I
ihan pihalla
Vieras
Täällä käydään todellista henkistä vääntöä sen suhteen, että koitetaanko hankkia toinen lapsi, vai riittääkö yksi. Haluaisin lapselleni biologisen sisaruksen ja jotenkin tuntuisi, että kaksi lasta olisi ihana tilanne. No, järjellä ajateltuna, nyt kaikki toimii niin hienosti, voimme matkustaa, reissata, keskittyä kummatkin yhteen pieneen, antaa rakkautta ja aikaa niin paljon kun hän kaipaa jne. Pelottaa, että kun toinen lapsi tulisi, hoitaminen olisi suorittamista, sähläystä ja kiirettä.. Muutamassa kaveriperheessä on kaksi, toinen leikki-ikäinen ja toinen vauva, tuntuu, että vauva saa perushoitoa ja siinä se. Lisäksi saavat olla koko ajan komentamassa vanhempaa, joka vauvaikäistä sisarustaan muksii ja tönii.. Apua, mä en enää tiedä.. ja ikäero kasvaa koko ajan...