Toisten koirien kohtaaminen, antakaa mulle neuvoja...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koiraongelma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koiraongelma

Vieras
Mulla on sekarotuinen isohko narttukoira ihan kohta 6v.
Oli n.vuoden ikäinen kun täysin vieras saksanpaimenkoira kävi päälle ihan puskista. Selvittiin muutamalla tikillä fyysisesti, mutta henkiset arvet on edelleen.

Asuttiin nartun ekat vuodet maalla missä ei juuri muita koiria kohdattu. Puoli vuotta sitten erosin avomiehestäni ja muutin kuntamme keskustaan tän narttukoiran kanssa.

Alkuun totuteltiin muihin kulkijoihin ihan vaan istumalla tuolla ns.kylänraitilla ja katseltiin ohikulkijoita. Koira istui vieressäni ja palkkasin sitä herkuilla. Aina kun näki toisen koiran alkoi pöhistä ja puhista, korvat katosi, riehui, räyhäsi, vaahto lensi suupielistä ja oli aivan mielenvikainen... :ashamed:

Ainoastaan koiran raahaaminen väkisin tilanteesta pois helpotti/rauhoitti. Tai jos se toinen koira hävisi näköpiiristä.

Nyt ollaan siinä pisteessä, että ei voida kohdata muita koiria, mutta voidaan kävellä toisen koiranulkoiluttajan perässä.
Näissä jälkimmäisissä tilanteissa koirani pysyy löysässä hihnassa, mutta pöhisee, puhisee, ja on selvästi jännittynyt ja kireä. Kysymys kuuluu: MITEN toimin noissa tilanteissa? Olen sanonut napakasti EI ja olen vaihtanut suuntaa, olen palkannut kun kulkee nätisti, mutta mikään ei ole auttanut yhtään tippaa. Hirvittää vaan kun tulee talvi että menenkö mä ton nartun perässä kun vesisuksilla konsanaan jos on esim.liukasta....

Tuttujen koirien kanssa on reenattu kohtaamisia ja tultu tulokseen että varsinkin nartut on tuolle aivan punainen vaate, repii heti pelihousunsa kun näkee/haistaa. Uroksia SAATTAA sietää, riippuen täysin uroksen omasta käytöksestä. Mutta ei siis mitään selkeää linjaa mitä koiria sietää ja mitä ei.

Auttakaa mua armaat!!!
 
Oletteko käyneet koirapuistossa? Miten käyttäytyy siellä irti ollessa muihin koiriin?

Sen perusteellakaan ei voi vetää mitään johtopäätöksiä pääseekö remmirähinöinnistä. Olen tullut siihen johtopäätökseen 5 vuoden kokemuksella, että koiran sielunelämää ei voi joiltain osin arvata/tulkita/tietää.
 
Lähin koirapuisto on n.40km päässä ja suoraan sanottuna mä en todellakaan vois ottaa sitä riskiä että päästäisin ton vapaaks siellä. Mitä jos teurastaa jonkun toisen lemmikin sinne? Käytös täysin arvaamatonta toisten koirien kanssa. Kaverin 7v rotikkauros on sellanen jonka kanssa ovat juosseet vapaana ja tulevat toimeen, mutta onkin jäänyt ainoaksi. Tän rotikan kanssa sit yritetään paljon tehdä "yhteistyötä" ja kulkea tuolla julkisilla paikoilla kun tää rotikka ei oo toisista koirista moksiskaan. Mutta ei vaikuta meidän narttuun. Mä oon ihan neuvoton enkä tiedä mitä tehdä. Eikä mulla ole todellakaan varaa mihinkään ongelmakoirakouluttajiin.. :ashamed:
 
Itse toimisin seuraavalla tavalla: Ensin metsään purkamaan suurin energia ja tekemään tarpeet, sitten hihnalenkille. Hihnalenkillä hihna on koko ajan lyhyellä ja kulkeminen tien oikeaa reunaa, koira sinun ja reunan välissä. Vauhti saa olla sinulla reipas. Kun vastaan tulee kissa, koira, norsu tai dinosaurus, sinä et niitä huomaa vaan jatkat aivan samalla tavalla reippaasti eteenpäin, mitään puhumatta, hihna koko ajan samalla pituudella.

