Töttöröö olo cipralexista:)

[vieras]

.

EN KUITENKAAN HALUNNUT ALKAA SYÖDÄ MITÄÄN LABORATORIOIDEN TUOTTAMAA PASKAA, JOTAK TUHOSI MUN ÄIDIN, VAAN OSTIN PARJATTUA MÄKIKUISMAA JA ELÄMÄNI ON PAREMPAA KUIN IKINÄ.

No vois kyllä hiukan päätellä tästä vastauksesta, että terapia jäi hippasen kesken...
Se lääkitys kun ei ole se hoito numero yksi, ei mäkikuisma eikä SSRI, vaan oikean masennuksen hoidossa (tai ahdistuneisuuden) terapia tulee ensin ja lääke on vaan tukitoimi terapian vastaanottamiseksi.

juu en tosiaan saanu terapiaa kelalta eikä ole varaa maksaa ite, että niillä korteilla on pelattava jotka on jaettu, turha ssitä vittuilla.Ole iloinen ja tyytyväinen jos olet itse saanut terapian.

No sori :hug:
Sitä vaan toi masennus on sellanen asia, että ne jotka ei ole sitä kokenu, yleensä tietää sen hoidosta eniten, kuten just jotain tyyliin "syö magnesiumia, kyllä se siitä"
Toki monikin asia tukee toipumista, mutta tärkein hoito on kuitenkin pään sisäinen työskentely ja se on paljon rankempaa, jos ei saa tukea.
Mä voisin suositella sulle yhtä kirjaa: http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9789511193166

Masennusta on kyllä eri laatuista. Kemiallinen masennus on ainoastaan se, mihin auttaa ssri-lääkkeet. Sitten taas on ihmisiä, jotka taipuu masennukseen psykologisten syiden takia, vailla kemiallista. Silloin lääkitys on yhtä tyhjän kanssa.
Jos on pelkästään psykologisista syista masentunut, voi silloin olla apu jostain magnesiumista, koska lume-vaikutus toimii. Masennus silti ei ole keksitty kuitenkaan, vaikka se lähtee paranemaan ilman lääkitystä.

Lääkehoidon on todettu olevan asianmukainen ainoastaan vaikeassa masennuksessa. Keskivaikea ja lievä antaa paremman hoitovasteen pelkän terapian avulla (resurssipulan takia, tällaista ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan, joten yleensä nämäkin lääkitään ensisijaisesti, eikä katsota terapian vaikutuksia) Sitten taas on se, että vaikea masennus ei parane ilman terapiaa, eikä lääkkeitä, suurimmalla osalla tapauksista. Silloin kyse on kemiallisesta epätasapainosta.

Tämä nyt vaan on yleistä jorinaa, nämä nimittäin hyvin harvassa paikassa pystyy toteutumaan hoito niin kuin sen täytyisi mennä oppikirjojen mukaan.

 

[LisaMarie]

.

Tämä nyt vaan on yleistä jorinaa, nämä nimittäin hyvin harvassa paikassa pystyy toteutumaan hoito niin kuin sen täytyisi mennä oppikirjojen mukaan.

Yleensähän ei ole resursseja edes kunnon diagnosointiin, vaan kaikki minkä suinkin voi, kuitataan sillä masennuksella ja annetaan jotain lääkettä, että potilas luulee tulevansa hoidetuksi.
Ja kun oiekasti mä en edes usko, että kyse on rahasta vaan järjestelmästä. Varmasti olis halvempaa hoitaa ajoissa oikeaa sairautta, kun antaa kaikille masennus diagnoosi, oli kyse sitten uupumuksesta, ahdistuksesta tai jostain neurologisesta poikkeavuudesta ja syöttää jotain suht turvallista SSRI-lääkettä ja toivoa että ne ihmiset paranee kun ne luulee tulevansa hoidetuksi.
Kokonaisuuden kannalta taloudellisesti tehokkainta olisi varmasti tehokas ja nopea hoito ja diagnosointi, eikä se, että jotkut notkuu vuosikausia epämääräisten oireiden takia terveyskeskuksessa ja sairaslomalla.

 

[aiwan]

.

