toinen lapsi ja muiden reaktiot

[hormonihirmu]

Minua on mietityttänyt nyt kun toista odotan, että onko muilla odottajilla lähipiiri suhtautunut toisen lapsen odotukseen vähän nuivasti. Minusta tuntuu, että meillä on. Ensimmäisestä oltiin aika innoissaan, vaikka elämäntilanne oli vielä aika epävakaa. Meillä tulee lapsille 2,5 vuotta ikäeroa, onko se sitten syy, onko se monen mielestä liian vähän? Jotenkin kun on vielä vähän hormooneista herkkänä, tuntuu, että olinko jotenkin itsekäs halutessani jo toisen lapsen? Vai onko se aina niin, että esikoinen on esikoinen ja muut sitten niitä sisaruksia...en itse haluaisi ajatella niin. Toivoisin jokaisen lapsemme syntyvän yhtä odotettuna.

 

[Nadele]

Itse odotan vasta esikoistani, mutta meille on useampikin sanonut jo leikkimielisesti, että
"muistattehan sitten tehdä toisen perään niin ei jää ainokaiseksi lellittäväksi". Eli meillä tuskin tullaan ainakaan pienestä ikäerosta nuivistelemaan. Enkä muuten edes usko, että 2,5 vuotta pidetään mitenkään pienenä erona.

Ehkäpä kyse on vain siitä, että toisella lapsella ei ole enää vastaavanlaista "uutisarvoa" kuin ensimmäisellä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapsi olisi odotettu.

 

[Mirkku33]

Täällä on kokemusta juuri vastaavanlaisesta, availin tuossa taannoin siitä ketjunkin, joka löytynee jos kiinnostaa selata vanhoja.
Meille on nyt tulossa lähipäivinä neljäs muksu, ja nihkeetä on todella ollut, ihan kuin tämä meidän onnellisuus olisi joltain muulta pois. Kirjoituksessani nostin esiin kysymyksen, että eikö lähipiiri ja ystäviksi itseään nimittävät halua olla onnellisia meidän puolesta, vaikka itse eivät ehkä olisi samaa valintaa tehneet? Minä ainakin olen vilpittömän onnellinen jonkun toisen henkilön "saavutuksista", oli se sitten työ tai joku muu elämään vaikuttava asia, jota hän on halunnut ja toivonut kovin.

Onnea sinulle hormoonihirmu toisesta lapsesta!!

 

[Aurora Vee]

Meidänkin suvuissa ja kaveripiireissä innostus tulevista lapsista on laantunut lapsimäärän kasvaessa - johtuen siitä että parina viime vuonna ympärillämme on ollut vauvabuumi. Esimerkiksi appivanhempani ovat saaneet 6 lastenlasta 4:ssä vuodessa. Toki ollaan iloisia, muttei enää kysellä äidin vointia joka kerta eikä hössötetä jos raskaus etenee hyvin. Ajatellaan että äiti jo tietää mistä on kyse eikä itsekään mieti jokaista kolotusta.

Minusta se on ihan ymmärrettävää, en itsekään enää mennyt raskaudesta niin sekaisin toisella kertaa. Joskus harmitti jos oletettiin että jaksan yhtä hyvin kuin ennenkin ja joutui itse muistuttamaan tilastaan. Mutta silloin ymmärrystä toki löytyi.

Meidän lapsille tuli ikäeroa n. 1½ vuotta, mutta pientä ikäeroa ei hämmästelty ainakaan meidän kuullen. 2½ vuoden ikäero on ihan normaali, en usko että sitä pidetään yleisesti liian pienenä. Toki jotkut suosivat pidempääkin.

Kyllä minä uskon, ap, että teidänkin toisesta lapsesta ollaan innoissaan, vaikka esikoisen tuomaa huumaa ei ole enää odotettavissa! Onnellista odotusta!