Tällä hetkellä sinä todennäköisesti ilmaiset koirallesi, että NYT on se hetki kun pitää alkaa äristä. Nyt vaara lähestyy. Itse et tätä huomaa, mutta koira lukee sinua kuin avointa kirjaa. Ja noudattaa viestimistäsi. Tuo viesti voi olla mikä tahansa, miten muutat toimintaasi ja olemustasi kun havaitset "vaaran" (vauhtisi muuttuu, hihna kiristyy, alat puhumaan tms.).
 
Ei tuohon auta kuin armoton treeni. Olet tehnyt periaatteessa ihan oikein, toisia koiria nähdessä palkkaat ja kehut kun on hiljaa. Ongelma on varmaan se, että olette edenneet liian nopeasti. Harjoitukset aloitetaan niin, että katsellaan toisia koiria todella kaukaa ja palkataan, ja kun tuo hermostuminen/puhkuminen jää pois, siirrytään ihan vähän lähemmäksi. Siis lyhennä välimatkaa vasta, kun koirasi pystyy olemaan puhkumatta ja pörhistelemättä. Monen tuhannen toiston jälkeen teidän lopulta pitäisi pystyä ohittamaan toinen koira.

Meillä on nyt 3 vuotias uroskoira, jonka kanssa tätä on tahkottu 2 vuotta. Suht hyvin menee jo, mutta lähiohitukset ei meilläkään edelleenkään onnistu. Eli treeniä, treeniä lisää. Ja kaupungissa harjoittelu joskus on hankalaa, tiedän, kun aina ei pysty vaihtamaan suuntaa jne, niin ettei koira huomaa. Koira ei saisi huomata tätä, koska se ajattelee että tilanteessa on jotain pelättävää kun lähdet yhtäkkiä toiseen suuntaan.

Eli, pysy rauhallisena, remmi löysällä. Ohjaa koiraa rauhallisesti sanoin jo kaukaa, "pepi, mennään tänne", "reunaan", ei koskaan remmiä kiristäen. Älä tee lähiohituksia, älä siis vie koiraasi liian vaativaan tilanteeseen. Opeta sille "jätä" käsky, eli käskystä se jättää tuijottamisen. Treenata voit esim. heittämällä sille namin maahan, ja sanot lempeästi "jätä". Heti kun koira siirtää katseensa namista pois, kehut ja palkkaat toisella namilla. Koiraa älä koskaan päästä sen namin tms luo, jonka olet käskenyt jättämään. Kun tuo on varma, alat käyttämään sitä jätä-käskyä kun se tuijottaa toista koiraa. Se ei saisi tuijottaa toisia liian kauan, koska se helposti kerää kierroksia sillä tuijotuksella/haastamisella.

Ja sit se tärkein, jos joskus olet päästänyt remmissä jotakuta vierasta/puolituntematonta moikkaamaan, niin ei enää tehdä. Tälläisen koiran kanssa ei moikkailla remmissä. Täytyy olla johdonmukainen, koiran täytyy luottaa siihen että sinä viet aina ohi, ja että se ei koskaan joudu nenätysten kohtaamaan vierasta.

Älä kiellä yms kun se puhkuu, siinä kohtaa todennäköisesti koiran korvat on jo sulkeutuneet ; olette menneet liian vaativaan tilanteeseen. Jos se puhkuu, ota takapakkia/vie koirasi kauemmas ja pura jännittyneisyys niin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä...;28994499:
Tällä hetkellä sinä todennäköisesti ilmaiset koirallesi, että NYT on se hetki kun pitää alkaa äristä. Nyt vaara lähestyy. Itse et tätä huomaa, mutta koira lukee sinua kuin avointa kirjaa. Ja noudattaa viestimistäsi. Tuo viesti voi olla mikä tahansa, miten muutat toimintaasi ja olemustasi kun havaitset "vaaran" (vauhtisi muuttuu, hihna kiristyy, alat puhumaan tms.).

