Tosi tyhmiä supistuksia! *muoks syntyy se!*
- Viestiketjun aloittaja Emilyn
- Ensimmäinen viesti
Uuuu.. jännitys senkus tiivistyy!! Koht sie jo synnytät sen ulkomualimaan!! :heart: :heart:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:Mä lähden jatkamaan tätä nyt kuitenkin paikallisen sairaalan sykkeeseenAlkuperäinen kirjoittaja Siipien havinaa:aattele sä voi olla eka joka synnyttää palstalla* livenä siis*
Paljon onnea matkaan, saat tehdä nyt elämäsi tähtimatkaa... sitä ainutlaatuista, jossa uuden elämän ihme hetkeksi meille ihmisille valkenee.
:wave: (Sillä sanotaanhan, että "synnytyspöydällä" ihminen käy lähempänä Luojaansa, kuin missään muualla.)
IhanaValo
No pääshän se Emilyn sit lopulta lähtemään
Toiv. kaikki sujuu/on sujunut hyvin :flower:
Toiv. kaikki sujuu/on sujunut hyvin :flower:
Ei saa tällaisia ketjuja kirjoittaa tänne |O
Mä olin niin vakaasti päättänyt että meidän lapsiluku on täysi mutta eilen katoin boksilta sitä sairaalan jaksoa jossa oli se ensisynnyttäjä joka sai tytön ja nyt tämä niin jo on tunne että mullekkin lisää vauvoja :ashamed:
Onnea kaikille loppumetreillä oleville :hug:
Mä olin niin vakaasti päättänyt että meidän lapsiluku on täysi mutta eilen katoin boksilta sitä sairaalan jaksoa jossa oli se ensisynnyttäjä joka sai tytön ja nyt tämä niin jo on tunne että mullekkin lisää vauvoja :ashamed:
Onnea kaikille loppumetreillä oleville :hug:
Sone
Nyt on jo varmasti nyytti sylissä Kohtahan Emilyn pääsee ilmottaa vaavista jos polikliinisenä menee, joten toivotaan että kaikki menee/meni hyvin!!
Kohtahan Emilyn pääsee ilmottaa vaavista jos polikliinisenä menee, joten toivotaan että kaikki menee/meni hyvin!! niin no tuskin tänne ensimmäisenä ryntää vaikka olisi päässyt tänään jo kotiinkin (oliko siis oikeesti suunnitellut polisynnytystä?)Alkuperäinen kirjoittaja Mietin:
Sä nyt menit jo mut kuiteski..
Kun tätä kolmosta oottelin pihalle, mulla oli kivuttomia, siis täysin kivuttomia supistuksia koko päivän mitäkä sit yhtäkkiä paheni vähän, autossa eka paha, sairaalassa suoraan saliin, ja hupsis vaan kun tulikin jo ulos, mä kun olin vielä suihkuun menossa :ashamed:
Kun tätä kolmosta oottelin pihalle, mulla oli kivuttomia, siis täysin kivuttomia supistuksia koko päivän mitäkä sit yhtäkkiä paheni vähän, autossa eka paha, sairaalassa suoraan saliin, ja hupsis vaan kun tulikin jo ulos, mä kun olin vielä suihkuun menossa :ashamed:
Kopsin nyt tähän tuolta toisesta ketjusta niin käy nopeemmin
Nyt vasta kerkesin koneelle kun yön jälkeen sen verran väsytti että tuli nukahdettua päivällä kotiin tullessa imettäessä, sitten tulikin mummi, pappa ja tytön täti (miehen sisko) illalla tuomaan esikoisen kotiin ja katsomaan vauvaa.
