Toistuvista keskenmenoista kärsivät

:hug: :hug: leinikki mäkin puhuin aiemmin, että haluun paljon lapsia. Sitten tuli noi kaksi pienellä ikäerollla, että toteisin nää on nyt tässä. Ja nyt, kun taas haluis, niin todellakin näyttäis näitten olevan nyt tässä :headwall: :headwall:
Itsesyytökset romukoppaan heitetään nyt! Se ei auta asiaa yhtään :xmas:
Mä pesin jo aamulla pyykit ja tyhjensin apkoneen, joten nyt voi vaan olla... :saint:
 
Leinikki ja mymmis onkin vetänyt täällä keskustelua oikein urakalla, hyvä! Mua hymyilytti tuo ikea juttu.. se on kyllä vihoviimeinen paikka, pelkkiä raskaana olevia täynnä koko mesta!!

Adoptiosta..Me ollaan puhuttu myös tästä vaihtoehdosta, meillä mies ei innostu asiasta. KV-adoptio tulisi meidän kohdalla kyseeseen, koska on jo biolapsia ja monen vuoden prosessi sekin. Toisen päätä on vähän hankala yrittää kääntää näin isossa asiassa, koska kyse ei kuitenkaan ole mistään "sohvan hankinnasta". Miten teidän puolisot ovat suhtautuneet adoptio-asiaan?

Tappelun jälkeen pääsin hcg-mittaukseen terkkariin. Gyne soitti ja väläytteli ku:n mahdollisuutta, koska oli uusiksi katsonut ultrakuvat ja sanoi, ettei oikein käsitä, miten voit olla raskaana, mitannut uusiksi limakalvon ja sanoi, että parhaassakin tapauksessa limis on vain 4 mm, kun vähimmäisvaatimus olisi 8mm. Haluaa seerumin hcg:n ja jos arvo on hyvä, määrä lugesteronit tukemaan raskautta.

Helvetti minkä tappelun takana voi olla yhden verikokeen ottaminen. Nyt lähete pitäisi olla koneella ja aamulla siis hcg:n mittaukseen.

:wave:
 
merkku meillä mies otti asian puheeksi nyt uudestaan ja oli hyvinkin sitä mieltä, että se on varteenotettava vaihtoehto. Mä joskus aikasemmin siitä puhuin, mutta silloin asia jäi hautumaan. Niin siis puhun adoptiosta...
On noi kaikki kokeet aina kiven alla, mutta hyvä, että pääset aamulla verenimijälle :D . Selkiytyy tilanne.
Mä meen kahden viikon päästä otattamaan taas verta litratolkulla :LOL: :LOL: Ja täällä mä roikun vieläkin vaikkei pitäis (joo mulla on tylsää :headwall:). Välillä tutkin muitakin sivuja sitten palaan tänne plussalle :ashamed:
 
Jep, nyt on päivän hommat tehty, kolasin jopa pihan :)

Merkku. Joo Ikea on todella paha paikka. Ja meidän pitäisi pian taas mennä sinne uudestaan :headwall: :headwall: Helvetin keittiöremppa kun vaan pitkittyy kun jouduimme kesken kaiken ostamaan meille toinen kakkos auto kun se aiempi sano sopimuksen irti. Rahat meni siis siihen autoon ja remppaa tehdään vähä kerrallaan. Näin meillä aina..
Hyvä että pääsit sinne hcg-testiin. On se kumma kun ne jaksaa tällaisessa tapauksessa edes nurista asiasta, kun tuntuu että kaikki muut ramppaa ihan solkenaan siinä testissä. Mä oon jo muutenkin aika kyllästynyt meidän neuvolaa, eikä seuraavassa raskaudessa siellä tekisi mieli yhtään käydä. Toivottavasti arvo nousee siellä niinkuin pitääkin.