 

[hellynen]

meillä tuli ykkösen ja kakkosen ikäeroksi 1v10kk. Ei niitä onnitteluja paljoa tihkunut kun kakkosesta kerrottiin. Reaktiot oli tylliä "jaa, vai niin". Vaikka tiesivät, että haluamme kaksi lasta mahd. pienellä ikäerolla. Sitten kun minulle tuli aivan kamala raskauspahoinvointi (olin mm. sairaalahoidossa, enkä pystynyt kotona ollessanikaan hoitamaan ykköstä) niin äitini oli suorastaan vihainen kun olen siihen tilanteeseen itseni saanut! Tosi reilua äkäillä mulle siitä, etten voi hoitaa lastani.

 

[kolmenmude]

Kakkosesta vielä muistaakseni onniteltiin, mutta kolmannesta sain kuulla "vai sellaiseen ratkaisuun päädyitte". Tai "jokainenhan toki tekee omat valintansa". Eihän se kivalta tuntunut. Vauvan synnyttyä sentään onnitteluja tuli kaikilta nuiviltakin henkilöiltä . Lämpimimmin asiaan suhtautui alusta asti anoppini, jolle tämä kolmoseni oli sentään jo yhdeksäs lapsenlapsi.

 

[Mitä odottaisitte?]

Kyllä lapsi on ensisijaisesti vanhempiensa projekti ja haluama. Ensimmäistä lastenlastaa odottavat isovanhemmat tietysti menevät siinä mukana sekaisin, mahdollisesti vielä toisestakin, mutta onhan se aika luonnollista, ettei siitä viidennestä lapsenlapsesta enää niin innostuta. Saattaa joillakin isovanhemmilla olla jopa kädet täynnä työtä niiden edellisten kanssa (joissakin suvuissa isovanhemmat tekevät aika paljon lastensa eteen ja hoitavat lapsenlapsiaan todella paljon). Mutta ei se tarkoita, ettei niistä myöhemmin syntyvistä tykättäisi tai heitäkin rakastettaisi, ensimmäinen vain taitaa olla se, jota hartaimmin odotettiin. Ja muilta sukulaisilta ja tuttavilta ja kavereilta on nyt lapsellista odottaa mitään riemureaktioita jokaisesta raskaudesta. Toki asiaan kuuluvat onnittelut ovat paikallaan, mutta eikö se raskaus ja lapsensaanti ole aika lailla normaalia elämää, ilotulitusko pitäisi järjestää jokaisen siskonlapsen kunniaksi? Ja kun voi olla kaikenlaista lisääntymisomngelmaa itse kullakin taustalla, niin joskus voi olla se hymykin tuskan takana.

 

[Mirkku33]

Jälleen viittaan siihen aiemmin aloittamaani ketjuun.
Tuskin kukaan mitään ilontulitusta odottaa, mutta eikö fiksut ihmiset edes ymmärrä onnitella uudesta tulokkaasta?!
Samaan syssyyn voisin kysyä, että olkia kohauttamallako mekin sitten suhtautuisimme kun joku saa uuden työpaikan tmv.?
Käsittämätöntä, että nykypäivänä pitää tällaisesta asiasta käydä edes keskusteluja. Mutta maailma on moukkia täynnänsä, se on moneen kertaan nähty.
Minä itse kyllä onnittelen vilpittömästi niitä ihmisiä, jotka saavat haluamansa, oli se sitten työ, auto, lapsi, ihan mikä vain. Eihän se minulta ole missään muodossa pois, että haluan onnea heille.

 

[Milla Maqia]

Samaa mieltä Mirkun kanssa. Ei sitä mitään ylenpalttisia onnitteluja kaipaa, mutta esim törkeät ja tylyt kommentit ovat kyllä alta riman. Meillekin esim yksi lähisukulainen kommentoi kolmosesta Että "taisi olla vahinko" !!! Mikä oli kyllä mun mielestä aivan törkeä kommentti, varsinkin kun olemme halunneet ison perheen. Ja sen kyllä kaikki tietävät.
Onneksi nelosen kanssa saimme vain myönteistä palautetta. Taisi edellisen kerran palaute tehdä tehtävänsä. Siis minun ja miehen palaute törkeisiin kommentteihin.