toisen lapsen saantiongelma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja krisu2
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

krisu2

Uusi jäsen
04.06.2007
2
0
1
Alonpas kyselemään muiden kokemuksia toisen lapsen saamisesta. Minulla on jo yksi lapsi, syntyi -00, ja nyt olen uuden miehen kanssa yrittänyt lasta yli vuoden. Kuukautisten kanssa on ongelmia, vuotoa on 3-4 pvä, ja sen jälkeen alkaa kuukautiset, kesto noin 6 pvä. Sairaalassa ei ole autettu, sanottu vaan, että ei hätää vielä. Onko kellään kokemuksia, neuvoja?
Miehen lapsensaantikyvystä ei tietoa...
 
Neuvoisin yrittämään uudelleen sinne lääkärille! Kertokaa, että teillä on ongelmia asian suhteen!
Jos ei muu auta, niin menkää ekana yksityiselle klinikalle, joissakin klinikoissa ensimmäinen käynti on ilmainen.
 
meillä myös ongelmia lapsen saamisessa. yksi lapsi on jo synt 01, toista yritetty uuden miehen kanssa, mies tutkittu ja kaikki paremmin kuin hyvin!!!!! ollaan yritetty noin parisen vuotta........haluaisin kuulla onko kukaan saanut luomusti vaika yritystä on ollut monta vuotta takana........tulikohan tää nyt mahdollisimman epäselvästi....sorkke!!!! :)
 
heips.. täällä yx jolla lapsettomuuden syytä ei löydetty. yritystä n 4v. lapsi sai alkunsa lopulta luomuna.. lapsettomuutta siis hoidettiin ivf:llä ja inssillä yksityisellä sektorilla..kallista!! mutta hyvää palvelua!
nyt pelko hiipii, että tän toisen lapsen haaveen kanssa kävisi samoin.. toivon mukaan ei... puolivuotta nyt oltu ilman ehkäsyä.
 
Heippa! Meillä myös ongelmia saada toista lasta. Esikoinen on syntynyt kolmisen vuotta sitten. Puolitoistavuotta on takana nyt toisen yritystä. Ekan lapsen kohalla ei ollut mitään ongelmia. Raskaus alkoi kolmannesta kierrosta ilman ehkäisyä. Siksi tämä lapsettomuus onkin tullut ihan täytenä yllätyksenä... Nyt ollaan kuitenkin hakeuduttu hoitoon ja ensi viikolla olisi aika tutkimuksiin sairaalaan. Krisu2:lle sanoisin, että varatkaa vain aika lääkärille ja menkää yhdessä miehen kanssa juttelemaan asiasta. Lääkäri voi laittaa miehelle lähetteen siemennestenäytteeseen. Siinä selvitetään siittiöiden määrä, liikkuvuus ja muoto.
 
Minä liityn tähän joukkoon :hug: eli meillä on sellainen tilanne että ollaan kohta jo kaksi vuotta yritetty toista lasta. Esikoinen on pian 3 v. Esikoinen tuli suht helposti, 4 kk pillereiden pois jättämisen jälkeen olin raskaana. nyt sitten ollaan yritetty tätä pikkukakkosta pian kaksi vuotta. maaliskuussa sairaalalääkäri määräs mulle 4 kk annoksen clomifen tabletteja kierron 3-7 pvnä. ei ole auttaneet kyllä mitään :| mitään muuta seurantaa ei ole ollut vielä tässä vaiheessa, kun lääkäri sanoi että kokeillaan ensin tämä 4 kk clomit ja analysoidaan miehen siittiöt. nyt kuulemma klinikka sulkeutuu kesän ajaksi joten todennäköisesti kesän aikana ei tuu sit tapahtumaan yhtään mitään hoitoja. kierto on kyllä vähän tasaantunut clomien myötä kun se on nyt clomien syömisen aikan ollut aina 32 pv, ennen clomeja kierto vaihteli 30-37 pvn välillä. eilen saimme tietoa miehen siittiöanalyysistä ja siellä oli kaikki kunnossa. mikäköhän tässä on nyt sitten tullut ettei sitä toista lasta vaan tule??? synnytyksen jälkeen ei olla käytetty mitään ehkäisyä. se lääkäri joka määräs mulle clomit totes lyhyesti että mulla on aika ohuet nuo limakalvot, voikohan se heikentää jotenkin hedelmällisyyttä? papa koe on ollut aina puhdas. nyt olis kp 13/32 pv menossa eli jonku ajan päästä pitää taas alkaa etsiin sitä ovulaatiota. kaksi kertaa olen ovulaation tikuttanut .
 