Siihen adoptioon vielä. Meillä mies otti ajatuksen ihmeen hyvin vastaan. Mutta päätettiin ettei se vielä ole meillä ajankohtainen ajatus, mutta oli hyvä tietää että mies oli kanssa samoilla linjoilla ajatuksesta.

mymmis. Täällä kanssa yks jolla on tylsäääää.. poika leikkii isänsä kanssa aina illalla joten mulla ei ole ikinä parempaa tekemista kuin roikkua koneella B) B) Niin ja kiitos lohdutuksista. Aina sitä vaan pyörittää kaikkia ajatuksia päässään.. :hug: :hug:
 
Voi että mulla menee hermot tämän mun kierron kanssa. Menkat loppu lauantaina mutta sen jälkeen alkoi ihme tuhruttelu ja kummaa menkka kipuilua. Sen verran vuotoa tulee että pikkuhousunsuojaa pitää käyttää. Edellisen tyhjennyksen jälkeen oli ihan sama juttu :/ Täytyy varmaan mennä jo vähän aikaisemmin sinne refleksologille että pääsee tästäkin vaivasta eroon. :headwall: :headwall:

Merkun hcg:tä jännittelen täällä. Koskahan mahdat saada sen tuloksen?
 
(.) Eilen illalla meinas tulla itku ja lähtö sairaalaan. Mulla juili mahaa ja selkää oikeestaan koko iltapäivän ja iltaa kohti kipu voimistui ihan järkyttäväksi. Makasin sohvalla kaksin kerroin ja yritin tuijottaa sitä subin leffaa. Uni ei menannu tulla, kun sattu niin ****. Onneksi yö meni "suht hyvin". Sain unta joskus kahden aikaan. Sitten kuopus tuli klo 4 meidän huoneeseen ja itki, kun on kipee olo. Annoin lääkkeet ja mentiin takaisin nukkumaan.
Sitten tuli esikoinen klo 5, että oli nähnyt pahaa unta ja tippunut sängystä. Eikun uudestaan ylös ja peittelemään.
Sitten ei uni oikeen enää tullutkaan. Aamulla nukuin, kun esikoinen oli lähtenyt kouluun. Kuopus katteli telkkaria.
Nytkin juilii, muttei niin pahasti. Ajattelin huomena soitella neuvolaan, jos kivut jatkuu, että pääsis lääkäriin tarkistuttamaan tilanteen. Toki osastollekin pääsis, mutta helpompi olis jos pääsisi tohon lähelle. Ettei vaan mitään kohtutulehdusta nyt tulis tähän päälle... On tää ollut tarpeeksi kivaa muutenkin :headwall: :headwall:
Istuminen ja kauhee touhuaminen aiheuttaa kipua, joten kai sitä saa luvalla makoilla sängyssä? :saint: :saint:

merkun kuulumisia minäkin odottelen :attn: .
leinikki toi tuhruttelu ei oo kivaa :headwall:
 
mymmis. Mulla oli samaa ongelmaa viime tyhjennyksen jälkeen. Aina vaan yhtäkkiä alkoi supistelemaan tosi kipeästi. Joulupäivänä vielä viimeisen kerran olin ihan hirveissä tuskissa ja oltiin melkein lähdössä jo päivystykseen mutta sitten soitin mun tutulle joka on naistentautien polilla sairaanhoitajana ja hän sanoi että on ihan normaalia. Siis jos se on supistelukipua, mutta jos se on vaan ihan tavallista kovaa kipua ja siihen liittyy pahanhajuista vuotoa niin sitten äkkiä näytille. Mulla se aina välillä loppui ja taas parin päivän päästä se yltyi taas kovaksikin supisteluksi. Sitten se vain loppui eräänä päivänä eikä sen jälkeen kipuillutkaan ennen kuin menkat alkoi. Kaiken kaikkiaan se kesti noin kaks viikkoa..

Toivottavasti pian helpottaa. :hug: :hug: Inhottavaa se on kuin tuntuu että se km vain jatkuu ja jatkuu...
 
Merkku voima :hug: Tuntuu kohtuuttomalta, että joudut tuollaisenkin käymään läpi!!!

Mymmyryy Mun mielestä km:issa melkeinpä pahinta on se, et kun ajattelis, että kaikki fyysinen tuska on vihdoin ohi ja pääsis potemaan sitä henkistä puolta, niin sit alkaa tuo rasittava epätietoinen tila, että pitäiskö soittaa sairaalaan tm. jne. Öisin varsinkin pyörittelee asiaa eikä saa nukuttua. Pelkää kohtutulehdusta ja mitä milloinkin.