Tätä olen pyrkinyt välttämään, tietoisesti olen kiristämättä hihnaa enkä puhu mitään, mutta kyllä mua aina hermostuttaa kun näen toisen koiran tulevan vastaan. Tuo mun narttu painaa n.50kg ja sen raivo toisia koiria kohtaan on sellainen että varaudun väkisinkin sen "hyökkäykseen". Ohitustilanteet on ihan hirveitä kun se riehuu ja poukkoilee kun villihevonen hihnan päässä. Mä en vaan saa sitä pidettyä. Siksi toimin niin, että kun havaitsen toisen koiran tulevan vastaan, mä koitan vaivihkaa kääntää oman koirani toiseen suuntaan ilman hermoiluita ja mahdollisesti jo ennenkun oma koirani huomaa vastaantulijaa. Sit vaan pokkana vaihdetaan lenkkireittiä. Mutta aika uuvuttavaa tuollainen "pakoilu" pidemmän päälle.
 
Tätä olen pyrkinyt välttämään, tietoisesti olen kiristämättä hihnaa enkä puhu mitään, mutta kyllä mua aina hermostuttaa kun näen toisen koiran tulevan vastaan. Tuo mun narttu painaa n.50kg ja sen raivo toisia koiria kohtaan on sellainen että varaudun väkisinkin sen "hyökkäykseen". Ohitustilanteet on ihan hirveitä kun se riehuu ja poukkoilee kun villihevonen hihnan päässä. Mä en vaan saa sitä pidettyä. Siksi toimin niin, että kun havaitsen toisen koiran tulevan vastaan, mä koitan vaivihkaa kääntää oman koirani toiseen suuntaan ilman hermoiluita ja mahdollisesti jo ennenkun oma koirani huomaa vastaantulijaa. Sit vaan pokkana vaihdetaan lenkkireittiä. Mutta aika uuvuttavaa tuollainen "pakoilu" pidemmän päälle.

Laita vedonestovaljaat niin ei pysty riuhtomaan. Tärkeintä olisi saada koiralle nyt luotto siihen, että sä pystyt hoitamaan tilanteet eikä sen tarvitse olla pomona silloin.
 
[QUOTE="koirallinen";28994508]
Älä kiellä yms kun se puhkuu, siinä kohtaa todennäköisesti koiran korvat on jo sulkeutuneet ; olette menneet liian vaativaan tilanteeseen. Jos se puhkuu, ota takapakkia/vie koirasi kauemmas ja pura jännittyneisyys niin.[/QUOTE]

tähän piti vielä kirjoittaa, että tilanteissa jossa kuljette toisen koiran perässä, niin ota vähän takapakkia jos alkaa puhkumaan. Anna koiran rauhoittua, ennenkuin jatkat seuraamista. Muuten tuo seuraaminen on ihan hyvää siedätystä.

Jos joudut ohitustilanteeseen josta et voi perääntyä ilman että koira huomaa, menet ohi rauhallisesti. Remmi löysällä, palkkaat ja kehut kun on hiljaa. Jos vetää remmin kireälle ja alkaa pullikoimaan, lopetat palkkauksen siihen ja menet vaan ohi, sanomatta koiralle yhtään mitään. Siinä kohtaa on sitten ihan sama vaikka se koira roikkuis perässä ketarat ojossa ulvoen, se ei kuule mitään, mutta te menette vaan kylmänviileesti OHI, koska sinä määräät niin ja sinusta tilanteessa ei ole mitään sellaista, jonka takia pitäisi jäädä ulvomaan siihen. Seuraavalla ohituksella sitten ehkä menee taas paremmin.. :)
 
