Toinen mielessä!!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tohmokainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tohmokainen

Vieras
Heips!!!!
Haluaisin toisen lapsen, mutta jostain syystä ei ole viellä tärpännyt,Tyttöni on nyt 1v 3kk... Onko kellään kokemusta tästä samasta asiasta....????

Toinen lapsi kun olisi todella haluttu. Olen myös kuullut että voi mennä vaikka viisikin vuotta ennenkuin tärppää uudestaan.
Mitään vikaa minussa ei ole,Gynellä käynyt tarkastuksessa.Ja kuinka nopeasti teillä on alkanut kuukautiset ensimmäisen synnytyksen jälkeen???
Olisin todella kiitollinen jos saisin vastauksia olen tämän asian kanssa todella yksin.
 
Mulla alko kuukautiset vasta kun lopetin imetyksen, niin siitä n. se 28pv. Imetin yhdellä iltasyötöllä vielä vuoden kieppeille.. Toisen kerran täälläkin haaveillaan raskautuvan, joten saas nähdä millon tärppää.. Mulla vasta toinen yrityskierros alkamassa..
 
Hei!
Meillä esikoinen täyttää kohta 2,5 vuotta ja toista on yritetty jo noin 1,5 vuoden ajan. Esikoinenkin sai alkunsa clomien avulla, ongelmana on ollut korkea prolaktiini ja sitä kautta epäsäännölliset kierrot ja ovuloimattomuus. Nyt on taas kolmas clomikierto menossa ja tämän viikon lopulla selvinnee, oliko niistä apua asiassa. Esikoisen jälkeen minulla alkoi menkat jo noin neljän kuukauden kuluttua synnytyksestä, vaikka täysimetin.
Pikkukakkonen olisi täälläkin todella haluttu ja yrityksen puutteesta ei voi kyllä syyttää...
 
Kysymys sulle kalat...eikö sulla tuohon korkeaan prolaktiiniin ole ollut lääkitystä? Clomithan eivät siihen auta ,vaan siihen on oma lääkkeensä.
Mietin vaan ,et itsellä ollut joskus prolaktiini korkeella ja siihen tuli lääkitys (parlodel) ja lisäksi clomit.
Pelkillä clomeillako sulla viimeksi tärppäs ja oliko myös silloin tuo prolaktiini korkea? Kysymystä heitän kun pähkäilen mitä itsellä seuraavaksi...jos arvo korkea pelkkää clomia on turha syödä.
 
Hei Pälli!
Niin unohtui sanoa, että minulla on lääkitys korkeaan prolaktiiniin. Ennen esikoista se saatiin hoidettua niin, että pääsin eroon siitä lääkityksestä ja esikoinen sai alkunsa pelkästään clomien avulla eikä siis prolaktiini silloin enää ollut korkealla. Minullakin oli ekana lääkityksenä aikoinaan parlodel, muttei se sopinut minulle. Nyt syön Dostinexia, arvot on saatu kuriin, mutta lääkitystä jatketaan edelleen jonkin aikaa (on yritetty yhdesti jättää pois, mutta arvot pomppasivat taas taivaisiin. Eli nyt siis mennään dostinexin ja clomien voimalla...ja aina välillä myös terolutit apuna.
 
Sulle kalat, tai jos joku muukin haluaa vastata...:) Siis jos on ongelmana epäsäännöllinen kierto, eikö pelkkä clomifen välttämättä tepsi? Minulla myös ensimmäisen lapsen yritysaikana todettiin prolaktiini HIEMAN korkeana, muttei asiaan puututtu. Clomeilla kuitenkin ekasta yrityksestä tärppäsi, söin myös teroluteja.(ei kyllä koskaan silti tullut juurikaan säännöllistä kiertoa) Nyt toista yritetään, ja kierto jopa yli 40päivää. Tässä kierrossa aloitin clomifenin, testi negaa, muttei menkkoja kuuluu. Lääkäri käski jättää terolutin pois seuraavasta kierrosta, koska siitä ei minulle mitään apua...Nyt ei ole tässä raskausyrityksessä prolaktiinia mitattu, mutta voisiko se olla nyt enemmän kohollaan kuin aikaisemmin, kun kierto kuitenkin noinkin pitkä. Voi kun tärppäisi pian. Muillekin kovasti onnea yritykseen.
 