Eli tyttö syntyi viime yönä klo 4.00, 49cm 3110g :heart: Polikliinisesti eli jäätiin saliin odottelemaan että lääkäri tulee vauvan tarkastamaan. Tulikin sitten kymmenen maissa ja alettiin tehdä lähtöä, kotiin mäkkärin kautta kun nälkä oli melkoinen
Yöllä tosiaan ei nukkuminen onnistunut kun yhdentoista aikaan supistuksia tuli 10min välein, eivät olleet vielä järisyttävän kipeitä joten tarkastelin tilannetta.. sitten kun nousin ylös, muuttuivat yhtäkkiä tosi kipeiksi, päätin että katson tilannetta puoli tuntia jonka jälkeen laitoin miehelle viestiä että lähtee tulemaan kotiin. Kello oli yöllä yksi, puolen jälkeen päästiin sitten lähtemään kun mummikin oli hälytetty paikalle esikoista hoitamaan. Klo 2 synnärillä, 4cm auki, sydänkäyrälle, josta ammeeseen. Ammeesta kätilö alkoi hätyytellä melko pian pois (en tosin olisi pitempään jaksanut ollakaan, kun supistukset koveni ja tiheni) - kuulin vasta siinä sydänkäyrällä että mulla on joku streptoB bakteeri todettu ekan synnytyksen jälkeen, josta ei itselle ole haittaa mutta vauva voi saada jonkun ihoinfektion ja sen vuoksi pitää ennen synnytystä antaa suoneen antibiootti. Se vähän harmitti, etenkin kun tippa tuli kämmenselkään ja se oli tosi kipeä, tällä hetkellä ainoa kipeä paikka mitä reissusta jäi. Esikoinen käveli vielä sen päällekin kun istuin illalla lattialla ja nojasin kädellä matolle
Olin ajatellut etten ota ilokaasua edellisen kokemuksen perusteella mutta kun saliin siirryttäessä piti olla keinutuolissa taas sydänkäyrillä ja pistettiin se tippa, kätilö sitä tarjosi ja ajattelin että hönkäisen muutamat henkoset jos saisi hetken helpotusta. No muutamiin supistuksiin se auttoikin, sitten meni taas teho ja jäi pelkkä "känni" päälle ja sen pöhnän aikaan supistus oli vaikeammin kestettävissä joten nakkasin sitten maskin pois - tästä huolimatta kätilö sitä tuputti vielä ponnistaessakin enkä ottanut kun esikoisen ponnistus meinasi mennä plörinäksi sen kaasun takia. Nyt ponnistusta kestikin vain 7min vaikka se sillä hetkellä tuntui paljon pitemmältä ja yhtä h*lvettiähän se oli taas Tuntui siltä että joka paikka repeää vaikka niitä ponnistuksiakin taisin keretä tekemään vain 5 tai 6. Nyt koko synnytyskuviota helpotti se, että tiesin jo saliin siirtyessä että vauva on pian ulkona kun olo kuin esikoista synnyttäessä viimesillään ja ponnistuksessakin helpotti ajatus että kipu tosiaan loppuu heti kun sen vauvan saa puserrettua ulos. Enkä edes revennyt minkään vertaa, ei tullut tikin tikkiä eli ei arista paikkoja yhtään
Etukäteen olin myös ajatellut etten halua kalvoja puhkaistavan, tämä kätilö alkoi niitä sitten puhkoa ihan pelkästä rutiinista ja jätin ihan tietoisesti sanomatta mitään, kun mietin että no päästäänpähän heti sitten ponnistamaan vaikka se ehkä tekeekin kipeämpää sitten mutta niin teki ne supistuksetkin. Tosi lääketieteellinen asenne tällä nuorella kätilöllä oli mutta eipä siinä ehditty olla kuin kaksi tuntia ennen vauvan syntymää joten painoin sitten siinä touhun tohinassa hänen asennettaan villasella, kun kuitenkin olin itse ajan tasalla missä mennään.
Mies lähti yövuoroon, esikoinen on nukkumassa ja vauva tuhisee tuossa takana sohvalla, otan sitten kainaloon kun mennään yöunille. Tai siis kun äiti menee. Vauvahan on vaan nukkunut ja nukkunut ja synnytyksen jälkeen muutaman kerran syönyt
Nyt vasta kerkesin koneelle kun yön jälkeen sen verran väsytti että tuli nukahdettua päivällä kotiin tullessa imettäessä, sitten tulikin mummi, pappa ja tytön täti (miehen sisko) illalla tuomaan esikoisen kotiin ja katsomaan vauvaa.
