*TheTammikuu2008*

Onnitteluja taas uusille äideille ja vauvoille! Rupee tulemaan vauvoja nyt kuin sieniä sateella :xmas:

Kotona tosiaan ollaan vielä. Kakun tossa leivoin ja aattelin vielä noi tuttipullot yms keittää vielä. Sitten mennään ehkä käymään polilla. Se ruskee liman tulo on alkanut tosin jo hiipua taas, mut ihan mielenrauhan takia voisi mennä käymään. Pientä mahan pinkeytymistä on välillä ja mahaa vähän juilii muutenkin. Joko se nyt tosiaan merkki lähdöstä tai sitten kroppa antaa vaan turhaa toivonpilkahdusta.. Täällä on vähän nihkee suhtautuminen turhiin käynteihin niin oon vetkuttanut lähtöä. Muutenkin käännyttävät mielellään takaisin kotiin. Perhetuttu on jopa käännytetty takaisin, vaikka vedet oli menneet. Mieli tekee lähteä käymään, mut jotenkin vaan ei kuitenkaan tahtoisi.

Ukkeli tulee mukaan synnytykseen. Ensin olin tosin sitä mieltä, etten ota sitä sinne. Isyyslomalle ei jää, kun vasta viime perjantaina oli ensimmäinen työpäiväkin. Oli tossa puolisen vuotta työttömänä, joten parempi, että on siellä töissä vaan.

Meillä näkyi kyllä rakenneultrassa ihan selkeästi pojan vehkeet. Tosin se ultraaja sanoi silloin, että ne voivat olla tytön turpeat häpyhuuletkin, mutta pippeliltä näyttää kiveksineen. Kokoakin oli musta sen verran paljon, että pahasti pitäisi pimpan törröttää.. No sen tietää sitten, kun Abbath on vihdoin maailmassa.

 

Papu76: Meillä on kahden ekan kohdalla saanut valita tuleeko th käymään vai meneekö ite neuvolaan. Kummankin kohdalla oon mennyt neuvolaan vauvan kanssa. Nyt th sanoi, että hänellä on niin paljon vuodenvaihteen odottajia ettei ehdi millään tekemään kotikäyntejä, joten taas mennään neuvolaan (meillä n. 5min ajomatka). Niin ja jos th olisi tullut kotiin niin vain sen yhden kerran.

Taas taustalle...

Jimena 40+1

 

Papu:meillä tulee th kotikäynnille,tosin jos ei halua niin sit voi mennä neuvolaan.ja yhden käynnin vaan tekevät kotiin.sama oli esikoisen kohdalla.tosin silloin terkkari meinas jättää tulematta koska oltiin jo oltu siinä vaiheessa vauvan kanssa liikenteessä tarkastuskäynnillä synnärillä.
taitaa niissä käynneissä ole just se juju ettei heti tarvis lähteä vauvaa mihinkään kuskaamaan ja toisaalta saavat perheestä enemmän tietoa kun käyvät kotosalla katsomassa vähän miten kukin asuu.lievää tirkistelyä

 

HeMa: mä kans olen saanut sellaisen käsityksen, että pääsevät kotiin katsomaan, että siellä on kaikki ok Ei että meillä ei olisi kaikki kunnossa, mutta mä oon mieluummin mennyt neuvolaan.

Nyt meen nukuttamaan lapsia ja katoan täältä taustalta.

Jimena

 

Sunnuntai iltaa!!

Onnea Glaudialle ja Katjalle :flower: :heart: Harmi kun Katjalle sattunut noin ilkeä alku pikkuisen kanssa, mutta jospa se nyt lähtisi siitä rullaamaan!

Meillä mies lähdössä synnytkseen mukaan, jos vaan pääsee ja on myös jäämässä isyyslomalle kunhan minä ja vauva kotiudutaan. Meilläkään ei mies tosiaan ole mikään hieroja tyyppi, mutta minusta se tuo turvallisuutta, kun on oma tuttu ukko siinä tuolilla istumassa. Viimeeksi olin kyllä niin omiin maailmoihin vetäytyneenä, että meni välillä kauankin kun mitään puhuttiin ja tajusi mieskin olla hiljaa ja antoi minun keskittyä.