Neljännen km:n aikaan yks gyne sairaalassa sanoi, että eihän lääketyhjennyksellä koskaan tule täysin tyhjäksi! Olin jotenkin järkyttynyt siitä. Ajattelin, että eikä juuri siitä syystä voisi päästä vielä lisäkontrolliin viikon/kahden päästä.

Kolmannen km:n jälkeen jälkivuoto oli kestäny jo pari viikkoa ja vähän väliä soittelin osastolle. Sit lapsettomuushoitoklinikan lääkäri sanoi mulle puhelimessa, että sun täytyy päästä sairaalaan, koska et varmasti oo tyhjä. Ja jälleen soitin osastolle. Vaativat mua menemään terveyskeskuksen kautta!!! Sanoin, etten suostu, koska olivat itse kotiuttaneet mut ilman ultraa (2 päivää olin jo syöny sytotecejä). Yks lääkäri sit lupas mut suoraan sisään. Ja niinhän se oli, etten ollu tyhjä ja sit niille alkoi tulla kiire. Kaavinta tehtiin samana iltana.

Neljännen km:n jälkeen kotiutettiin ja sanottiin, että jotain pientä vielä on, mutta se tulee itsestään ulos. Viikko siitä kesken lasten kesäteatterin väliajan tunsin, kun hirvittävän iso möhkäle valui ulos. Järkyttävintä oli se, etteä sillä kerralla kaikki raskausmateriaali kerättiin talteen, mutta sikiötä ei koskaan löytynyt. Sikiö tuli ulos vasta silloin viikon päästä!!!

Voimia sulle Mymmis ja lähet lääkäriin/sairaalaan, jos olo ei parane.

Tuomis
 
Tuomis hui olkoon, onpas sulla ollu tapahtumia :eek: . Muakaan ei nyt ultrattu, päästettiin kotiin. Mulla tota vuotoa ei oo kauheesti ollut, joten sekin mietityttää, että miten sieltä vois kaikki muu moska tulla ulos, jos ei vuoda kunnolla?!
Ekan km:n jälkeen ultrattiin ja todettiin kohtu tyhjäksi. Mutta silti ekojen kuukautisten aikaan tuli ihan hervottoman suuri klöntti jotakin kudosta. Silloin vuosin kuin pistetty possu. Ja ne kivut oli hirveet.
Soittelen huomena neuvolaan ja kysyn asiaa. Ihan varmuuden vuoksi.
 
Merkulle paaljon lohtu :hug: !Voi itku :'( voimia sulle ihan hirveästi! Kylläpä oli taas huonoja uutisia, no ne taitaa meidän pinkassa olla aika tavallisia..

Tuomis, ompa sulla tosiaan ollut paljon huonoja kokemuksia noista tyhjennyksistä. :( Mulla on kai sattunut tosi hyvä tuuri että aina on tyhjentynyt kunnolla. Vaikka viimeksikin vuodin tosi vähä siihen verrattuna että siellä oli kaksoset, siksi mua pelottikin että hcg olisi ollut vielä korkeella. Ja ultrallakin vielä katsotiin ja tyhjä oli.

Oma tyhmä napa.. Tuo tuhruttelu kyllä saa mut ihan raivoihin. Muutenkin taas ollut vähän sellainen matalalento päivä ja tekis mieli jo painua pehkuihin..

Haleja kaikille!! :hug: :hug:
 
Mymmyryy Yhden PASin jälkeen ihmettelin hirveesti sitä, että negan jälkeen alkanut vuoto oli niin vähäistä. Kuitenkin sinne oli alkiokin laitettu ja niin vähän tuli ulos. Aiemman PAS-negan jälkeen vuoto oli nimittäin ollut runsasta ja "näin" selvästi alkionkin, kun se tuli ulos. Ton vähäisen vuotokerran jälkeen tehtiin heti perään uusi PAS ja kontrolliultrassa kohtu näytti hyvältä, ei nestettä. Jonnekin se kaikki oli sieltä sit kaikesta huolimatta poistunut.

Voimia sulle! Toivottavasti selviät ilman jatkonumeroa.
 
Heips kaikille!

Merkku: :hug: Voi miten ikävää! Laitoin sulle y:tä noista hcg-asioista. Lukaisepa läpi, josko edes jotain hyötyä siitä olisi.
Mitä sulle sanottiin jatkosta, katsotaanko uudelleen ultralla vai verikokeella?
Omien kokemusten kautta muistelisin, että ultrassa ei raskautta näy ennen kuin hcg ylittää 1000, olenkohan ymmärtänyt oikein? Eli jos raskaus vasta alussa, ei mitään kai vielä välttämättä näykään, kun arvo on vasta 580. Mutta eihän tuo nyt vielä mikään mahdottoman surkea arvo ole. Miten pitkällä raskaus voisi nyt olla? Todella omituista, ettei tukilääkitystä annettu, eipä sillä kai mitään haittaakaan olisi voinut olla. :headwall:
 
Kysynpä vielä, kun täällä on niin monta alkuraskauden kokenutta (ja useammat vielä moneen kertaan). Meillä on nyt ihan luomuilua menossa, koska monestakin syystä halutaan pitää noin toukokuulle taukoa PASeista raskaan syksyn jälkeen. Mulla oli sunnuntaina kp 20 (jos tuhruttelusta laskis, niin olis ollu jo kp 22/23) ja yhtäkkiä illalla alkoi voimakas oikean puolen alavatsa- ja -selkäkipu. Mietin ensin, ettei ovis voi olla näin myöhään eikä menkat voi alkaa näin aikaisin. Sit heräsi pieni toivon kipinä, kun tajusin, että kyseessä voiskin olla alkion kiinnittyminen. Mitä mieltä olette? IVF:n tuoresiirron jälkeen tunsin aivan vastaavan, voimakkaat toispuoleiset menkkakivut, jotka kesti joitakin tunteja. Silloin siis sain plussan raskaustestiin (km rv 13). Ootteko te muut tuntenu kiinnittymistä? Mihin aikaan kierrosta? Milloin on voinu tehdä rask.testin?

Kyselee varovaisen toiveikkaana Tuomis
 
Tuon EllaEliaksen huomautuksen jälkeen minäkin vähän lukasin nuota hcg-taulukoita ja ei merkun tilanne sen mukaan ihan toivoton ole. Pidetään nyt peukut pystyssä että kaikki menisikin hyvin. Kummallinen lääkäri kun ei siltikään antanut tukilääkitystä..

Tuomis. Mulla on aina kiinnittymis aikoina ollut aika kovaa vihlontaa ja kivistystä masussa. Melkein aina muutama päivä oviksen jälkeen jo tiedän että onko siinä kierrossa mitään mahdollisuuksia plussaan. Tuntunut aina ihan kuin ovis kivut vain jatkuisi ja jatkuisi ja silti tuntuu että menkat alkaisi pian. Mutta eivätpä ikinä niissä kierroissa ole alkanut ;)
Eli voi hyvinkin olla kiinnittymiskipua b :D d

Nyt menen kyllä makkarin puolelle jo :D
 
Huomenta! Nyt lähtee sitten taas clomit nassuun... ovista odotellessa....

Minustakin kuulosti kyllä vähän oudolta tuo Merkun tilanne. Tuulimunaraskaudessani lueskelin noita hcg-juttuja oikein urakalla ja netissä oli kirjoittanut joku että hänellä oli hcg vain jotain 600 viikolla 6plus. Ja terve lapsi syntyi 9kk päästä.

Pääsetkö uusintaverikokeeseen? Jos hcg tuplaantuu joka toinen päivä niin kyllähän siitä sitten jo näkee onko kaikki ok. Vai olenko väärässä?
 
Ellaelias: Kiitos, vastattu yksäriin.

Julietta:: Ajattelin huomenna mennä uusintakokeeseen

Tuomenmarja: Ompas mukavan jännä tilanne, se olisi kiva, jos ihan yllärinä luomuna tärppäisi..Mä en ole (kai) koskaan tuntenut alkion kiinnittymistä, tästä aiheesta oli joskus pino ja kyllä moni kirjoitti, että alkion kiinnittyminen tuntui todella voimakkaana kipuna.

mymmis: Mikä tilanne? Toivottavasti kohtu tyhjenee spontaanisti nyt kokonaan, ettei tarvi pelätä kohtutulehduksia tms. (se tästä nyt vielä puuttuisi)..

:hug: Merkku
 
Realmerkku Hyvä, että meet vielä uusintakokeeseen. Kurjaa, jos jää jotain spekuloinnin varaan. Ja toivotaan vielä parasta.
Muistatko milloin ja missä tollanen pino alkion kiinnittymistuntemuksista oli? Löytyisköhän vielä?

Tuomenmarja
 
merkku hyvä, että meet uudestaan, niin nähdään, että nouseeko hCG.
Nyt olo on parempi, ei kipuja muuten, kun lähtee liikkeelle (siis reipasta kävelyä tai raskaan tavaran nostamista). Vuotoo ei just nyt tuu, toisaalta hyvä.
julietta hyvä, että O on nyt löytynyt. Ja sitä voi hyödyntää.

(.) Mä eilen selvittelin noita adoptio-juttuja tarkemmin. Hurjat vaatimukset joillain mailla adoptio-vanhemmilta/perheeltä. Mutta kattottaan nyt ajan kanssa tätä hommaa.
Sijaisvanhemmuuskaan ei ole poissuljettu. Annetaan nyt ajan kulua ja kattotaan mihin suuntaan tää homma kaikenkaikkiaan etenee.
Mä ajattelin, että tänään vois lähteä vähän liikkeelle. Oon ollut perjantai-illasta lähtien sisällä ja maannu sängyssä, istunut koneella tai sohvalla kattonu telkkaa :headwall: . Mutta mä oon tehnyt kaiken ton luvan kanssa :saint: .
 
Huomenta naiset! Ja kiitos empatiasta.

Voi voi Merkku toivottavasti pääset huomenna taas verikokeeseen. Tiedän että sellaset "hyvin tässä vielä käy"-tsempit tms. on ihan turhia joten säästän sut sellasilta... nyt ei taida auttaa muu kun yrittää pitää pää kylmänä ja ajatukset muissa asioissa.

Mulla on nyt varmaan joku superovis päällänsä, ihan mahotonta kipuilua alavatsalla. Kierto on ollu hukassa viime km:n jälkeen enkä usko ovuloineeni koko syksynä ollenkaan joten ehkä ne tulee nyt kaikki kerralla ;) Ja Tuomenmarjaa ja Leinikkiä mukaillen toivottavasti kipuilu jatkuu...

Mulla on tänään vapaapäivä, taidan lähteä pihalle. Mä oivalsin tässä muutama viikko sitten jotain todella tärkeetä omasta motivaatiostani liikunnan suhteen: sen sijaan että piiskaan itseäni lenkille ja poden huonoa omaatuntoa kun en jaksa liikkua tarpeeks, tulen liikkuneeksi enemmän kun lähden ulos selvittelemään omaa päätäni. Siis että mun kuuluu ulkoilla ja kävellä itsekseni ihan oman pääni selkeyden ja hyvän olon takia eikä sen liikunnan takia - saatteko kiinni? Äh, vaikea selittää mutta mulla jotenkin toimii! :)

Mukavaa päivää kaikille!
 
Ja vielä adoptiosta: meillä ei asiasta ole sen enempää omalla kohdalla puheltu, mies uskoo omaan lapseen ja miksen kyllä minäkin. Mutta tuttavaperheen adoptiomatkaa on seurattu tiiviisti ja mietitty ajatusta siitä vinkkelistä, ja asia tuntuu kovin luontevalta. Vaatimukset vanhemmille on kyllä kovat ja prosessin hitaus hermojaraastava...

Mymmyryy vointeja ja :hug: Anna itelles kaikki maailman aika toipua.
 
majakka mä silloin kolmannen km:n jälkeen kanssa kävin piiiitkillä kävelylenkeillä. Ihan oman pään takia. Mä kiukuttelin siellä lenkillä ja joskus itkin aurinkolasien takana. Yleensä matka alkoi tai loppui hautausmaalle pienen haudalle. Ei kotona koko aikaa voinu lapsille näyttää itkuista ja surullista naamaa. Ymmärrän siis hyvin.
Kyllä mä nyt annan ittelleni aikaa ja otan iisisti, siihen asti, kun roppa taas on suht omalla tasolla...
En mä oo kuitenkaan ihan luopunut ajatuksesta omastakaan bio-lapsesta. Tässä nyt pää vaan pohtii erilaisia vaihtoehtoja :heart:
 

Yhteistyössä