Tämä nyt vaan on yleistä jorinaa, nämä nimittäin hyvin harvassa paikassa pystyy toteutumaan hoito niin kuin sen täytyisi mennä oppikirjojen mukaan.

Yleensähän ei ole resursseja edes kunnon diagnosointiin, vaan kaikki minkä suinkin voi, kuitataan sillä masennuksella ja annetaan jotain lääkettä, että potilas luulee tulevansa hoidetuksi.
Ja kun oiekasti mä en edes usko, että kyse on rahasta vaan järjestelmästä. Varmasti olis halvempaa hoitaa ajoissa oikeaa sairautta, kun antaa kaikille masennus diagnoosi, oli kyse sitten uupumuksesta, ahdistuksesta tai jostain neurologisesta poikkeavuudesta ja syöttää jotain suht turvallista SSRI-lääkettä ja toivoa että ne ihmiset paranee kun ne luulee tulevansa hoidetuksi.
Kokonaisuuden kannalta taloudellisesti tehokkainta olisi varmasti tehokas ja nopea hoito ja diagnosointi, eikä se, että jotkut notkuu vuosikausia epämääräisten oireiden takia terveyskeskuksessa ja sairaslomalla.

Juu, Suomassa nää hommat retuperällä=(

 

[Ap]

Siis mulla olo vaan huononee. Olo todella apea, ja tää väsymys on suorastaan helvetillistä! Ikäänkuin olisin pysähdyksissä sekä fyysisiseti, että henkisesti. en ole ollenkaan varma jatkanko lääkitystä....

 

[tsemppiä]

Siis mulla olo vaan huononee. Olo todella apea, ja tää väsymys on suorastaan helvetillistä! Ikäänkuin olisin pysähdyksissä sekä fyysisiseti, että henkisesti. en ole ollenkaan varma jatkanko lääkitystä....

soita ihmeessä lääkäriin.He vaihtavat sulle lääkkeet.

 

[Ap]

Siis mulla olo vaan huononee. Olo todella apea, ja tää väsymys on suorastaan helvetillistä! Ikäänkuin olisin pysähdyksissä sekä fyysisiseti, että henkisesti. en ole ollenkaan varma jatkanko lääkitystä....

soita ihmeessä lääkäriin.He vaihtavat sulle lääkkeet.

Joo, pakko varmaan soittaa. Mulla on ihan sellainen olo etten jaksa ja halua enää välittää mistään. Mulle on ihan sama on ruokaa jääkaapissa tai puhdasta pyykkiä... Olen niin väsynyt tästä lääkkeestä, etten jaksa enää huolehtia mistään. Makaan vain yöpaidassa, ja ärsyynnyn kun lapsi haluaa huomiota. Ei ole joo mun lääke tämä...

 

[Ap]

Nosto! En soittanut vielä lääkärille, vaan yritän sitkotella...

 

[vieras]

Mulla on ihan sama olo, paitsi että nyt pari päivää oon ollut jo harhainenkin, luulen olevani kauhuelokuvassa ja joku hyökkää kohta kimppuun käytävästä/peilin kautta tms...mikään ei kiinnosta, kaikki on valtavan vaikeaa, pelottavaa, en pysty mihinkään.

Puolitoista viikkoa olen syönyt puolikasta ja tänään jäi ottamatta. Mä kokeilen pari viikkoa ilman, panostan siihen terapiaan ja katsotaan sitten. Koska näin ei voi jatkua. Tunnen itteni ihan täydeksi sekopääksi näiden kanssa, kun vielä puoltoista viikkoa sitten olo oli suht normaali, ulkoilin, tein ruokaa, elin siis normaalia elämää ihan ok mielellä!

 

[DG]

Tässä oli monet kirjoittaneet aika virheellisesti.
Just tuo lopetus tekniikka joka toinen päivä ottaa. Niin haluaako joku oikeasti todella pahat lopetus oireet vai lopettaa sen hallitusti ja päästä vähemmällä?

Mielialalääkkeet eivät vie keneltäkään äitiä tai isää. Kyllä siinä elämässä on jotain pielessä jo ennen kun niitä alkaa syömään. Tietenkin on taatusti totta, että kun mielialalääkkeiden kanssa tarvitaan myös terapiaa jos ja kun sitä ei saa. Parantuminen on hankalaa, mikäli ei ole jotain ystävää auttamassa.

Ja kun on lievä masennus niin luontaistuotelääkkeistä on joillain apua. Mutta kun se alkaa menemään vaikeammaksi niin silloin on haittaa kun ei syö tarvitsemaa lääkettään. Jos aivosta puuttuu Serotoniini niin silloin se puuttuu ja sitä tarvitaan tavalla tai toisella sinne saada.

Se, että jos ei kahden tai kolmen viikon päästä ala olo kohenemaan niin on väärä lääke kyseessä. Mikään m.lääke ei ala toimimaan täydellä teholla kuin burana. Vaan se vie aikaa. Ja olo saattaa pahentua siinä alussa, mutta kun lääke on oikea niin se alkaa siitä paranemaan.

Monesti kun puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja kun ei jaksa hoitaa lasta. Niin siinä tarvitaan muutakin apua kuin terapia ja lääkkeet. Siis hoitoapua että saa huilata. Sitä saa Sosiaalitoimelta, mutta usein taistelujen kautta. Ja masentuneella ei ole tahtoa ja voimaa taistella. Joten silloin tarvitaan se lääkäri siihen taustalle joka auttaa siinä Sosiaalitoimen kautta saatavasta avusta.

Lääkäreitä on tietysti montaa sorttia.

Mutta itse suosittelen sitä, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia niin hakeutuisi hoitoon. Ei se pelkkä lääke auta. Mutta sen avulla jaksaa käydä läpi sen pahan ajan ja terapian. Ja selvitä.

 

[Ap]

Mulla on ihan sama olo, paitsi että nyt pari päivää oon ollut jo harhainenkin, luulen olevani kauhuelokuvassa ja joku hyökkää kohta kimppuun käytävästä/peilin kautta tms...mikään ei kiinnosta, kaikki on valtavan vaikeaa, pelottavaa, en pysty mihinkään.

Puolitoista viikkoa olen syönyt puolikasta ja tänään jäi ottamatta. Mä kokeilen pari viikkoa ilman, panostan siihen terapiaan ja katsotaan sitten. Koska näin ei voi jatkua. Tunnen itteni ihan täydeksi sekopääksi näiden kanssa, kun vielä puoltoista viikkoa sitten olo oli suht normaali, ulkoilin, tein ruokaa, elin siis normaalia elämää ihan ok mielellä!

Mihin sulle määrättiin cipralexia? Ei ilmeisesti masennukseen, kun kerroit että ennen lääkettä oli hyvä mieli ja jaksoit tehdä asioita.

 

[vieras]

Mulla on ihan sama olo, paitsi että nyt pari päivää oon ollut jo harhainenkin, luulen olevani kauhuelokuvassa ja joku hyökkää kohta kimppuun käytävästä/peilin kautta tms...mikään ei kiinnosta, kaikki on valtavan vaikeaa, pelottavaa, en pysty mihinkään.

Puolitoista viikkoa olen syönyt puolikasta ja tänään jäi ottamatta. Mä kokeilen pari viikkoa ilman, panostan siihen terapiaan ja katsotaan sitten. Koska näin ei voi jatkua. Tunnen itteni ihan täydeksi sekopääksi näiden kanssa, kun vielä puoltoista viikkoa sitten olo oli suht normaali, ulkoilin, tein ruokaa, elin siis normaalia elämää ihan ok mielellä!

Mihin sulle määrättiin cipralexia? Ei ilmeisesti masennukseen, kun kerroit että ennen lääkettä oli hyvä mieli ja jaksoit tehdä asioita.

Kyllä vaan masennukseen. 3 v sitten diagnosoitiin vakava masennus, nyt alkoi uudestaan oireilemaan mutta lääkäriaikaa odotellessa ehdin päästä pahimmasta yli ihan omin avuin. Oon tässä miettinyt, kuuliko lääkäri vaan sen kun kerroin siitä ajanjaksosta minkä takia hänelle varasin ajan ja sen perusteella määräsi..oli miten oli, yritän ensin muilla keinoin ja jos näyttää siltä etten tunne itseäni terveeksi tai olotila menee alaspäin, kokeilen uudestaan.