Viimeeksi meillä myös terkkari sanoi, että voinnin mukaan voi tulla vauvan kanssa neuvolaan tai sitten hän tulee kotiin. Tämä nykyinen täti sanoi tulevansa viikon sisällä kotiutumisesta käymään. Taitaa tuo olla ihan totta, että samalla katsovat vähän kotitilannetta ja saavat sitä kuvaa paremmin. Itsekin kun tein psykiatrista hoitotyötä niin olihan se aina avartavaa nähdä missä ja miten se asiakas asui, ymmärtää siis paremmin.

Peukaloinen en kyllä tiedä noista puudutteis (tai sektioista ) mitään, mutta eikö sitä sektiota voitaisi tehdä nukutuksessa. Vai olisitko mieluiten hereillä ja näkisit vauvan sitten heti. Mietin vain kun kirjoitit, että puudutteen laitto pelottaa kovasti. Mutta toivottavasti kaikki menee hyvin ja muutaman yön päästä on sitten ihana pikkuinen sylissä!

iita ja nuutti 39+0

 

Mielenrauha alkaa palailemaan, MUTTA nyt sitten supistaa!!!! Oikeen imakkaasti... Että täältä sais!!!! Minä en niitä ihan vielä haluaisi

Öitä nyt...

johnu

 

Enpä ole muuten huomannut edes kysyä, tekeekö mun nykyinen terkkari kotikäyntejä vai ei. Nyt vaihtuu lastenneuvolaan sitten toinen terkka, mutta ainakin ennen vanhaan, on ekan käynnin synnytyksen jälkeen tehnyt äitiysneuvolan terkkari. Tarkistanut myös kohdun supistumisen. Vauvaa ei meillä ole kahdella aiemmalla kerralla kotona punnittu ollenkaan, vasta sitten neuvolassa. Pään aukileesta ja ihosta, sekä pisuista ja kakoistakin pystyy terkka päätteleen, ettei vauva ole kuiva= ei olis saanu sapuskaa...

Synnyttäjälle muuten ei ole helpointa laittaa niitä puudutteita. Jostain kumman syystä me ei päästä kovin käyrään kippuraan, jolloin nikaman välit näkyis helpommin. Lisäks, jos kovin supistaa, se vaikuttaa kans... Mulla on saatu ne laitettua ihan hyvin, toisella kerralla pistettiin ehkä kaks kertaa, en ole enää varma,kun vedin sitä ilokaasuakin niin simona samaan aikaan. Toisella kerralla se vaan ei auttanu niin hyvin kuin ekalla. Alapää oli tosi kipee, mutta rinnat taas puutunu... En sit tiä, menikö liian ylös siis. Mut nää on näitä. Itsekin tilanteita nähneenä, niin samat lääkärit onnistuu tosi hyvin, ja sit joskus ei millään. Siis esim vaikka tipan laitossa tai missä tahansa toimenpiteessä. Eri asia on sit se, että tunnustaa, et nyt ei onnistu, ja yrittää hankkia toisen laittajan. Mutta anestesialääkäreitä ei edes yliopistosairaalassa ole päivystysaikana kuin muutama. Arkisin sit taas heitäkin on enemmän. Joskus hoitajana oon joutunu sanomaan esim tipan laitossa, et nyt riittää, annetaan lapsen levätä ja soitat toisen laittajan... Jos se vaan on mahdollista.

 

Jimena kiitos linkistä :flower:

Tosi nopsa ollut katjan synnytys. Mulla kävi esikoisen kanssa niin että epiduraali ei vaikuttanut (sanoivat että kaikilla ei vaan tehoa vaikka oikeaan paikkaan menisi). Mutta keskimmäisen kanssa vaikutti ihan "normaalisti" ja voi kun oli ihanaa kun ei sattunut. Nytkin ainut lääke minkä haluan on toi epiduraali koska noi muut (ilokaasut ym.) on mulle ihan yhtä tyhjän kanssa.

Mies tulee meillä synnytykseen mukaan. Mutta meillä on pikkiriikkinen ongelma että kuka tulee hoitamaan vanhempia muksuja. Kun kaikki on töissä ja ne jotka ei oo niin niitä ei kiinnosta (tosi ärsyttävää että ne joilla olis aikaa olla täällä vaikka keskellä yötä niin niille ei viitti lapsiansa uskoa kun niitä ei kiinnosta). Eli voi olla että hätätapauksessa menen edeltä itse ja kun saadaan hoitaja niin mies tulee perässä. Onneks mun synnytykset on ollut hitaita koska miehen työmatka on tunnin verran ja täältä sairaalaan matkaa 50 km. Jos tätä rupee liikaa ajattelemaan niin kyllä ehkä pieni epätoivo iskee, mutta kyllä kaikki aina järjestyy omalla painollaa

Taidan jäädä vielä taustailemaan..

 

piimäparta: Joo, tuo kuulosti NIIIIIIN tutulta

 

Katja87: Kun se lekuri tökki ja tökki selkärankaan,tunsin niskassa sellaista narinaa ja kysyin kauhuissani että mitä se oikein oli. Höpisi vaan hiljaa jostain että voi ruveta päähän koskemaan kun ei puhkaisi jonkun kalvon... En edes tiennyt että se oikeasti tökki niin monta kertaa, ei se mitään sanonut ennenkuin kysyin tuon kysymyksen. Mies vaan laski selästä montako reikää siellä oli. Synnytyksen jälkeen tunsin sitä narinaa niskassa monta kuukautta ja se pistoskohta oli tosi kosketusarka myös pitkään. Mutta tämähän on erittäin epätodennäköistä saada (alle 1%), eli sitä on turha ruveta pelkäämään. Ja uskon että tällä kertaa menee paremmin... Tai paree ois :/

 

Niin siis, vielä onnittelut Katjalle ja sitten Glaudialle :flower: Ja Katjalle vielä kiitosta synnärikertomuksesta.

Käytiin sit kumminkin minilenkillä tuolla LUMISATEESSA olo on kyllä hyvä, mitä nyt selkää särkee ja muutamia supistuksia tullut sillon tällön..

Mä kanssa oon miettinyt että mitenköhän ne päivät sitten menis jos sen päivän tietäis etukäteen.. Jos vaikka perjantaina sanovat mulle että tuu huomen aamuna takas Ihan varmasti sit valvon sen yön ja lasken tunteja ja jännitän ihan hirveesti.. No tulis nyt se perjantai ekana =)

Voi Johnu, kumpa soi sairastelut nyt loppuis jotta kerkeisit kerään voimia synnytykseen. :hug:

Jos hetken surffailis netissä ja sit nukkuun jos vielä sais kolmannenkin yön nukuttua hyvin.

 

Huh, olipa tullut taas tekstiä. Onneksi kävin jo päivällä vähän lukemassa, vaikka kirjoittamaan en ehtinytkään. Muuten ei olis tainnut persaus kestää tätä koko tämän päivän viestien lukemista.

Onnea PrincessOfAcco, Glaudia ja Tytsy88 (toivottavasti tuli mainittua kaikki uudet) omista ihanista nyyteistä. :flower:

Ja kiitos Katjalle synnytyskertomuksesta. Vaikka olikin nopea niin kuitenkin varsin tapahtumarikas synnytys. Onnea vielä kerran myös sinulle.

Kivunlievityksestä: Mä sain esikon synnytyksessä spinaalin. Sanoin, etten mielelläni ottaisi epiduraalia, kun olin kuullut siitä niin monia huonoja juttuja sekä synnytyksen yhteydessä annettuna, että muissa tilanteissa (esim. omalla äidilläni kohdunpoistossa ja miehelläni eräässä leikkauksessa on ollut tosi huonoja kokemuksia tosta puudutteesta). Sanoin kyllä luottavani kätilöön ja lääkäriin, että jos epiduraali on kohdallani paras, niin sitten se laitetaan. (Kivut oli sillon melkoset) Sekä kätilö ja lääkäri oli tuolloin sitä mieltä, että mulle voi laittaa spinaalin, koska synnytys oli edennyt todella hyvin ja mitä luultavammin ehtisi loppuun spinaalin vaikutuksen aikana. Mulle laitettiin kuitenkin myös se epiduraalikatetri, jotta sitä olis voinut tarvittaessa laittaa. Mutta tapauskohtasesti näemmä myös ensisynnyttäjä voi saada tuon spinaalin. Ja kait valtaosalla on kuitenkin ihan hyviä kokemuksia tosta epiduraalistakin?

