Onnea vattula tyttösestä ja Nannaliina ja haaveilija poikavauvoista :heart: :flower: =)
Tehdääs synnytyskertomus kun molemmat tytöt on nyt nukkumassa! (Mun tissit odottaa kyllä "kuumeisesti" että pienempi Mimmi herää!) Katselin että tiistaina vielä 19:41 kirjoittelin tänne! No, sen jälkeen alkoi tuntua siltä että oikeasti tästä tarvis nyt kohta lähteä ja sanoin miehelle ja tytölle että nyt kamat kassiin ja lähdetään mummolaan. Nappasin pari Panadolia ja sit vietiin tyttö sitten mummolaan. Matkalla mummolaan tuli jo yksi sellainen supistus, että apua tuntuu että ponnistuttaa. No, synnärillä oltiin sitten 21:10 ja olin ensin 20 min käyrällä (en suostunut menemään makuulleni vaan istuin..) Kätilöopiskelija tutki sitten ja olinkin yllätyksekseni jo 5cm auki. Kyselivät toiveita ja sanoin että ammeeseen olisi mukava päästä. Ammeeseen pääsin ja kerkesin siellä olemaan 40 min. Supistukset tuntuivat kunnolla, miehen pyysin hieromaan vähän aikaa mun päätä. Ja antamaan kylmää rättiä otsalle. Sen 40 min jälkeen tunsin että vedet meni ja samantien alkoi tosi kova ponnistamisen tarve. Pyysin miestä soittamaan kätilön paikalle joka totesi että 9 cm auki. Tuli jotenkin tosi hyvä mieli siitä että tässä sitä luomuna vedetään! Puolisen tuntia piti odotella että pääsi ponnistamaan, huhhuh! Ponnistusvaiheeseen pyysin sitten ilokaasua ja sen voimalla mentiin! Lopussa pari rajua karjaisua ja tyttö oli maailmassa! Eka vaihe merkattiin 5:05min pituiseksi ja ponnistusvaihe 14min. Kerettiin siis olla sairaalassa 2h10 min ennen kuin Mimmi syntyi! Jäi hyvä muisto synnytyksestä. Eikä edes eppari tarvinnut tehdä. I/II asteen repeämät kursittiin (sain silloinkin vetää sitä ilokaasua) ja onneksi eivät tunnu kovin kipeiltä. Omalla maidolla ollaan pärjätty ja tosiaan tänään kotiuduttiin. Eilen Mimmillä vielä kuului II asteen sivuääni sydämestä, mutta tänään oli jo ääni vaimentunut hiljaiseksi. Ensi viikolla käydään lastenpolilla vielä kuunteluttamassa sydän ja toivotaan että siellä kaikki kunnossa! Olen ihan rakastunut!
Tehdääs synnytyskertomus kun molemmat tytöt on nyt nukkumassa! (Mun tissit odottaa kyllä "kuumeisesti" että pienempi Mimmi herää!) Katselin että tiistaina vielä 19:41 kirjoittelin tänne! No, sen jälkeen alkoi tuntua siltä että oikeasti tästä tarvis nyt kohta lähteä ja sanoin miehelle ja tytölle että nyt kamat kassiin ja lähdetään mummolaan. Nappasin pari Panadolia ja sit vietiin tyttö sitten mummolaan. Matkalla mummolaan tuli jo yksi sellainen supistus, että apua tuntuu että ponnistuttaa. No, synnärillä oltiin sitten 21:10 ja olin ensin 20 min käyrällä (en suostunut menemään makuulleni vaan istuin..) Kätilöopiskelija tutki sitten ja olinkin yllätyksekseni jo 5cm auki. Kyselivät toiveita ja sanoin että ammeeseen olisi mukava päästä. Ammeeseen pääsin ja kerkesin siellä olemaan 40 min. Supistukset tuntuivat kunnolla, miehen pyysin hieromaan vähän aikaa mun päätä. Ja antamaan kylmää rättiä otsalle. Sen 40 min jälkeen tunsin että vedet meni ja samantien alkoi tosi kova ponnistamisen tarve. Pyysin miestä soittamaan kätilön paikalle joka totesi että 9 cm auki. Tuli jotenkin tosi hyvä mieli siitä että tässä sitä luomuna vedetään! Puolisen tuntia piti odotella että pääsi ponnistamaan, huhhuh! Ponnistusvaiheeseen pyysin sitten ilokaasua ja sen voimalla mentiin! Lopussa pari rajua karjaisua ja tyttö oli maailmassa! Eka vaihe merkattiin 5:05min pituiseksi ja ponnistusvaihe 14min. Kerettiin siis olla sairaalassa 2h10 min ennen kuin Mimmi syntyi! Jäi hyvä muisto synnytyksestä. Eikä edes eppari tarvinnut tehdä. I/II asteen repeämät kursittiin (sain silloinkin vetää sitä ilokaasua) ja onneksi eivät tunnu kovin kipeiltä. Omalla maidolla ollaan pärjätty ja tosiaan tänään kotiuduttiin. Eilen Mimmillä vielä kuului II asteen sivuääni sydämestä, mutta tänään oli jo ääni vaimentunut hiljaiseksi. Ensi viikolla käydään lastenpolilla vielä kuunteluttamassa sydän ja toivotaan että siellä kaikki kunnossa! Olen ihan rakastunut!
Viimeksi muokattu: