Kätilöistä: kiireessä töksäyttää jotkut kyllä, ei varmaan tarkota pahaa tietenkään, mutta itse on niin herkkänä siinä. Mä kans marssin sisään, niin ekaks heti totes mitään kysymättä, että sulla ei ainakaan ole kiire, kun noin reippaasti tulet. No,ei ollutkaan, siellä sitä vastoin oli. Jouduin odotteleen käyrillekin menoa, kun kaikki "parret" oli täynnä... Sit tää samainen kätilö totes kun mä makasin siinä käyrällä, että voi tyttökuule, ei näillä sun supistuksilla tee mitään... Tuntu siinä siltä, ettei musta ole edes synnyttäjäksi... No, mä melki sit itkua väänsin, kun sattui kuitenkin niin kovasti (tää se mun ongelma hitaassa alussa onkin, enkä haluis siis liian aikasin mennä sinne...). Hetken päästä se tuli sit takasin, ja katto taas sitä käyrää ja sit "kehaisi", että NO NIIN, onhan täällä oikein hyviäkin suppareita... Mä en meinannu siinä kohtaa enää pritsillä pysyä ähisemättä... No joo, muuten on oon saanu tosi hyvää palvelua ja tossa vastaanotossakin kätilö vaihtui sitten kohtapuoliin... Ymmärrän kyllä toisaalta senkin, että oli hirvee kiirus tosiaan, se kärräs mammoja koko ajan saliin jne... Mutta tosiaan pienillä kommenteilla voi saada tossa tilanteessa synnyttäjän tolaltaan...
Miehestä: mun ukko totes ennen esikoisen syntymää, että SÄ oot sitte kuitenkin semmonen, joka karjuu siellä täyttä kurkkua jne... Tuntu pahalta, kun eihän sille mitään voi. No, en sit karjunu, kun ei hirveesti sattunutkaan. Ukko sit retosteli sukulaisille, miten mä vaan pyöräytin taitavasti sen poitsun ulos... Tokalla kerralla sitten ponnistaminen sattuki ja mä huusin sinne ilokaasumaskiin =) . Nyt mies sitten on naureskellu, että hyvin vaimensit se äänen... siis, joo. Mä oon joskus aina heikkona hetkenä uhkaillu sitä, et en ota mukaan... Ihan niinkun mun pitäs jotenkin käyttäytyä tietyllä tavalla, ettei häntä hävetä. VAlmennuksessa silloin aikoinaan kätilö kertoi isille, että salissa tapahtunut jää sitte sinne. Että jos vaimo huutaa, haukkuu, tekee mitä vaan, niin EI saa ottaa henkilökohtaisesti. Tosta se silloin sai päähänsä, että mä olen sitten se kaikista mahdottomin! No, enää ei tosiaan puhele tommosia, kun on kaks kertaa ollu mukana.
Tulipa taas raapustus! Kiitos Shakki. Hyvä juttu, jos on ollu apua jostain...
Ai niin. Neljä vuotta sitten alettiin kohta ponnistamaan! 12.08 syntyi tyttö, nyt se liihottelee tossa uusi roolipuku päällä :heart:
T: dinomamma + etana 39+1