Palstailusta: On tämä meidän palsta ihan ehdottoman ihana ja kuten monet ovat sanoneet, niin ilmapiiri on kannustava ja hyvä. (Esikoista odottaessa kävin lukemassa useampaakin palstaa, mutta niihin ei syystä tai toisesta tullut edes halua kirjoittaa) Ja vaikka itse en aina niin aktiivisesti kirjoitakkaan, niin lukemassa käyn päivittäin, jos vain koneelle pääsy on mahdollista. On se kyllä mukavaa kun omiin vaivoihin saa aina myötätuntoa ja yleensä löytyy se kohtalotoverikin, jonka kanssa voi "yhdessä" kärvistellä. Ja mun mielestä meitä on todellakin onnistanut, kun meillä on täällä tommonen Dinomamma-asiantuntija, joka oikeesti tietää asioista monelta kantilta, osaa opastaa ja antaa neuvoja. Kiitos Dino :hug: Noi neuvolatätien varottelut varmaan johtuu siitä, että jotkut (ikävä kyllä) lukee näitä tekstejä kuin lakikirjaa ja uskoo kaikki, mitä täällä kirjotellaan. Kuitenkin pitäis muistaa, että aina on kyse jonkun toisen ihmisen henkilökohtasista kokemuksista ja mielipiteistä, ei useinkaan oikeesta tietämyksestä! Ja ehkä noi neukkatädit pelkää sitä, et me haukutaan niitä täällä - kuten me tehdäänkin, jos me ollaan saatu epäreilua kohtelua.

Mistäs vielä onkaan ollut juttua... ain niin, tuosta isyyslomasta ja miehen synnytykseen mukaan tulosta. Meillä on tarkotus, että mies tulee mukaan synnytykseen - edelleenkin kyl riippuen siitä, että koska ja missä tää ipana aikoo syntyä. Tampereella on hoitopaikkoja ja mies pääsee nopeasti vaikka töistä lähtemään. Mutta jos Kättärille lähdetään, joutuu mies mitä luultavammin jäämään esikon kanssa kotiin ja minä yksin synnyttämään Siksipä taidan viihtyä loppukuusta aika tiiviisti Tampesterin suunnalla, kun meillä se lupa siellä synnyttämiseen on! Vaikka ei toi minunkaan ukko mikään hierojatyyppi ole, niin on siitä kuitenkin henkinen turva siellä salissa! Ja isyyslomalle tuo isukki jää pariks viikoks heti vauvan synnyttyä ja sit viikon pitää joskus myöhemmin.

Tais tulla taas melkonen romaani. Sitten kun kirjotan, kirjotan paljon on mun motto Toivottavasti joku jaksoi lukeakin...

Huomena onkin neuvolapäivä, jee!

T: S + kakkosnelonen 37+1

 

iita82 Kyllä mulla mielessä oli kummallakin puudutuskerralla kun olivat selkää aikansa tökkineet että jos ei NYT onnistu niin sanon kyllä että NUKUTTAKAA!! Mutta niin kovasti haluaisin olla hereillä sen sektion ajan että siinä tuntis olevansa mukana joka hetkessä ja mies sais olla vieressä kans, kun jos nukutetaan niin mies ei voi olla salissa silloin. Mutta kyllä sitten huudan sen NUKUTTAKAA jos menee taas kovin tuskaseksi tuo puuduttaminen.

Mulla oli sen ensimmäisen normaalista synnytyksestä sektioon päätymisen jälkeen päivän ajan hankala olotila.. oksentelua jos yritti puhua tai liikahtaa tai jos unohti hengittää tosi syvään.. mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin syy siihen saattoi olla ihan jossain muussakin kuin epiduraalissa.. synnytys oli kuitenki edenny niin pitkälle kuin mun kohdalla voi ja lapsen ulosotto oli hankala ja kesti aika kauan ja siten "rajumpi sektio". Hankala ulosotto sen takia kun supistelut oli työntäneet vauvan niin alas lantioon kuin se pääsi menemään. Toinen sektio joka oli suunniteltu ja leikkaus oli ennenkuin synnytys pääsi käynnistymään oli tapahtumana ihan toista. Vauvan ulosotto ei kestäny niin kauan eikä tuntunu niin epämiellyttävältä kuin ensimmäinen sektio.. eikä tullut sitä kamalaa oloa joka oli ensimmäisen sektion jälkeen. Ei jännitä nyt tämä itse leikkaustapahtuma tai mitä sen jälkeen tulee.. toisin kuin ensimmäisellä kerralla kun ei tiennyt yhtään mitä tuleman pitää.. Mutta te joille saattaa sektio tulla eteen niin onneksi useimmiten siitä kuitenkin on positiiviset kokemukset.. satuin olemaan huono-onninen ensimmäisellä kertaa..

