O
-onneksi on perhe-
Vieras
Nyt on pakko tulla avautumaan tänne, kun koko päivä on mennyt taas kyyneleitä nieleskellessä. Tilanteeni on siis se, että minulla on aivan ihana mies, 10 kk vanha lapsi ja ensi kesänä tulossa toinen lapsi. Tämä toinenkin raskaus oli toivottu ja olen aivan haltioissani raskaudestani. Onneani varjostaa kuitenkin niin kutsutut ystäväni. Nyt tämän toisen raskauden aikana 3 läheisintä ystävääni ovat "hylänneet" minut. Yksi sai uuden työpaikan eikä sen jälkeen ole ehtinyt pitää yhteyksiä. Hänellä on liian kiire juhlimisen ym asioiden takia. Toinen ystäväni erosi avomiehestään, eikä ole sen koommin esimerkiksi vastannut puheluihini, vaikka olen yrittänyt sanoa haluavani olla hänen tukenaan. Kolmannella ystävällä on vaikeuksia omassa avioliitossaan ja vaativa esikoislapsi. Hän on todennut ettei aio toista lasta tehdä ihan vähään aikaan. Vielä ennen tätä toista raskauttani olimme hyvin läheiset, soittelimme usein ja tapasimme säännöllisesti. Nyt raskauteni myötä hän ei enää soita minulle. Olen yrittänyt olla kiinnostunut ystävieni elämästä, kysellyt kuulumisia enkä mielestäni ole raskaudestani jaaritellut loputtomiin. Onhan kysymyksessä jo toinen lapseni, eli suhtautuminen raskauteen on toisenlaista kuin esikoista odottaessani. Olen hyvin loukkaantunut ystävieni käytöksestä. Mielestäni en ole tehnyt mitään sellaista että ansaitsisin tällaista kohtelua. Tuntuu että ystäväni kokevat minun "pettäneen" heidät raskautumalla. Viime aikoina olen tuntenut oloni hyvin yksinäiseksi, sillä muita läheisiä ystäviä minulla ei juuri ole. Päivät kuluvat itkeskellessä ja tuntuu kuin eläisin sumussa. Olen todella onnellinen lapsestani ja tuntuukin että jaksan vain perheeni takia. Onko muita samanlaisessa tilanteessa olevia? Mitä minun pitäisi tehdä?