Meillä on siis yksi lapsettomuushoidoilla saatu lapsi, ja toista ollaan nyt ekaa hoitokiekkaa yrittämässä. Ensimmäinenkään ei siis tullut luomuna, mutta minukin diagnoosikseni tuli nyt "sekundäärinen lapsettomuus" kun yksi jo kerran on.

Mun ongelma on PCO. Siihen liittyy minulla jonkinasteisia sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, vaikka olen normaalipainoinen. Tarkemmin sanoen vielä hoikka.

Ovuloinut olen esikoisen jälkeen melkein joka kuukausi (ennen raskautta ei tapahtunut edes ovista kuin joskus ja jouluna). Minulla syy on lääkärin mukaan todennäköisimmin se, että munasolut on sokeriaineenvaihdunnasta johtuen huonolaatuisia.

Nyt sain siis kevyen hormonistimulaation ja diformin-lääkityksen (parantaa kudosten insuliiniherkkyyttä ). Olen yrittänyt olla nyt tosi tarkkana myös ruokavalioni suhteen (kovat rasvat ja turhat sokerit pois).

Tuo insuliiniresistenssi ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö on kuulemma yleinen syy lapsettomuuden takana. Jos esikon aikana on ollut vähänkään häikkää sokereiden kanssa, kannattaa käväistä vaikka tk-lääkärille asiasta puhumassa.
 
kivasti tänne on kertynyt keskustelijoita..=9 mulle ainakin tuki on tärkeetä. mulla alkaa tässä kierrossa terolut kuuri.. syön sitä sitten tonne elokuuhun ja menen uudestaan lääkärin vastaan otolle..yksityiselle... :$
 
Meillä eka synty v.1997 ja toinen v.2000. Välissä ei ehkäisyä. Kolmatta alettiin toivoa heti perään, mutta ei tulosta. Olin yhteyksissä lääkäriin, ja "tuomio" oli että ei asialle mitään tehdä, koska meillä 2 lasta tullut luomusti. Piti vaan kuulemma ahkerasti yrittää..hohhoijaa..V.2004 tulin raskaaksi, ja koin keskenmenon vkolla 8. Tämän jälkeen menin uudelleen hakemaan lääkäriltä apua, ja sanottiin että koska olin onnistunut tulemaan raskaaksi, ei mitään syytä tutkimuksiin tai hoitoihin..
Taas pari vuotta yritystä enemmän tai vähemmän, toivo alkoi aika lailla olla mennyttä. Kunnes keväällä 2006 tulin raskaaksi, mutta koin jälleen keskemenon vkolla 8. Nyt lääkäri otti jo tosissaan, ja sain papereihin maininnan sekundaarisesta lapsettomuudesta. Otettiin jotain kokeita ja määrättiin terolutit ja clomifenit ja toivotettiin onnea matkaan.
Kokeista ei löytynyt mitään, ja toinen lääkäri totesi että minun tapauksessani ei nuo terolutit ja clomifenit luultavasti tuottaisi tulosta, ja lääkäri oli muutenkin sillä mielellä että kannattaisi antaa jo olla ja keskittyä olemassa oleviin lapsiini.
No, jatkettiin luomuna ilman sen kummempaa yrittämistä. Joulukussa 2006 olinkin yllättäen taas raskaana, mutta tämäkin raskaus päättyi tammikuussa 2007.
Nyt otettiin sitten jo kaikki mahdolliset kokeet sekä minusta että miehestä ja saatiin lähete lapsettomuuspolille hoitoihin. Kokeissa ei ollut mitään, ja ensimmäinen käyntiaika lapsettomuuspolille osui maaliskuun alkuun, jossa oli sitten tarkoitus kartoittaa mitä tehdään.
No, kävi kuitenkin niin, että tulin raskaaksi heti silloin tammikuussa, yksiäkään kuukautisia ei ehtinyt välissä tulla. Ja lapsettomuuspolilla vain ultrattiin ja todettiin kaiken olevan mallillaan.
Nyt raskaus on vkolla 22,ja masussa potkii pieni poika.
Mitään syitä ei ole noille keskenmenoille ja sille etten vuosiin edes hedelmöittynyt, ole löytynyt. Huonoa onnea, sanoo lääkärit.
Minulla on kaikki nämä vuodet ollut sama mies, ja ikääkin vasta 30 vuotta, eli sieltäkään ei selitystä ole.
Nyt olen, kuten arvaatte uskomattoman onnellinen ja kiitollinen tästä pikku-ukosta ja hänen isosisaruksistaan.
 
