Tiituu, voi, olen pahoillani sun puolesta
Mä sain keskenmenon nelisen vuotta sitten. Piti olla rv 8+, mutta ultrassa näkyikin alkio rv6 eikä sydän lyönyt. Laittoivat uuden ultra-ajan varmuuden vuoksi parin viikon päähän ja siinä välissä alkoikin spontaanisti vuoto, n. rv 10. Olin kyllä kipeä ja vuosin aika paljon. Toivottavasti pääsisit vähemmällä. Henkisesti oli myös mulle todella raskasta. Tuolloin myös toimimaton parisuhde, enkä saanut tukea mieheltä ja totesin sitten, että siihen suhteeseen en enää toista lasta halua. Toivottavasti saat paljon tukea mieheltäsi ja läheisiltäsi <3 Kovasti voimia <3
Oliko täällä muita, keillä on epävarma työtilanne? Mä nyt kipuilen edelleen tän asian kanssa. Vaikeaa luottaa, että raha-asiat järjestyvät, vaikka tulisin pian raskaaksi. Mua pelottaa se, etten raskaana ollessa saisi töitä tai voisin liian huonosti tehdäkseni töitä. Viimeisen parin vuoden aikana mulla on ollut niin epäsäännöllisesti töitä, että en todennäköisesti saisi kovin hyviä äitiyspäivärahoja. Miehellä kyllä hyvä palkka ja vakityö, En millään näiden omien työasioiden takia haluaisi lykätä vauvan yrittämistä ja mieskin edelleen sitä mieltä, että saa tulla kun on tullakseen. Jännästi vaan nousee nyt tämä pelko. Onko tämä myös sitten jotain muutakin epävarmuutta vauvaan liittyen (?)
Täällä nyt
kp5/25-29, yk2. Menkat loppumassa. Mulla on alakuloinen olo ja käyn nyt itseni kanssa läpi tätä, annanko rahatilanteen lannistaa ja viedä multa iloa. Mikä on tärkeintä? Vaikka tienaisin kuinka hyvin ja olisi varaa ostaa ja tehdä enemmän juttuja, niin musta tuntuu, että mun sydämeen jäisi tyhjiö, jos en saisi sitä niin pitkään kaivattua toista lasta.
Plussaonnea kaikille