 

[hämmästynyt]

Tiesittekö että vain 2-3 % serotoniinistä on keskushermostossa. Suurin osa siitä on suolistossa. Ällistyttävää.

Mä jo aloin miettiä mitä järkeä on käyttää masennuslääkettä jos tuo on totta. Ei ne lääkkeet kyllä ole vaikuttaneetkaan. Cipralexia olen vuoden kohta napsinut ja en kyllä huomaa juuri mitään eroa entiseen. Nyt pitäis vaihtaa Venlafaxin-nimiseen. En taida vaihtaa. Taidan lopettaa kaikki.

 

[Ap]

Masennus mullakin

vieras: miten selvisit siitä edellisestä masennuksesta? Oliko silloin lääkitystä?

 

[vieras]

Masennus mullakin

vieras: miten selvisit siitä edellisestä masennuksesta? Oliko silloin lääkitystä?

Juu, siis Cipralex oli mulla käytössä yhteensä melkein 2 vuotta + terapia. Terapia jäi vähän kesken, en oikein tullut terapeutin kanssa juttuun, se puhui liikaa omista asioistaan. Cipralexissa mulla siis oli nyt muutama kk taukoa.

 

[Ap]

Masennus mullakin

vieras: miten selvisit siitä edellisestä masennuksesta? Oliko silloin lääkitystä?

Juu, siis Cipralex oli mulla käytössä yhteensä melkein 2 vuotta + terapia. Terapia jäi vähän kesken, en oikein tullut terapeutin kanssa juttuun, se puhui liikaa omista asioistaan. Cipralexissa mulla siis oli nyt muutama kk taukoa.

Aika jännä että sulle tuli cipralexista nyt noin rajut oireet, vaikka se on elimistöllesi tuttu lääke. Mitens silloin viimeksi kun cipralexia aloitit, tuliko silloin yhtä kamala olo?? Ja kiva että tää palsta on olemassa, kiva vaihtaa ajatuksia

 

[vieras]

Masennus mullakin

vieras: miten selvisit siitä edellisestä masennuksesta? Oliko silloin lääkitystä?

Juu, siis Cipralex oli mulla käytössä yhteensä melkein 2 vuotta + terapia. Terapia jäi vähän kesken, en oikein tullut terapeutin kanssa juttuun, se puhui liikaa omista asioistaan. Cipralexissa mulla siis oli nyt muutama kk taukoa.

Aika jännä että sulle tuli cipralexista nyt noin rajut oireet, vaikka se on elimistöllesi tuttu lääke. Mitens silloin viimeksi kun cipralexia aloitit, tuliko silloin yhtä kamala olo?? Ja kiva että tää palsta on olemassa, kiva vaihtaa ajatuksia

Ei tullut, siksi tää olikin aika karu yllätys. Järkeilin niin että silloin taisi olla tosi kyseessä eikä sitä oloa voinut ainakaan pahentaa, mutta nyt siis huomattavasti selväjärkisempi olo taustalla vaikka masennus meinasikin puskea - hetkellisesti. Tuli tosiaan tunne että vähän turhan heppoisesti tuli taas resepti...

Täytyy sanoa että ihan hirvittävä kokemus tämä, tää päivä meni ilman ja heti tuntuu paremmalta!

 

[Ap]

No toivotaan että pärjäät jatkossa ilman lääkkeitä

Mut kirjoitellaan tänne kuulumisia, jookos?! :=)

 

[vieras]

No toivotaan että pärjäät jatkossa ilman lääkkeitä

Mut kirjoitellaan tänne kuulumisia, jookos?! :=)

Onko selviydyn.fi sulle tuttu? Siellä on foorumi meille cipralex-pököille käsittääkseni

 

[Ap]

Joo, löysin yks päivä tuon selviydyn sivut ja tänäänkin kävin lukemassa siellä. Itse en kyl ole sinne kirjoitellut.
ihmettelen kyllä näitä masennuslääkkeitä, kun psyykkisiin ongelmiinhan niitä yleensä määrätään, niinkuin mullakin just ärtyisyyttä, paniikkia, pelkoja, pakkoajatuksia...Ym. sit kun aloitat lääkkeen, niin olo muuttuu aivan helvetilliseksi. Miten sen alun sitten kestää, kun pitäisi hoitaa lastakin ja kotia. Mulla ainakin olo meni ihan hirveeksi, siis en pärjännyt lapsen kanssa. Ja just se ihme tunteettomuus, tuliko sulle sitä?
Niinpä minäkin lopetin tuon cipralexin, ja olen nyt yrittänyt pärjäillä tässä omineni, ja seurailen oloa. jos nyt ihan kamalaksi menee, niin pakkohan se on aloittaa sit uudestaan. mut pitää vaan miettiä että' miten sen alun yli pääsee, ennekuin lääke alkaa auttaa.