Eli tyttö syntyi viime yönä klo 4.00, 49cm 3110g :heart: Polikliinisesti eli jäätiin saliin odottelemaan että lääkäri tulee vauvan tarkastamaan. Tulikin sitten kymmenen maissa ja alettiin tehdä lähtöä, kotiin mäkkärin kautta kun nälkä oli melkoinen
Yöllä tosiaan ei nukkuminen onnistunut kun yhdentoista aikaan supistuksia tuli 10min välein, eivät olleet vielä järisyttävän kipeitä joten tarkastelin tilannetta.. sitten kun nousin ylös, muuttuivat yhtäkkiä tosi kipeiksi, päätin että katson tilannetta puoli tuntia jonka jälkeen laitoin miehelle viestiä että lähtee tulemaan kotiin. Kello oli yöllä yksi, puolen jälkeen päästiin sitten lähtemään kun mummikin oli hälytetty paikalle esikoista hoitamaan. Klo 2 synnärillä, 4cm auki, sydänkäyrälle, josta ammeeseen. Ammeesta kätilö alkoi hätyytellä melko pian pois (en tosin olisi pitempään jaksanut ollakaan, kun supistukset koveni ja tiheni) - kuulin vasta siinä sydänkäyrällä että mulla on joku streptoB bakteeri todettu ekan synnytyksen jälkeen, josta ei itselle ole haittaa mutta vauva voi saada jonkun ihoinfektion ja sen vuoksi pitää ennen synnytystä antaa suoneen antibiootti. Se vähän harmitti, etenkin kun tippa tuli kämmenselkään ja se oli tosi kipeä, tällä hetkellä ainoa kipeä paikka mitä reissusta jäi. Esikoinen käveli vielä sen päällekin kun istuin illalla lattialla ja nojasin kädellä matolle
Olin ajatellut etten ota ilokaasua edellisen kokemuksen perusteella mutta kun saliin siirryttäessä piti olla keinutuolissa taas sydänkäyrillä ja pistettiin se tippa, kätilö sitä tarjosi ja ajattelin että hönkäisen muutamat henkoset jos saisi hetken helpotusta. No muutamiin supistuksiin se auttoikin, sitten meni taas teho ja jäi pelkkä "känni" päälle ja sen pöhnän aikaan supistus oli vaikeammin kestettävissä joten nakkasin sitten maskin pois - tästä huolimatta kätilö sitä tuputti vielä ponnistaessakin enkä ottanut kun esikoisen ponnistus meinasi mennä plörinäksi sen kaasun takia. Nyt ponnistusta kestikin vain 7min vaikka se sillä hetkellä tuntui paljon pitemmältä ja yhtä h*lvettiähän se oli taas
Tuntui siltä että joka paikka repeää vaikka niitä ponnistuksiakin taisin keretä tekemään vain 5 tai 6. Nyt koko synnytyskuviota helpotti se, että tiesin jo saliin siirtyessä että vauva on pian ulkona kun olo kuin esikoista synnyttäessä viimesillään ja ponnistuksessakin helpotti ajatus että kipu tosiaan loppuu heti kun sen vauvan saa puserrettua ulos. Enkä edes revennyt minkään vertaa, ei tullut tikin tikkiä eli ei arista paikkoja yhtään Etukäteen olin myös ajatellut etten halua kalvoja puhkaistavan, tämä kätilö alkoi niitä sitten puhkoa ihan pelkästä rutiinista ja jätin ihan tietoisesti sanomatta mitään, kun mietin että no päästäänpähän heti sitten ponnistamaan vaikka se ehkä tekeekin kipeämpää sitten mutta niin teki ne supistuksetkin. Tosi lääketieteellinen asenne tällä nuorella kätilöllä oli mutta eipä siinä ehditty olla kuin kaksi tuntia ennen vauvan syntymää joten painoin sitten siinä touhun tohinassa hänen asennettaan villasella, kun kuitenkin olin itse ajan tasalla missä mennään.
Mies lähti yövuoroon, esikoinen on nukkumassa ja vauva tuhisee tuossa takana sohvalla, otan sitten kainaloon kun mennään yöunille. Tai siis kun äiti menee. Vauvahan on vaan nukkunut ja nukkunut ja synnytyksen jälkeen muutaman kerran syönyt