Hei Anna!
Onko sinun ensimmäinen minkä ikäinen, lähinnä sillä kysyn, että oletko milloin lopettanut imettämisen? Silloinhan prolaktiini voi helpostikin olla liian korkea.
Kyllä pelkästään clomitkin voivat auttaa epäsäännölliseen kiertoon, olemme niin yksilöitä, että joillekin se riittää, joillekin tarvitaan tueksi muita keinoja. Mutta jos sinulla on joskus todettu korkea prolaktiini, niin sinuna yrittäisin päästä verikokeisiin, että saisit siihen varmuuden.
 
Olen ollut viimesyksystä asti Wish A Baby ketjun vakijäsen (yksi perustajista), mutta nyt kun kuudes yrityskierto pärähti käyntiin niin ajattelin että olis kiva saada tukea myös semmoisilta joilla yksi lapsi on jo ennestään.

Taustoja: Molemmat ollaan 22, yhdessä 6v. Esikoinen 1v10kk ja imetys lopetettu kun esikoinen 11kk, eli melkein vuosi sitten. Ekan kohdalla ei alkuunsaattamisessa ollu ongelmia, raskauskin sujui aivan mainioisti. Mitään hormonijuttuja tai muita "toimintahäiriöitä" minussa tai miehessä ei ole diagnosoitu.

Mulle on nyt selvinny että lapsen teko ei ole leikkiä, ainakaan niille jotka sitä todella toivoo, ja vaikka yritysaikamme on vielä suhteellisen lyhyt niin jotenkin olen alkanut mieleni sopukoissa totuttautua ajatukseen että yhteen jää tämän perheen lapsiluku (haaveissa oli 4!!!).

Kierto on ollut säännöllisen epäsäännöllinen (27-36), mutta nyt tämän yritysajan ne on pysyny 28-30pv:n sisällä. Menkatkin alkoi jo 3kk synnytyksestä...

Pelkään kuin ruttoa sitä että joudun hautaamaan lopullisesti haaveet suurperheestä, tai edes siitä paljon toivotusta pikkukakkosesta. Toivottasti täältä saa apua tilapäiseen masennukseen asian suhteen...
 
Hei Kk!
Tunne on tuttu. Meillä oli hieman ongelmia ennen esikoista, hänestäkin haaveilimme kauan, mutta kuitenkin clomeilla apu saatiin todella nopeasti ja raskausaika meni todella hienosti. Nyt kun yritystä toisen suhteen on ollut jo jonkin aikaa, on todellakin hiipinyt mieleen ajatus, että esikoinen jääkin ainokaiseksi...Ja että kyllä saa todella olla kiitollinen, että on edes hänet saatu sulostuttamaan elämäämme. Mutta kyllä haaveissa on aina ollut 2-4 lasta. Minä olen 30, mies 31. Miestä ei ole koskaan tutkittu, koska alunpitäen ongelmat olivat minun hormonitoiminnassa. Nyt eilen minulla alkoi neljäs clomikierto eli mennään TAAS kp 2:sta ja eilisestä masennuksesta on rippeet jäljellä ja on taas pakko asennoitua toisella tavalla uuteen kiertoon.
Ei tämä todellakaan leikkiä ole. Minulla on niin epäsäännöllinen kierto, että oikean ajankohdan löytämiseksi on pakko tikutella, koska minulla ei edes aina ole kunnon ovulaatio-oireita. Tuntuu välillä, että se menee yhdeksi kyttäämiseksi koko touhu.
Tikutteletko sinä ovista? Tiedätkö sinä, ovuloitko lainkaan? Kiertosi kuitenkin on noin säännöllinen, että ensimmäisenä tulisi mileen ovuloimattomuus...
Mutta tsemppiä, pakko täältä suosta on joskus ylös päästä =)
 

Yhteistyössä