirkasta verta niin tämä vuoto on ihan normaalia...Tässä epätietoisuudessa nyt odottelen np-ultraa joka on edessä mulla keskiviikkona 2.11.Pelottaa,kammottaa ja jännittää,mutta toivotaan parasta.
T:Mertsi86 kera "Kultahippusen" rv 11+2(neuvolan mukaan) tai 11+1(ultran mukaan)

 

Elna Olen pahoillani, kamala lukea näitä surullisia uutisia!

Itselläni alkoi juuri melko voimakas menkkamainen alaselkäjomotus. Mieleen hiipii, että tässäkö tämä nyt sitten oli. Ei näin vanha ämmä mitään vauvaa enää saa... Ei auta kuin odottaa ja katsoa. Tulee mieleen nyt kaikki ne kielletyt homejuustot ja lakritsit, joita olen tässä vedellyt.

JonMa Ihanan pyöreä vauvamasu! Onkohan minullakin tuollainen kolmen viikon päästä? Apua, sitä ei kyllä piiloteta enää minkään tunikan alle! =)

Kirjavakana & Tipu 10 viikkoa tasan

 

Mun maha näyttää läskimahalta.. haluun tollasen pyöreen ja nätin vauvamassun

Olipas hauska päivä tänään. Käytiin äidin kanssa mun mummolassa ja siellä lenkillä. Naurua riitti, kun siellä kuljettiin mettäautotietä pitkin ja toisilla oli siinä jossain saman tien varrella hirvijahti vissiin menossa
Käytiin keraa mustikanvarpuja.. naurettiin, että mennäänkö mölisee sinne passipaikan lähettyville.. mut sitten aateltiin, että paras pysyä pois, ettei tuu haulia persläskeille.
Onneks on tuollanen äiti.. ja tuollanen mummola, ihan pelottaa koska mummosta ja papasta aika jättää ja ei ole enää maalla paikkaa minne mennä. Toivottavasti kuitenkin kerkeävät viettää aikaa menninkäisen kanssa :heart: lapsenlapsenlapset ovat heille äärimmäisen tärkeitä, vaikka varsinkin mummolla alkaa alzheimer vaikuttamaan.

Viikon päästä ois sitten peijaiset, vaikken metsästäkään (olen kyllä aikoinaan ajonaisena ollut) niin meen sinne isäni siivellä ja meidän mummolan maillahan nuo välillä juoksee, että silläkin varjolla ajattelin ilmaset ruuat käydä menninkäisen kanssa nauttimassa.

Pitäis kohta ottaa unet, että jaksaa illan ystävän kanssa leffaa ja pitsaa.
Ihana vapaa ollut, vaikka oishan tuota voinut jatkaa vielä pari päivää, mutta ihan kiva saada lapset jo kotiin takas.

 

Kirjavakana jos se on vaan lantion löystymis kipuja? Siitä kuulemma alaselkä tulis kipeeksi, itellä ei sen kummempia kokemuksia mut tuli mieleen.

JonMa: Pikkasen alko naurattaa ku kuvittelin naisia kaukuvaan kolkkoon parakkiin synnyttämään, toivottavasti et joudu. Vaikka kai ne näyttää sisältä kivemmiltä ku ulkoa päi ?


Maria90: Minkä alan harjottelu? Hoitoalalla ainaki vois olla rankkaa.. mulla vähä eri tilanne, opintoja 31.4 asti ja laskettu 2.5 et aika riskipeliä, pitää toivoa että loput kursseista pystyis suorittamaan etänä ettei joka päivä tarttis ajaa autolla kouluun.

Kertomisesta: En tiedä kui moni epäilee mut kaks on kysynyt asiaa. toinen siksi ku tuntuu aina aavistavan jos joku on raskaana (onkoha sillä joku kuudes aisti siitä ) ja sit toine siksi kun en syöny sipulia vaikka oon sen suuri ystävä. Raskaana olles sipuli vaan maistuu kauhealta :O Kaveritki saa tietää viikon päästä ku meil on tyttöjen ilta, en jaksa selitellä miksi en juo.

On: Mä ajattelin odotella maanantaihin sitä uutta pissatestiä, mä en jaksa mennä inttämään sinne tk:seen ja jonottamaan tuntikausiksi ja eilen olin vaan paniikis kuvittelemas kaikki oireet. Nyt oon ihan normaali

 

Princessa, en tiedä miltä näyttävät sisältäpäin, mutta ajatus ei todellakaan houkuttele! Sehän se on kohtalona, ellei sitten olisi viisas vauva ja syntyisi hieman etuajassa huhtikuun puolella. Silloin pääsis vielä sairaalan sisälle synnyttään sentään! Miten hitossa esim, suihkun voi johonkin parakin rähjään rakentaa? Alan kääntyä kotisynnytyksen puoleen kohta, kun asiaa päässä tarpeeksi pyöritän.