 

Ja taas onnea :flower: (täällähän saa olla aina onnittelemassa =) )
Meillä myös on mies tulossa synnytykseen jos saadaan kuopukselle hoitaja. Hän ei tosin saa koskea minua jos synnytys etenee kuten muutkin mutta sen tarvii olla siinä että saan puristaa sen kättä ja lujaa
Käytiin tänään pienellä lenkillä ja saunassa suppareiden toivossa!!! Tuliko niitä?
Ööö, ehkä kaksi illan aikana |O Joo tiedeän että olis vielä runsas viikko Siihen päivään mut jotenkin sitä odottaa että tämä viides tajuais tulla edes ajoissa kun muut eivät :ashamed:
josefiina

 

Täällä piiitkästä aikaa ihan kirjoittelemassa, taustoilla olen pyörinyt enemmänkin, varsinkin nyt äitiyslomalla kun on ollut aikaa. Tekstiä tulee vaan niin kovaa tahtia ettei perässä meinaa pysyä. Itsellä laskettuaika kuun viimeinen, mitään tuntemuksia ei ole mihinkään suuntaan. Pelkopolilla tuli käytyä, sen verran tuleva koitos hirvittää, nyt varsinkin kun povasivat aika hyvän kokoista vauvaa (la 31.1. 3.9 kg!). Vielä olisi yksi käynti parin viikon päästä, jos edelleen samaa luokkaa, niin kyllä alkaa vähän puntit tutisemaan. Haluaisin kokea kuitenkin normaalin alatiesynnytyksen, mutta jos vauva antaa odottaa itseään niin siinä tapauksessa toivon että päädyttäisiin sektioon. Tai että varuiksi voisi sopia jonkun päivän sektiota varten lasketun ajan jälkeen ja jos sitä ennen päättää tulla niin sitten yritetään alateitse. Saa vain nähdä onnistuuko tuollainen vain pyytämällä... Mutta, kuten sanottu paremmin tietää kun pääsee siihen ultraan, kyllähän ne painoarviot joskus on näköjään heittänytkin aika lailla....toivottavasti ei kuitenkaan alakanttiin tässä tapauksessa! :x Itse olen todella herkkä, kipukynnys on matalalla. Lääkärin tutkimuksetkin sattuvat aika lailla ja varsinkin tuo lantion mittaaminen oli kyllä hyvin ikävä kokemus. Siinä sitten pedillä mietti mitä tässä vielä onkaan edessä...toivottavasti vain kaikki kivunlievitykset toimivat hyvin!

Ollut aika jännä lukea, kuinka sukupuoliarvio on voinut mennä pieleen...meille 4d:sä lääkäri tuumasi että selvä tyttö (näkyi kyllä ainoastaan 2d:sä). Meillä on nyt vaatteet sitten todellakin tytölle hankittu, tosin iso osa on saatu siskolta. Mutta katsotaan sitten, kumpikin on edelleen tervetullut, ja pianhan tuo jo selviää!

Paljon onnea teille kaikille joilla oma vauva jo sylissä ja kiitos kovasti kun olette jo jaksaneet kirjoitella synnytyskertomuksianne, niitä on näin ensikertalaisena varsinkin mielenkiintoista lukea. Itse kun on kuullut lähinnä aika rankkoja tarinoita, siitä nuo pelotkin varmasti osaltaan johtuu... Tosin, ei niitä pidä kaunistellakaan, mutta mukavaa lukea näin realistisia kertomuksia, kyllähän sen ymmärtää ettei se mitään kovin helppoa kuitenkaan tule olemaan...


Papunen & "Kerttu" 36+4

 

Jaa'a kukapa se täällä edelleen yhtenää, ilman mitään supistuksen supistusta. Alkaa jo todella kyllästyttää. Kukahan tässä menee vielä mun ohi??? Onneksi ulkona edes on lunta ja pakkasta, niin pääsee pojan kanssa pihalle. Ja lunta näyttää tulevan koko ajan lisää, IHANAA!!!

