Toukokuun Tömistelijät 2016 *lokakuussa*

Mulle voisi päivittää korjatun la, joka on 5.5. Ma oli ultra ja kaikki ok. Riskit matalat joten ei enempää tutkimuksia. Rakenneultran sain joulun aaton aatolle. Nyt vaan odottaa että huono olo helpottaa.

Maisakaarina 12+5

 

Onnittelut hyvistä ultra kuulumisista maisakaarina! Meillä ensimmäinen on jo huomenna, pelottaa niin itketäänkö sitä ilosta vai surusta. sorrmet ristiin että kaikki ois mallillaan. Onneks töissä iltavuoro niin ei kerkee ajatella asiaa ihan niin paljon.

Muoks. Kirjotusvirheet.

 

Onnittelut maisakaarina!

Henttis tsempit huomiselle, toivotaan sinnekkin hyviä uutisia

Rv 12+0 joko saa huokaista helpotuksesta, vai vasta viikon päästä? Luottavainen olo kyllä ollut pari viikkoa kun syke kuulunut dopplerilla. Ultra vasta ens ma, ei jaksais odottaa..

 

Mimmi92, minä varmaan ainakin jo innostuisin, ihan pikkuisen edes.
Tänä aamuna kipaistiin jo ultrassa, huhhuij mikä yö takana ja mitkä piina minuutit olikaan ennenkun päästiin vastaanottoon. Vaan sielläpä vaan pieni Sintti köllötteli ja sydän hakkas ahkeraan.
Viikot heitti päivällä, mut entisellään mennään koska LA ei kuitenkaan muutu. Oon aivan myyty ja niin oli mieskin, oli niin tyytyväinen ja onnellinen et pääs mukaan. Ihan tajuton fiilis vaikka maagiseen 12viikkoon onkin vielä aikaa.

 

No nyt on seulatulokset valmiit, down-riski 1:1100 ja tri 18 1:100 000, lisätutkimuksiin en siis lähde, luotan noihin.

Pomollekin kerroin, ihmeen hyvin otti tai ainakin näytteli. Mun työ kun on sellainen, et ihan seinästä ei sijaista reväistä, sen verran spesiaalia asiantuntemusta vaatii, mut asiat onneks usein järjestyy.

Nyt on sellainen olo, et vois vihdoin alkaa tästä nauttia -vaikka tunnen syyllisyyttä siitä, et olen joskus sortunut ajattelemaan, et työn kannalta olis parempi, jos näin ei olis käynyt. Samalla kuitenkin iloitsen vauvasta, et hormoonit on kai pään pehmentäneet

Henttis ja maisakaarina, onnea hyvistä ultrakuulumisista, se on aina yhtä sykähdyttävä hetki, kun näkee sisällään elämää, muakin itketti ilosta, vaikka neljäs jo tulossa.Ja Mimmi, varmasti voi jo huokaista

Tekis mieli vierailla lasten karkkipussilla, mut kun tietää, miten paha olo siitä tulee, jätän väliin. Kauppareisulla kyllä vetäisin nälkääni yhden magnum-puikon, mut siihen yleensä viikon herkuttelut jää.

Ensi viikolla sokerirasitus, siis ei mitään havaintoa, miten siitä selviydyn

 

Pirpana- mulla loppu jo n. Rv 8-9. Ihan outo olo ollut, kun esikoisesta oli rv 16 saakka joka päiväistä ja useasti oksentamista, eikä oikeastaan loppunut kokonaan vasta kun synnytykseen

Täällä ollut tänään kovia vatsakipuja. Vähän supistuksen tapaisia ja se vähän huolettanut. Säikähdin vielä oikein kunnolla kun kipujen takia dopplerilla ääniä etsin, eikä niitä 10 minuuttiin ensin kuulunut. Aina ennen heti löytänyt, mutta yhtäkkiä liikahtikin selkeästi kuuluviin

Huominen np ultra jännittää ihan hirveästi. Miestä harmittaa kun ei pääse mukaan, mutta jää esikoisen kanssa käytävälle odottelemaan (ja toivotaan jos suostuisivat ottamaan mukaan)

Mimmi & möhkis 12+4