K
kolmen isä
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ehkä sinun tulisi hakea vertaistukea samoin tuntevista, ei saman kokeneista? Onko sillä väliä mistä esimerkiksi suru johtuu, kuitenkin sen käsittely on samankaltaista sen syntytekijöistä riippumatta.
A
ap
Vieras
mutta nyt kun ymmärrän, että vaikka joku on kokenut tämän saman, niin hän ei siltikään välttämättä tajua, niin tuntuu vain, että mitäpä tuota sitten suotta ketään vaivaamaan. näillä mennään.
Alkuperäinen kirjoittaja Diamond Dust:
Mutta jos itse pitää tajuamiseen kriteeriksi sen, että pitää olla tismalleen kokenut samanlaisen masennuksen samoilla "oireilla" (ei yhtään lievempänä tai kovin paljoo pahempanakaan), niin kyllä se karsii tosi paljon jopa "oikeasti tajuavia" ihmisiä pois...
*muoks* Eli ongelma ei olekaan enää siinä, ettei niitä tajuavia ihmisiä oikeasti olisi ympärillä vaan siinä, että itse on tehnyt järjettömät "kriteerit" toisille, koska voi ajatella, että toinen tajuaisi asian/murheen...
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
mutta tästä päästiinkin siis aluperäiseen pohdintaani, eli voiko siis ymmärtää masentunutta, jos ei ole itse masentunut koskaan? siis, voiko ihan oikeasti ymmärtää, että voi masentua vaikka ois kaikki ulkoisesti ok? epäilen.
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Työnantaja ja esimies eivät tajua.Sen olen karvaasti kokenut työpaikalla.
K
kolmen isä
Vieras
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
ainiin, mutta pitää siis olla joku tosi empaattinen. varmaan sellasia tosiaan on. hienoa ja tajuaakohan ne masentuneet sitten sen? mitä empaattinen ihminen tekee? noin yleisesti siis. kuuntelee vaan vai mitä hän voi sanoa?
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen isä:
heh, mitä jos ne terapeutit sitten baarissa töitten jälkeen puhuukin, että: " on ne kyllä jotku hulluja, emmä tajua miten ne voiki noin ajatella. että marsu kuollu ja ollaan sad, voivoi".
A
anika harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Juuri näin.
En minä voi ymmärtää, miltä lapsettomuudesta kärsivä ystävättäreni käy läpi, kun itse olen niitä, jotka tulee suunnilleen ajatuksen voimalla raskaaksi.
Mutta tukena olen ja olkapäänä.
A
anika harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen isä:
Jollain tasolla ehkä joo.
Minä luulin ennen, että ymmärrän keskenmenon kokeneita. Nyt keskenmenon jälkeen tiedän, että en ymmärtänyt kuitenkaan. En kyllä osaa oikein konkreettisesti selittää sitä eroa.
Enkä toki väitä, että edelleenkään osaisin asettua kenen tahansa keskenmenon kokeneen saappaisiin. Minun tapauksessani ei tarvinnut esimerkiksi miettiä niitä syyllisyyskysymyksiä, jotka joillakin saattavat olla (täysiin turhaankin ) pinnalla.
T
tossuliini
Vieras
Samaa mäkin ajattelin kun kirjotin sitä yhtä aloitusta ja olen siihen saanut ei-mukavaa kommenttia. Olen miettinyt nyt näiden minuuttien aikana että missä on ihmisten empatiakyky?? Ne jotka mulle vastasivat mun mielestä negatiivisella tavalla niin eivät varmasti ole kokenut samaa kuin mitä minä koin 22 vuoden aikana. Ei pelkästään noi kännipäisen kiinni käymiset ole pelkästään jättänyt minuun syviä haavoja mutta niitä on tässä turha tuoda enempää julki. Se on sen verran kova paikka ollut mulle että niitä ei viitsi uudelleen ruveta tuomaan julki jotka on jo ainakin kerran käsitelty.
T
tossuliini
Vieras
Samaa mäkin ajattelin kun kirjotin sitä yhtä aloitusta ja olen siihen saanut ei-mukavaa kommenttia. Olen miettinyt nyt näiden minuuttien aikana että missä on ihmisten empatiakyky?? Ne jotka mulle vastasivat mun mielestä negatiivisella tavalla niin eivät varmasti ole kokenut samaa kuin mitä minä koin 22 vuoden aikana. Ei pelkästään noi kännipäisen kiinni käymiset ole pelkästään jättänyt minuun syviä haavoja mutta niitä on tässä turha tuoda enempää julki. Se on sen verran kova paikka ollut mulle että niitä ei viitsi uudelleen ruveta tuomaan julki jotka on jo ainakin kerran käsitelty.