Tätä olen pyrkinyt välttämään, tietoisesti olen kiristämättä hihnaa enkä puhu mitään, mutta kyllä mua aina hermostuttaa kun näen toisen koiran tulevan vastaan. Tuo mun narttu painaa n.50kg ja sen raivo toisia koiria kohtaan on sellainen että varaudun väkisinkin sen "hyökkäykseen". Ohitustilanteet on ihan hirveitä kun se riehuu ja poukkoilee kun villihevonen hihnan päässä. Mä en vaan saa sitä pidettyä. Siksi toimin niin, että kun havaitsen toisen koiran tulevan vastaan, mä koitan vaivihkaa kääntää oman koirani toiseen suuntaan ilman hermoiluita ja mahdollisesti jo ennenkun oma koirani huomaa vastaantulijaa. Sit vaan pokkana vaihdetaan lenkkireittiä. Mutta aika uuvuttavaa tuollainen "pakoilu" pidemmän päälle.

tämähän on kuin meidän elämästä vaikkkakin meillä on vain 25 kilonen 50 kilosen voimilla. mie oon luovuttanu. koirapuistossa ei rähinöi eikä irti ollessa jos toinenkin koira irti.

olisko vaan hyväksyttävä ettei oma koira oo ihan täydellinen?
 
[QUOTE="koirallinen";28994540]Siinä kohtaa on sitten ihan sama vaikka se koira roikkuis perässä ketarat ojossa ulvoen, se ei kuule mitään, mutta te menette vaan kylmänviileesti OHI, koska sinä määräät niin ja sinusta tilanteessa ei ole mitään sellaista, jonka takia pitäisi jäädä ulvomaan siihen. Seuraavalla ohituksella sitten ehkä menee taas paremmin.. :)[/QUOTE]

Siis asiahan on vakava, mutta aloin nauraan ääneen kun luin tän koska näen tän tilanteen sieluni silmin... :ashamed: :D
Ajattelin myös ruveta tekemään kaikkea aivojumppaa tuon akan kanssa, jos opettais sille uusia temppuja kotona yms..
 
Siis asiahan on vakava, mutta aloin nauraan ääneen kun luin tän koska näen tän tilanteen sieluni silmin... :ashamed: :D
Ajattelin myös ruveta tekemään kaikkea aivojumppaa tuon akan kanssa, jos opettais sille uusia temppuja kotona yms..

:D on vakava joo, mutta kieltämättä itseänikin joskus itkettää JA naurattaa kun meidän 5-kiloinen rähjäroope on oikeasti poukkoillut siellä remmin päässä kuin mikäkin kumipallo. On tullut välillä vedettyä sitä niin että remmi on mennyt siinä hutakassa mahan alta ja koira tulee perä edellä koikkelehtien ja välillä se on kompastunut rähjätessään ja lentänyt turvalleenkin. Ollaan kyllä perimmäisen nolo parivaljakko varmaan. Mutta sillehän ei mitään voi, jos annan käskyn mennä ohi ja toinen ei kuuntele vaan riekkuu remmin päässä miten sattuu. MÄ en anna periksi :D Noh, kaikki tämä itsensä nolaaminen on ilmeisesti vaikuttanut ja minut on palkittu, koska nykyään se lähiohitus saattaa hyvin mennä parilla haukulla, mahoton riekkuminen on jäänyt.

Kannattaa tehdä aivojumppaa ja justiinsa vähän revitellä esim. jossain metsässä että energia purkaantuu. Monet remmiongelmat koirien kanssa kuulemma johtuu siitä, että ne ei pääse purkamaan energiaa. Ovat vaan sohvaperunoita kaiken aikaa. Meilläkin käytös selvästi huonontuu, jos tulee päiviä jolloin ei tehdä mitään aktiivista nenätyötä tms.
 

Yhteistyössä