Todella ärsyttävä ilmiö

[bdt]

Että aikuiset naiset , miehistä en tiedä, puhuvat tyytyväisenä ruokavalioistaan. Se on tietysti ihan hyvä aihe , mutta kun luetellaan kuin pikkulapset että " söin tänään kofeiinittoman kahvin kanssa vain puolikkaan alhaisen GIn keksi " " katsopas, olen karppaaja nykyään, ostan briejuustoa"

Mulla on nyt tuttavapiirissä kaksi tällaista aikuista naista jotka tekevät numeron suupaloistaan. En tajua mitä ihmeellistä siinä on että syö matalan GIn Paussikeksin.

Itse olen normaalipainoinen ihminen joten minua ei minkään kilpailuvietin yms. takia tämä ilmiö pänni vaan sen takia että ruuasta ja pikku suupaloista tehdään numero. Minä söin tänään yhden vihreän viinirypäleen, kun tummia ei saa syödä . Hoh hoijaa.

Itse liikun säännöllisesti ja yritän syödä paljon kotimaisia kasviksia ja vihanneksia. Välttelen turhaa vehnää yms. mutta Luojan kiitos en ole niksahtanut vielä luettelemaan syömisiäni päivittäin kavereille.

 

[vieras]

Mikä pointti tässä avauksessa oli KOTIMAISET kasvikset ja vihannekset. Oliko se jotain korostusta vai muuten vaan niksahtaneisuutta. Tuohan on juuri luettelemista. Teet numeroa kotimaisuudesta, niinkuin se olisi jotain paermpaa. Niin helppoa se on korosta omaa " paremmuuttaan" ravintoasioissa.

 

[bdt]

Mikä pointti tässä avauksessa oli KOTIMAISET kasvikset ja vihannekset. Oliko se jotain korostusta vai muuten vaan niksahtaneisuutta. Tuohan on juuri luettelemista. Teet numeroa kotimaisuudesta, niinkuin se olisi jotain paermpaa. Niin helppoa se on korosta omaa " paremmuuttaan" ravintoasioissa.

Varmaan se luettelointi on sitten jo tarttunut minuunkin . Mutta en vaivaa sinuakaan sillä enempää. Pointti oli se että miksi helvetissä joku kuvittelee että kaveria kiinnostaa kuulla päivittäin mitä toinen on syönyt.

 

[...]

Minulla lähinnä "nousee karvat pystyyn" tuollaisesta suupalojen listaamisesta lapsen kuullen siksi, että tunnen syömishäiriöisiä nuoria. Eikö siihen ruokaan voisi suhtautua jotenkin ihan normaalisti, ja näin olla hyvänä esimerkkinä lapselle.
Enkä nyt väitä, että syömishäiriöisten lasten ja nuorten vanhemmat ovat aiheuttaneet lapsilleen anoreksian/bulimian puheillaan, mutta ei se ainakaan auta kehittämään tervettä suhdetta ruokaan, jos äiti puhuu lakkaamatta ruoasta/kaloreista jms.

 

[bdt]

Minulla lähinnä "nousee karvat pystyyn" tuollaisesta suupalojen listaamisesta lapsen kuullen siksi, että tunnen syömishäiriöisiä nuoria. Eikö siihen ruokaan voisi suhtautua jotenkin ihan normaalisti, ja näin olla hyvänä esimerkkinä lapselle.
Enkä nyt väitä, että syömishäiriöisten lasten ja nuorten vanhemmat ovat aiheuttaneet lapsilleen anoreksian/bulimian puheillaan, mutta ei se ainakaan auta kehittämään tervettä suhdetta ruokaan, jos äiti puhuu lakkaamatta ruoasta/kaloreista jms.

No just tätä meinasin. Onneksi noilla tyypeillä ei ole lapsia lähipiirissään.