Eri ihmiset kokee eri asiat pahoina. Jollekkin joku "Naapurin maijalla se vasta rankkaa on" on oman ongelman väheksyntää, toista se rohkaisee, kun jollain muullakin on ollu vaikeaa ja on selvinny siitä.
Ei tietenkään voi tietää mitlä tuntuu, ainakaan täysin, jos ei ole kokenut, mutta jos vain saman kokenut voisi olla tukena ja ystävänä, niin vähiin kävisi ihmiseltä ´läheiset ja joutuis henkilökemiasta piittaamatta huolimaan ystäväksi sen saman kokeneen, jonka sattuu löytämään.
Mä en usko, että sama kokemus tekee ihmisestä automaattisesti toista saman kokenutta ymmärtävän, koska ihmisten reaktiot samaan asiaan on kovin erilaisia. Joku sellainen, joka ei ole kokenut samaa krisiä, voi olla paljon ymmärtäväisempi kuin saman kokenut, jonka suhtautuminen on kovin eri.
Ei tietenkään voi tietää mitlä tuntuu, ainakaan täysin, jos ei ole kokenut, mutta jos vain saman kokenut voisi olla tukena ja ystävänä, niin vähiin kävisi ihmiseltä ´läheiset ja joutuis henkilökemiasta piittaamatta huolimaan ystäväksi sen saman kokeneen, jonka sattuu löytämään.
Mä en usko, että sama kokemus tekee ihmisestä automaattisesti toista saman kokenutta ymmärtävän, koska ihmisten reaktiot samaan asiaan on kovin erilaisia. Joku sellainen, joka ei ole kokenut samaa krisiä, voi olla paljon ymmärtäväisempi kuin saman kokenut, jonka suhtautuminen on kovin eri.
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Masentuneesta itsesti riippuu tajuaako hän sen vai ei. Sinun tapauksessa ei ilmeisesti tajua, jonkun muun tapauksessa voi tajuta, että toinen ymmärtää.
Empaattisen ihmisen kommunikointitaidossa voi olla puutteita ja toiminnat voivat olla erilaisia. Siksi ei voi sanoa yksiselittäistä vastausta, mitä empaattinen ihminen tekee tilanteessa.
Ehkä sinä tajuat toisen ymmärtävän vain silloin, kun hän toimii juuri niin kuin sinä haluaisit hänen toimivan. Ehkä avainasemassa onkin sitten se, että miten sinä _haluaisit_ ymmärtävän ihmisen toimivan?
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
On totta, että on paljon ihmisä, jotka eivät tajua, mitä masennus on, mutta on tosiaan myös paljon ihmisä, joille ymmärtäminen on samaa kuin lohduttaminen juuri niillä sanoila tai keinoilla kuin itse haluaa.
Kaikki masentuneetkaan ei halua samoja asioita; joku loukkaantuu verisesti ehdotuksesta, että mentäis ja tehtäis jotain yhdessä, miten toinen voi olla niin ajattelematon, että ehdottaa jotain sellaista, kun eihän hän jaksa! Toinen taas on iloinen, että häntä muistetaan, vaikka ei jaksiasikaan lähteä.
Ei sama kokemus tarkoita ymmärtämistä, koska toinen ihminen voi haluta käsietllä saman asian han eri tavalla.
A
ap
Vieras
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
eli on mahdotonta saada apua, jos ei itse ensin tiedä, millasta apua tarttee. aika hullua. jos tietäs mikä auttaa, niin eikö ihminen voisi silloin itse auttaa itseään?
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tai sitten kaikki ovat potentiaalisia ymmärtäjiä, kunhan osaa karistaa omat ennakkoluulonsa ja enekaikkea päästää irti siitä ajatuksesta, että "kenelläkään muulla ei ole yhtä vaikeaa kun mulla ja kukaan ei voi ymmärtää muo, ei varsinkaan toi, kun sillä on aina niin helppoa"
Sillä helpon elämän eläjällä voi olla aikaa olla empaattinen ihan eri tavalla kuin itsekin ongelmien kanssa painivalla.
A
ap
Vieras
A
ap
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
eli, jos on joku ongelma niin se oma ihan omaa syytä, jos ei kukaan ymmärrä, kun ei
a) osaa itte asennoitua oikein
b) määritellä itse, miten tahtoo itseään autettavan.
mielenkiintoista.
Similar threads
- Ylpeä Isukki ov
- Aihe vapaa
- Ylpeä Isä ov
- Aihe vapaa