Eli omaan napaan ei mitään ihmeitä. Irmeli liikkuu ihan mukavasti ja mä ajattelin et jos noita lumitöitä tehdessä sais edes pari supparia. Eli muumien jälkeen pihalle ja pian.

Nuuskis ja Irmeli 40+5 (taidan nimetä Irmelin epätoivoksi)

 

Epiduraalista:omalla kohdalla aion miettiä sitä vielä.esikoisen synnytyksessä epiduraalia lisättiin 2 kertaa ja sit kun olis pitänyt alkaa ponnistamaan niin en tuntenut yhtään mitään.olin ihan pökkelö ja lisäksi en päässyt liikkeelle ollenkaan vaikka periaatteessa epiduraalin kanssa pitäis pystyä liikkumaan jonkin ajan kuluttua sen laitosta.mut ehkä mä vaan puudun liian hyvin...
olenkin nyt ajatellut että paraservikaalia kokeilen ja sit sitä spinaalia jonka vaikutus lyhyempi.niin ja alkuun tietty ilokaasu ja vaikka petidiini.

Täällä hyvin rauhallinen tilanne.Huomenna on THE PÄIVÄ ja yli menee ihan varmasti
Saat Nuuskis musta sellaisen valituskaverin tänne palstalle kun olen ihan varma että mua alkaa heti huomisen jälkeen ärsyttämään kun olen vielä yhtenä kappaleena :kieh:

Tänään täytyy lähteä pulkkailemaan tytön kanssa ja touhuta muutenkin et sais jotain suppareita edes.Nyt niitä sais sit loppukuulaiset laittaa tänne

HEMA ja tyllerö 39+6

 

GORTHAUR: jokos menitte käymään näytillä?! Jänityksellä odotellaan kulumisia!

Meillä tulee mies mukaan synnytykseen...vaikka en siellä hierontaa tms..tarvitse riittää että on läsnä.
Isyyslomakin olisi tarkoitus pitää Kahdesta ekasta ei ole ollut isyyslomalla, nyt ensimmäistä kertaa sekin mahdollisuus joten täytyyhän se käyttää.

Painoarviosta Täällä nyt sitten saatu "viimeinen" painoarvio ennen synnytystä...ja se on komiat 3,7-4kg tällä hetkellä rv 38+2!
Ja tosiaan enää ei koosta ole kontrolleja, yli saa mennä 10 pv ennen kuin käynnistellään. (annetaan mennä vielä tuo pidemmän LA:n mukaan joka on 18.1, kun ultran mukaan LA olisi 13.1)
Aikas hurjalta tuntuu!! Jos tosiaan menee tuonne tammikuun loppuun minkäköhän kokoinen tämä vauva oikein on!! :/ Tosiaan kun olen vielä raskausdiabeetikko.

Tuon koon puolesta vauva saisi kyllä jo syntyä...eilen olinkin vyöhyketerapiassa ja homeopaattiset aloitin pari pv sitten. Jospa tämä nyt tästä lähtisi. Paikat on kyllä vielä epäkypsät eli kahdelle sormelle auki ja kanavaa vielä reippaasti jäljellä.

t. Pikkuinenko ja masu-vaavi rv 38+3 (ultran mukaan rv 39+1)

 

Tänään heräsin onneksi myöhemmin. Jos vielä yrittäis tuonne miehen viereen kömpiä. Tuli 3 supparia aamulla, mutta nyt ei sitten mitään. Yritin jumppapallon päällä istua ja pyöritellä lantiota. Auttaa kuulemma nopeuttavasti synnytyksen käynnistymiseen. Limatulpasta ei tälläkään mitään tietoa. Tai sitten on jos nenästä tuleva lima lasketaan...... On ollut flunssa viikon ajan ja olo kyllä tukkoinen.

Meilläkin mies tulee mukaan synnytykseen ja jää sitten isyyslomalle. Riippuu siitä saadaanko perhehuone ja mikä vuoro on sillä hetkellä töissä menossa. pitää kans sen 2 viikkoa ja säästää viikon keväälle.

Yes, yksi suppari tuli........ odotellaan lisää

 

Niin vielä niistä nännien vihlomisesta joku kysyi. Mulla vihloo aina välillä, mutta ei niin pahasti kuin kuvailit viestissäsi. Nytkin yöllä oli tullut pari tippaa maitoa yöpaitaan. Pystyn kyllä pitämään rintaliivejä, eivät ole niin arat.