Hyppään tähän pinoon myös :|

Meillä on esikoinen syntynyt 2002, sai alkunsa ekasta kierrosta kun pillerit jäi pois. Tuli tietysti tunne että tuohan käy helposti, ollaan helposti sikiäviä (kuten mun vanhemmat että miehen...). Oikeesti kyllä tiesin että ei se aina noin helposti käy! No, mulla tuli vauvakuume, miehellä ei heti.

Sitten tuli kesä 2005 ja jätettiin pillerit pois, puolen vuoden päästä näytti testi plussaa, mutta kesken meni. Ja vuosi taas odotettiin, tuli plussa, kesken meni :(

Siitä lähtien kun jätin pillerit pois on mua vaivannu tiputteluvuodot ennen menkkoja, eka ne oli sen 2-3 päivää. Sitten aika suurentu ja nyt se on sen 10-14 päivää enne menkkoja. Ja juu, olen nyt lääkärillä käyny (sillon ku eka keskenmeno oli niin tollahan ei ollu mitään teko sen kanssa :headwall: , näin se neuvolan täti sano) ja laittoi lähetettä eteenpäin, eli tutkimuksiin pääsen joskus syksyllä.

Jotenkin on vaan niin kummallista että tuommosesta "pienestä" naistenvaivasta (itse tuntuu ainakin siltä että tuo kun saatais kuntoon niin vois tärppiäkin tulla) joutuu lapsettomuustutkimuksiin (koska jollei lasta toivottais ni ois vaan määrätty ehkäsypillerit) :headwall: :headwall:

Mutta toivottavasti mekin (sekä te kaikki muutkin) saamme sen toisen ihanan lapsen!
 
Kiitos kaikille kirjoittajille! Ihana tietää ettei ole yksin. En ole vieläkään uskaltautunut lääkärille, vuotoa on ollut nyt jo toista viikkoa...varmaan alkaa hemoglobiinikin kohta laskea...Muistelin tuossa, että se e-polin täti sanoi kun siellä alkuvuodesta kävin, että seuraavan kerran kun tulen niin saan lääkärille ajan! Miksi se niin pelottaakin mennä sinne lääkärille? Ja kun tuo yksi lapsi jo on, niin kai sitä pelkää että uusi mies ei olisikaan hedelmöityskykyinen. Onko kellään muuten tietoa, kun mieheni on joskus töissä tutka-asemalla, siellähän voi olla jotain säteilyä, ja se taas vaikuttaa siittiöihin, niin onko tästä kokemuksia tai tietoa? Mieheni ei asiasta juurikaan puhu, juro suomalainen mies, niin olen itsekin ottanut sen asenteen, että ei sitten puhuta, annetaan olla! Hän haluaa lapsen, mutta jotenkin siitä puhuminen on aina ollut hänelle vaikeaa, kai hän pelkää, että hänessä jotain vikaa olisi, viitaten edellämainittuun...
 
Ei ainakaan mieheni veljelle ole tuottanut ongelmia tuo tutka-asemalla työskentely.

Meillä tyttö 03, joka clomien avulla lähti alkuun(takana kohd ulk.00), nuo varmaan yleisellä puolella "hidastavat" hoitoihin pääsyä.
Päätimmekin lähteä yksityiselle. Mies sai juuri kuulla simppojen olevan parempia kun viimeksi. Niin ja sitten sen soiton jälkeen alkoikin kuukautiseni :'(
Olisikohan se helpompaa jos löytyisi jokin syy?
 

Yhteistyössä