Maikki
Siis oikeesti on se kumma mikä näitä ukkoja vaivaa....luottavat viimiseen asti et mamma hoitaa kaiken.Ite ukko voi mennä ja tulla,mun lähtö kaikkialle vaatii suunnittelua ja silloin hoitajana anoppi,eikös lapsen isä pitäs siinä tapauksessa olla se hoitaja.
Se on kauhee tunne kun mies ei ole läsnä perhe-elämässä ja meilläkin tuo yhteinen aika on vaan se kauppareissu.
Tuntuu et kokeeko mies duracellpupuna et elämä mun ja pojan kaa on tylsää.Ite en voi enää viillettää sen kanssa pitkin kyliä.Eilenkin ku se joutu tulee kotiin mun kaveriksi kun olin niin väsyny niin sit se oli koko illan koneena ja näytti hapanta naamaa ja kun riita tuli niin pian siitä lähti nukkumaan.Ite tein niin et menin sohvalle nukkumaan,oli niin paha olla et tuntu et en saa sen vieressä edes happea.
Meillä muutokset alkoi pojan synytymän jälkeen,joitain merkkejä oli myös aikasemmin havaittavissa,mutta luulin et kun lapsi syntyy mies muuttuu ja jää mun kaa kotiin...ei siis toivookaan..kauhulla odotan kesää ja jätkien siis aikuisten miesten mökkireissuja ja venereissuja....ite nyhrään koko kesän töissä tai kotona.....
Kyllä mielestäni ansaitsisin mieheni rinnalle ja et tehtäs yhessä asioita.Otettas yhessä vastuu tästä meijän elämästä....
Se on kauhee tunne kun mies ei ole läsnä perhe-elämässä ja meilläkin tuo yhteinen aika on vaan se kauppareissu.
Tuntuu et kokeeko mies duracellpupuna et elämä mun ja pojan kaa on tylsää.Ite en voi enää viillettää sen kanssa pitkin kyliä.Eilenkin ku se joutu tulee kotiin mun kaveriksi kun olin niin väsyny niin sit se oli koko illan koneena ja näytti hapanta naamaa ja kun riita tuli niin pian siitä lähti nukkumaan.Ite tein niin et menin sohvalle nukkumaan,oli niin paha olla et tuntu et en saa sen vieressä edes happea.
Meillä muutokset alkoi pojan synytymän jälkeen,joitain merkkejä oli myös aikasemmin havaittavissa,mutta luulin et kun lapsi syntyy mies muuttuu ja jää mun kaa kotiin...ei siis toivookaan..kauhulla odotan kesää ja jätkien siis aikuisten miesten mökkireissuja ja venereissuja....ite nyhrään koko kesän töissä tai kotona.....
Kyllä mielestäni ansaitsisin mieheni rinnalle ja et tehtäs yhessä asioita.Otettas yhessä vastuu tästä meijän elämästä....
Tiedän tunteen. Meilläkin oli tokan synnyttyä aikalailla yhtä ikävää..mutta aika auttoi! :hug:
Mä luulen, että sun vain kannattais tiukasti vaatia miehesi ottamaan osaa..mä aikanani, miehen tultua töistä, aloin pukea päälle ja sanoin vaan, että nyt mun on pakko lähteä ulos - kävelylle tai kirjastoon tai uimaan...ja vaan LÄHDIN! Kyllä se mies ne lapset hoiti kun oli pakko.
Saisitkos sen vanhemman joskus johonkin hoitoon?
Meillä tän kolmosen synnyttyä 6kk sitten olin aika väsy ja avauduin neuvolassa ja sain sitäkautta kotiapua. Onneksi neuvolan täti osasi tunnistaa uupumukseni ja pari kuukautta saimme apua lähinnä tuon keskimmäisen ulkoiluttamisessa jne. Mutta se auttoi kummasti ja taas jaksan. Koita vaan rohkeasti puhua miehelle ja neuvolassa fiiliksistäsi!
Mä luulen, että sun vain kannattais tiukasti vaatia miehesi ottamaan osaa..mä aikanani, miehen tultua töistä, aloin pukea päälle ja sanoin vaan, että nyt mun on pakko lähteä ulos - kävelylle tai kirjastoon tai uimaan...ja vaan LÄHDIN! Kyllä se mies ne lapset hoiti kun oli pakko.
Saisitkos sen vanhemman joskus johonkin hoitoon?
Meillä tän kolmosen synnyttyä 6kk sitten olin aika väsy ja avauduin neuvolassa ja sain sitäkautta kotiapua. Onneksi neuvolan täti osasi tunnistaa uupumukseni ja pari kuukautta saimme apua lähinnä tuon keskimmäisen ulkoiluttamisessa jne. Mutta se auttoi kummasti ja taas jaksan. Koita vaan rohkeasti puhua miehelle ja neuvolassa fiiliksistäsi!