 

Onnittelut jälleen uusille vauvan saaneille :flower:

Nyt taas sitten oli "vaihteeksi" hankala yö, varmaan kostautu ku olin niin iloinen eilen hyvin nukutun yön jälkeen, no taas sitten nukutaan monet päikkärit |O

Mulla ei rinnet ainakaan vielä arat ja ei kyllä tipan tippaa tuu, vaikka puristelis.. pidättekö liivejä yöllä vai.. ku oon käsittänyt et jotkuu pitää esim. kaarituettomia tai jotain tuen vuoksi, siis kannattaako?

Meillä on mies tulossa kyllä synnytykseen ja kovasti oiskin jo menossa, aina kun välillä vähän voivottelen jos supistaa hieman rajummin, niin kysyy et joko lähdetään =) voi kun pääsiskin jo, joo , joo ei oo vielä edes aika, nuuskis ekka, ja (muut joilla parastaennenpäivä umpeutuu)

Piku ja Taavi 38 =)

 

Onnea Glaudia pienestä talviprinssistä :flower:

Ihan mieletöntä miten meillä riittää juttua näin loppumetreillä!

Gorthaur mä olin jo ihan varma, että sulla on tosi tohinat alkaneet!

Täällä on edelleen nännit niin kipeät ettei tosikaan. Ihan mieletöntä, mutta ilmeisesti jotain maidon nousua se sitten on. Ihan niinkuin joku viiltelisi nännejä puukolla ilman taukoa. Tympii jo toi kipu jonkin verran. Yöllä sitten ilmeisesti jotain sieltä rinnoista tuli, koska nänninpäät olivat aamulla aivan tahmeat. Mutta varmasti tuo kipu helpottaa sitten kun maito on noussut kunnolla. Mullahan on noi maitotiehyet "tukossa" ja neuvolassa jo varoiteltiin että jos ne eivät avaudu itsestään maidon noustessa niin sitten siihen on joku lääke olemassa? ja varoiteltiinpa jopa siitä ettei imetys välttämättä onnistu ollenkaan. Toivotaan että tämä kipu enteilisi sitä että tukokset avautuvat?

Viime yönä taas heräsin toooosi kipeisiin supistuksiin. Mielettömät menkkakivut jatkuivat kyllä sitten koko yön, mutta supistukset hävisivät. Sängyssä nukkumisesta ei tullut yhtään mitään vaan nukuin sohvalla istuallani. Hyvin näytti onnistuvan, jalat olivat aamulla tosin vähän puuduksissa, mutta muuten on ihan kohtuullisen levollinen olo.

Pikkuinenko täällä toinen raskausdiabeetikko joka ihmettelee sitä miten pitkään antavat mennä yliaikaiseksi vaikka siis rd ja iso vauva tulossa. Täällä painoarvio tehtiin rv 36 ja silloin se oli 3.3kg, seuraava painoarvio tehdään vasta lasketun ajan jälkeen ja tosiaankin 12 päivää saa mennä yli lasketun ennenkuin käynnistetään. Ja mulla esim sf-mitta omasta painon pudotuksesta huolimatta oli viimeeksi kasvanut kolmessa päivässä 3cm, että mitäköhän sekin kertoo. Vauva oli noiden kahden viimeisen mittauksen aikana ihan täsmälleen samassa asennossa ja mittanauhaa kävi useampikin th kokeilemassa kun eivät meinanneet uskoa että voi kasvaa niin paljon vielä näin lopussa. Itse olin jo silloin sitä mieltä että eikö voisi laittaa jo lähetettä ä-polille, mutta eivät kuulemma sielä reagoi ennenkuin menee yliaikaiseksi? Ihmetyttää!

No niin, tässä oli siis maanantain valivalivali, mutta oikeastihan kaikki on vielä tosi hyvin. Pitäisi muistaa olla tyytyväinen niihin asioihin mitkä ovat hyvin, eikä vain keskittyä negatiivisiin juttuihin (ja tämän siis kirjoitin lähinnä itselleni muistutukseksi).

