Pääsin lopulta vuosien odottelun jälkeen IVF-hoitoihin ja tietysti siinäkin kaikki, mikä voi mennä pieleen, meni pieleen. Lääkkeet ei toiminu toivotulla tavalla, lääkärit sähläs papereitten ja tietojen kanssa useemman kerran, hyperstimuloin, punktio sattu niin pirusti... Alkio kuitenkin saatiin siirrettyä ja ehdin jo olla niin onnellinen vähän aikaa. Eilen (pp 10) kuitenkin alkoi vuoto, joka tuntui ihan samalta kuin kuukautisvuoto! 
Samat mahakivut jne... Säikähdin ihan älyttömästi. Mistä tiedän, onko vuoto lugesteronin aiheuttamaa (tai muuten vaan vaaratonta) tiputteluvuotoa vai menkat? Vielä ei satu ihan niin hirveesti, kun yleensä menkkojen aikana, mutta muuten on ihan sama olo ja verta tulee melko paljon. Miten hirveesti sitä verta voi tiputtelvuotona tulla?
Tiedän, että ekalla IVF kerralla ei tosiaankaan kaikilla tärppää, mutta just nyt tää tuntuu maailmanlopulta. :'( Saan vasta ens viikolla tietää verikokeitten tuloksen ja sinne asti en jaksa yksin. Mies on kyllä ihana ja jaksaa olla kiltti ja hellä, mutta ei jaksa enää puhua asiasta. Käsittelemme kaikki asiat niin eri tavalla, minä haluaisin puhua asiat puhki, ja mies miettii ensin piiiitkän aikaa itekseen ja vasta sitten sanoo muutaman harkitun mielipiteen asioista.
Jos joku vois auttaa, olisin kiitollinen. Moni on varmaan ollu samassa tilanteessa. Haluaisin tietää, että tällä voi vielä olla onnellinenkin loppu!
Samat mahakivut jne... Säikähdin ihan älyttömästi. Mistä tiedän, onko vuoto lugesteronin aiheuttamaa (tai muuten vaan vaaratonta) tiputteluvuotoa vai menkat? Vielä ei satu ihan niin hirveesti, kun yleensä menkkojen aikana, mutta muuten on ihan sama olo ja verta tulee melko paljon. Miten hirveesti sitä verta voi tiputtelvuotona tulla?Tiedän, että ekalla IVF kerralla ei tosiaankaan kaikilla tärppää, mutta just nyt tää tuntuu maailmanlopulta. :'( Saan vasta ens viikolla tietää verikokeitten tuloksen ja sinne asti en jaksa yksin. Mies on kyllä ihana ja jaksaa olla kiltti ja hellä, mutta ei jaksa enää puhua asiasta. Käsittelemme kaikki asiat niin eri tavalla, minä haluaisin puhua asiat puhki, ja mies miettii ensin piiiitkän aikaa itekseen ja vasta sitten sanoo muutaman harkitun mielipiteen asioista.
Jos joku vois auttaa, olisin kiitollinen. Moni on varmaan ollu samassa tilanteessa. Haluaisin tietää, että tällä voi vielä olla onnellinenkin loppu!