 

[vieras]

Joo, löysin yks päivä tuon selviydyn sivut ja tänäänkin kävin lukemassa siellä. Itse en kyl ole sinne kirjoitellut.
ihmettelen kyllä näitä masennuslääkkeitä, kun psyykkisiin ongelmiinhan niitä yleensä määrätään, niinkuin mullakin just ärtyisyyttä, paniikkia, pelkoja, pakkoajatuksia...Ym. sit kun aloitat lääkkeen, niin olo muuttuu aivan helvetilliseksi. Miten sen alun sitten kestää, kun pitäisi hoitaa lastakin ja kotia. Mulla ainakin olo meni ihan hirveeksi, siis en pärjännyt lapsen kanssa. Ja just se ihme tunteettomuus, tuliko sulle sitä?
Niinpä minäkin lopetin tuon cipralexin, ja olen nyt yrittänyt pärjäillä tässä omineni, ja seurailen oloa. jos nyt ihan kamalaksi menee, niin pakkohan se on aloittaa sit uudestaan. mut pitää vaan miettiä että' miten sen alun yli pääsee, ennekuin lääke alkaa auttaa.

Tunteettomuus, kyllä. Jos niin voi sanoa kun tunsin kuitenkin pelkoa ja ärtymystä + levottomuutta....Minäkin yritän ilman ja jos tulee tarve aloittaa uudestaan niin sitten ainakin on varautunut siihen että olo voi mennä noinkin pahaksi.
Olisi kiva jutella kyllä ihan privana lisää

 

[Ap]

Joo, jutellaan vain privana
Olisko sulla mitään s.postia minkä voisit antaa. Mun posti on omalla nimellä, ja en viitsis sitä tänne laittaa kaikkien näkyville. voin minäkin kyllä huomen yrittää jonkun osoitteen väsätä, jos sulla ei ole?!

 

[minä]

sain sertralinista joka myös samaa sarjaa kun cipralexit yms.. kauheat ahdistus kohtaukset joihin lääkäri oli tuputtamassa pamia. siinävaiheessa loetin lääkeet. 4 päivä kerkisin syödä. nyt jälkikäteen ajateltuna olin ihan pihalla sen 4 päivää. en edes muista olenko hakenut lapset sillon hoidosta ja mitä olen päiväkodin tädeille puhunut yms..

 

[koho]

Mä en muista aloitukseen liittyviä juttuja, mutta lopetukseen kylläkin. Monta päivää olin pää sumussa, korvissa humisi ja päätä huomasi. Taisin lopettaa liian jyrkästi, enkä lievästi vähentämällä, kuten piti. Oireet menivät muutamissa päivissä ohi.

Mihin vaivaan olette lääkettä syöneet? Eikös se ole mieliala-/masennuslääke oikeasti, minä tosin sain sitä jännittämiseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Ei toiminut, ja lopetin. Koin muutenkin liian hankalaksi tablettien alituisen nappailun.

 

[TrueBlood]

juu en tosiaan saanu terapiaa kelalta eikä ole varaa maksaa ite, että niillä korteilla on pelattava jotka on jaettu, turha ssitä vittuilla.Ole iloinen ja tyytyväinen jos olet itse saanut terapian.

Terapia on ilmaista. Ainakin Mtt:n tarjoama terapia on ilmaista.

 

[TrueBlood]

Älkää hyvät ihmiset lopettako ominpäin mielialalääkkeitä. Sen lopetus pitää tehdä vähitellen eikä lopettaa kuin seinään. Jos lopettaa sen heti, sillä voi olla vakavat seuraamukset, ikävä kyllä.