Minulla takana 1 synnytys (poika 1 v 9 kk), keskeytetty raskaus trisomia21 vuoksi, nyt raskaana ja taas sama rumba menossa.
Ensimmäisessä raskaudessa veriseura+nt-ultra (muistan kyllä paniikin, kun kätilö ei meinannut saada lukemaa ja heijasi siinä 2.1 - 2.3 mm välillä) ei hälyttänyt vaikka ikää 38 v, raskaus sujui hyvin ja terve lapsi syntyi.
Toisessa raskaudessa (-07) nt-ultrassa turvotus 7,5 mm, jolla perusteella jo laitettiin seuraavana päivänä omasta pyynnöstäni istukkatutkimukseen. Lääkäri sanoi, että erittäin suurella todennäköisyydellä Down+muutakin ongelmaa turvotus huomioon ottaen. Vastaus tuli jo kuudessa päivässä ja oli Trisomia21. Raskaus keskeytettiin 13+3 viikolla. En jaksa kertoa, mitä kaikkea kävin läpi, mutta itseäni helpotti eniten se, ettei tarvinnut odotella viikkokausia pääsyä lapsivesinäytteeseen ja sitten vielä sen tuloksia. Päällimmäiseksi opetukseksi itselleni tästä kaikesta oli "osasin keskittyä nauttimaan jo syntyneestä lapsestani enkä jäänyt suremaan liikaa tapahtunutta.
Nyt menossa raskaus viikolla 12+2 ja takana jo niskaturvotusmittaus sekä omasta pyynnöstäni istukkatutkimus. Tällä kertaa verinäyte ohitettiin, koska sanottiin, ettei sitä kannata tehdä, koska menet kuitenkin istukkanäytteeseen. Lisäksi ajattelin, että koska minulla on 40 vuotiaaana tuo ikäriski jo 1:52 (? viikolla 12), niin jään veriseulasta kuitenkin kiinni, vaikka veriarvot olisivatkin normaalit. Näin meinasi myös lääkäri joka tutki raskauden keston ennen istukkatutkimukseen lähettämistä. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta koska ikäni puolesta riski on noin 2 %, niin pidimme istukkanäytettä tarpeellisena. No, tutkimuksen jälkeen olin vähän toista mieltä, koska se oli sillä kertaa ihan järkyttävä kokemus. Tutkimus kesti kauan, lääkäri sähkäsi ultraäänilaitteen kanssa, näytettä otettiin kolme kertaa, siis työnnettiin sitä näytteenottoputkea siihen isomman neulan sisään. Sikiö näkyi ruudulta ja näytti että neula osuu siihen. Olin ihan paniikissa ja itkin hysteerisesti tutkimuksen jälkeen ja olin ihan varma että tuon tutkimuksen jälkeen km-riski on vähintään 50 % eikä 0.5-1%. No lääkäri vähän rauhoitteli ja sanoi, että tutkimus meni kuitenkin hyvin, ja että joskus joudutaan ottamaan monta kertaa näytettä, että saadaan hyvä näyte...
Ohjeeksi antoi paljon lepoa, runsaasti vettä (rentouttaa kuulemma lihaksia ja kohtua) ja tarvittaessa parasetamolia ohjeen mukaan.
Ohje siis muille; jos olette herkkiä, älkää katsoko monitoriin, sulkekaa silmänne tai katsotaa kattoon. Ja kysykää lääkäriltä, jos joku jää vaivaamaan.
Nyt tutkimuksesta kulunut viisi päivää ja edelleen olen raskaana (huh), lopullisen varmuuden saan ensi tiistaina, kun menen yksityiselle ultraan, vasta sitten uskallan huokaista helpotuksesta lopullisesti. Hyviä tuloksia kuitenkin tuli jo istukkanäytteestä 4 PÄIVÄÄ näytteeoton jälkeen:! Ei trisomioita tai muitakaan poikkeamia.
Tähän mennessä kaikki siis toistaikseksi ok.
Veriseulasta yleensä: Minulla on sellainen käsitys, että veriseurasta kiinni jääneistä vain noin 2 % todellisia ja 98 % aiheettomia hälytyksiä. Kannattaa siis aina suhteuttaa nuo prosentit siihen oman paniikin määrään, kun tulee kirje tai soitto asiasta. Lisäksi kannattaa kyllä kysellä ne todelliset arvot, että mikä on pielessä eikä vain sokeasti mennä jatkotutkimuksiin ilman tarkempaa tietoa. Meille ainakin kerrottiin veriseulasta tulos ilman niskaturvotuslukemaa ja ilman ikäriskiäkin. Monillahan tuo ikäriskikin on jo niin suuri, että se antaa positiivisen tuloksen, vaikka veriarvot ok. Ystäväni 40 v. kieltäytyi lapsivesipunktiosta ja kävi yksityisellä ultrassa, lääkäri tutki turvotuksen, nenäluun, sikiön liikkeet, sydämen virtaukset ja totesi, että hän on hyvin varma, että tällä lapsella ei ole ainakaan Down syndrooma. Käsitykseni mukaan siis kokenut lääkäri pystyy sanomaan jo hyvin paljon ultran perusteella. Meilläkin lääkäri kysyi, että haluatteko edelleen istukkatutkimuksen vaikka tutkimukseni perusteella kaikki näyttää hyvältä (turvotus, nenäluu, liikkeet, koko, sydämen jotkut virtaukset jne.).
Olen lukenut jostain, että niskaturvotusultra+veriseula laajenee koko maahan vuonna 2010. Mielestäni pitäisi saada aikaan jonkinnäköinen kansanliike sen takaamiseksi, että näistä tutkimuksista annetaan oikeanlainen ja riittävä tieto kaikille siihen joutuville. Meinaan vaan sitä,että kun nuo tulokset aiheuttavat niin valtavasti huolta ja murhetta jo muutenkin herkässä tilassa oleville naisille. Raskaus on niin hieno ja ainutlaatuinen kokemus, ettei sitä pitäisi pilata näillä tilastoluvuilla ja tyhjilllä paniikkia aiheuttavilla kirjeillä ja ilmoituksilla. Ystävällenikin oli tullut vain kirje, että veriseulan tuloksen perusteella teille on varattu aika lapsivesitutkimukseen plaa plaa plaa. Mitään taustatietoa tms. ei annettu eikä edes soitettu asiasta.!