tokaluokkalainen ja kaverit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nimimerkitön"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"nimimerkitön"

Vieras
tokaluokkalainen poikamme on joutunut vääränlaiseen seuraan koulussa ja vapaa-ajalla. Koko ajan jotain tyhmää mistä me vanhemmat ei tykätä. liikkuvat kolmen porukassa ja näiden kahden vanhemmat taikka toisessa tapauksessa vanhempi (yh) ei välitä. Säännöt on ihan erilaiset kuin meillä...

Mä oon tässä jo jonkun aikaa taistellut ja nyt mietin, että kieltäisinkö vapaa-ajalla ainakin leikit näiden kanssa (kouluun en voi mennä vahdiksi : )mutta kun sielläkin on alkanut tapahtua kaikenlaista jäynää) .

mutta. onko sitten parempi, että on yksin oman perheen kesken jos muita kavereita ei ainakaan heti löydy. Kukaan ollut koskaan vastaavassa tilanteessa?
 
Mun mielestä typeriä on ne vanhemmat jotka
A) kieltää lapsiltaan jonkun tietyn / tiettyjen lasten seuran

koska

B) eivät voisi koskaan kuvitella, että oma lapsi voisi olla mukana pahanteossa tai saada sellaista ensimmäisenä mieleensä

Toisiahan on aina helppo syyttää...
 
no okei. ei tullut apuja tähän tilanteeseen. mä vaan yrittäisin vielä pitää tuon noinkin pienen kuin tokaluokkalaisen hyvillä teillä, tottakai sekin saattaa jengissä olla se joka keksii mutta jotenkin pitäisi saada rauhoitettua tilanne. ja ei se aresti auta kun se sama jatkuu sen jälkeen. siksi ehkä kyselin täältä jos saisin vinkkiä ettei tulis myöhemmin vielä kamalampaa, kun noita kaikenmaailman rikollisia on olemassa.

Osuks toi yh omaan nilkkaan, ei todellakaan mitenkään olennainen asia mutta en voinut kirjottaa vanhemmat.
 
Mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.

Ap ei kertonut, mitä nämä jutut ovat, joista hän ei tykkää, mutta (omasta kokemuksesta) ne voi olla vaikkapa
* naapurin mummojen perään homottelua
* kivien heittelemistä ohiajavia autoja päin
* rahapelien pelaamista lähikaupalla
* pienempien lasten kiusaamista
* koulutovereiden polkupyöränrenkaiden tyhjentämistä
* taikka mitä tahansa muuta...

Minä puuttuisin, jos olisi oma lapseni kyseessä. Vaikka minut siitä täällä teilattaisiinkin.
 
Ottaisin ensin vielä kerran yhteyttä toisten lasten vanhempiin ja pyytäisin niitä yhteiseen tapaamiseen, aikuiset ja lapset yhdessä. Jos eivät suostuisi, tai jos tapaaminen ei tuttaaisi tulosta, pistäisin poikien välit poikki. Mutta kertoisin ensin pojalleni, että nyt on viimeinen mahdollisuus parantaa tapansa, ja saada kaveritkin tajuamaan asia, tai sitten kaveruus on oikeasti loppu.
 
  • Tykkää
Reactions: riiviöiden äiti
No yksi keino on antaa lasten olla teillä. Kutsut niitä kylään ja anant niiden olla teillä kotona tai teidän pihassa, siinä pystyt samalla valvomaan heidän tekemisiään.
 
NYT niskasta kiinni ittees ja poikaas! SINÄ päätät milloin lapsi menee ulos ja milloin palaa ja kenen kanssa puuhaa ja mitä puuhaa. SINÄ päätät sen aina 18 vuotiaaksi asti. Poika sisätouhuihin vaan ja käske ottaa 1 kaveri kerralla mukaan pelailemaan katsomaan videoelokuvia leikkimään autoleikkejä.
 
Mitä ne teidän pojat sitten oikein touhuaa? Meidän tokaluokkalaiset hilluu tuolla metsässä, jossa niillä on joku "pesä". Leikkivät kaikenmaailman taisteluleikkejä siellä. Ajavat pyörillä rallia, pelaavat korista, fudista tai pleikkaa tai keräävät ötököitä.
 

Yhteistyössä