Ai niin, meillä on mies tulossa mukaan synnytykseen. Mä en ollut alkuun ihan varma, että haluanko sitä mukaan kun ei tosiaankaan ole mikään hierojatyyppi, vaan ennemminkin stressaavissa tilanteissa tuppaa arvostelemaan muita aika rankasti ja jotenkin ajattelin että siinä synnytyksessä on muutenkin jo tarpeeksi kestämistä. Toisaalta mies on niin tohkeissaan ja haluaa ehdottomasti olla paikalla kun pötsimönkijä ulostautuu, ettei mulla ole oikeutta sitä häneltä kieltää. Isyyslomalle jää sitten kun kotiudun sairaalasta ja aikoo olla sen kaksi viikkoa.

Meillä myös neuvolasta tekevät mielellään sen kotikäynnin n. viikon kuluttua synnytyksesta, mutta miehen kanssa ollaan molemmat sitä mieltä että ehkä on parempi että mennään neuvolaan. Ei sen takia että meillä olisi kotona jotenkin asiat huonosti, mutta ajateltiin lähinnä sillä että jo vauvan tulo voi olla noille meidän eläimille aikamoinen stressitekijä ja siinä samassa rytäkässä jos ovesta änkeää vielä ihan ventovieraita ihmisiä niin se voi olla herkälle (herkästi hermostuvalle) koiralle liikaa ja aiheuttaa vaan huonoa käytöstä ja tolkutonta riekkumista...

No niin, nyt kahvinhakuun

pötkylä ja pötsimönkijä 38+4

 

Jopas oli taas tekstiä tullut, piti kommentoidakin mut hävisi ajatukset tuossa matkan varrella.
Tämän viikon neuvola käynti käyty ja tässä kuulumisia
paino: tippunut 400g
turvotus : ++
rr: 117/79
hb: 121
sf: 36
pissa: ok
Seuraava käynti onkin ens ti joka on la, toivottavasti jää käyttämättä.
Viime viikolla tosiaan otettiin kutinasta johtuen ne kokeet ja niissä ei mitään, joten ei löydetty syytä. Edelleen sillon tällön kutina iskee,mut ei niin pahana
Tänä aamuna heräsinkin jo klo 4 kun iski kipeät supparit, 5 asti kärvistelin, mieskin siinä jo heräsi ja klo 6 ne loppu kun seinään ja sit sain taas hetken nukuttua. Mies oli jo valmis soittamaan töihin ettei tulekaan mutta siis edelleen joutuu odottamaan.

Nyt taustailemaan...

Jenni & Hajis 38+6

 

No se limantulo taas loppui illalla, joten soitin vaan sinne polille. Se luuriin vastannut muija oli hyvä: "ootko sä raskaana?" Ei, en tietenkään ole, huvikseni soittelen synnärille.. Nooh, vastaus oli edelleen (yllätys, yllätys ) katsellaan. SatKs nimen voisi vaihtaa KjssKs- nimiseksi = Katsellaan josko se siitä keskussairaalaksi. Viime torstaina polilla kun käytiin niin se muija sanoi tän synnytyksen käynnistyvän viikon sisään. Niin kypsät pitäisi paikkojen olla (vai tarkoittikohan se, et mä oon niin kypsä.. ) Alkaa jo usko hiipua siihen viikon sisään- juttuun. Luultavasti pelasi vaan lisää aikaa, ettei tarvis suostua siihen käynnistykseen. Tänään meen pikaseen käymään tossa neuvolassa. Käsken kirjottaan jo valmiiksi sen lähetteen siihen yliaikaiskontrolliin ja liittää siihen, että tämä kiukkunen akka on tullut sitten jäädäkseen. Täällä ya- kontrolli on 10 päivää lasketun ajan jälkeen. Rupeen riehumaan muuten siellä, jos yrittävät ajaa takaisin kotiin. Voin kertoa, että kehtaan jäädä istumaan vaikka siihen vastaanottoaulan lattialle :saint:

 

Huomenia myös täältä!
Gorthaur: jos se oli sama muija kun mulla oli 14 vuotta sitten kun menin samaiseen sairaalaan synnyttämään esikoistani. Soitettiin summeria ja kätilö tuli avaamaan oven ja oli kysyvän näköinen, sanoin että tulin synnyttämään niin se kysy et mitä varten Sanoin vaan että lapsivesi meni... Suostui sentään ottamaan sisälle