Huomenta mammat ja masut!
Jospa pikkasen kirjoittaisin tuosta synnytyksestä, joka niin yllätti. Ensinnäkin käynnistymällä itekseen ja olemalla niinkin nopea.
No, supparithan alkoi silloin keskiviikkona aamuyöstä, heti melko tuntuvasti ja n12min välein. Siinä koko aamu ja iltapäivä niissä kärvisteltiin, tulivat 5-12min välein. Mieskin kävi töissä ja kaupassa, kuusi purettiin ja laittelin sairaalakassia valmiiksi yms. Äippäpoliltakin soittivat jo ajan ens viikon maanantaiksi. Sanoinki sille tätille et taidetaan kyl tulla jo tänään
Kolmen jälkeen alkoi tulla jo tosi kipeitä suppareita ja puol4 lähtien tuli jo tasaseen 5min välein. Sitten alettiinkin tekemään lähtö ja 5 maissa oltiin salissa. Paikat oli runsaalle 2 sormelle auki, supisteli voimakkaasti ja säännöllisesti, kalvot pullotti yms. Siinä sitten kiikkutuolissa istuskeltiin ja ilokaasulla koitettiin lievennellä suppareita.
2h päästä 7 aikoihin olo oli jo liian tukala/kipee, niin pyysin saada spinaalin. Paikat oli 5 cm auki ja kätilö lähti soitteleen anestesialääkäriä. Joka oli vielä leikkauksessa... Siinä kerkesi tulla muutama toooosi paha suppari lääkäriä odotellessa ja mua valmistellessa tippaan yms.
Klo 20 sain spinaali, voi taivas, mikä ihana nautinto!
Klo 20.22 holahti vedet ja olin 9cm auki
Kätilö vaan tuumas että sieltä painetaan kuin juna alaspäin, et jos ei ois puudutetta nii sattuis ja kipeetä!
Klo 20.30 täysin auki ja lupa ponnistaa..
Mutta spinaali puudutti niin ettei ponnistamisen tarvetta tullut ja oikeeta suuntaa ei ponnistuksiin löytynyt nii päätettii odotella et puudute alkaa lähtee ja ponnistamisentunne tulee kunnolla. Pariin otteesees Aatto säikytteli ku sydänäänet laskivat, mutta tais vain johtua liikkumisesta yms et antura ei saanu rekisteröityä ääniä, pinni laitettiin ja huoli kaikkosi.
Siinä puol 10 jälkeen alettiin miettii ponnistamista ja 12 vaille 10 kätilö "lupaili" et kyllä kai me 10 mennessä synnytetään.. Noo, kello oli jo 2 vaille 10 ja kätilö meinas et pitääköhän lisätä supistavaa lääkettä tipalla et saadaan tuntoa ponnistamiseen, johon tuumasin vaa et ei kiitos. Kätilä katsoi seuraavan ponnistuksen ja oli samaa mieltä
Aatto oli tässä kerrankin täsmällinen ja syntyi tasan klo 22. Hiukan oli napanuora kasvojen edessä ja piti poika pujottaa napanuoran läpi, mutta muuten hyvin putkahti. Pienesti repes väliliha (kortissa lukee 2 asteen repeämä) ja neljä pinta tikkiä laitto. Istukka syntyikin sitten helposti heti perään.
Synnytyksen kestoksi oli merkattu 6h ja ponnistusvaihe 10min ja istukan syntymä 5min.Että rytinällä tuli, vaikka niin ylhäällä poika majaili!
Jälkivuotoa tulikin sitten kaffittelun ja suihkun jälkeen aikas paljon, olon veti sitten hiukan heikoksi ja päätä särkin yms. Sain sitten muutaman ylimääräsen supistavan lääkeannoksen ja seurattiin salissa hiukan pitempään. Tais kyllä huono olo tulla myös vrk:n valvomisestakin. Innolla odotin että pääsen nukkumaan. Mutta kyllähän sen taas tiesi, mitä se nukkuminen tulee olemaa. Aaton annoin hoitajalle osastolle ku mentiin 1 jälkeen yöllä. Siinä sai onneksi muutamia torkkuja otettua, mutta semmoista heräilyä ja vessassa laahkaamista se oli. Mutta aamulla oli olo kuiten tilanteeseen nähen virkeä. Son kumma mistä sitä virtaan sitten aina riittää.
Siinä suurinpiirtein eteneminen. Hyvä mieli jäi. Muutama tuskanen hetki, mutta nekin lyhyitä. Ja palkinto sen kuittaa.
Toivottavasti sai jotain selkoa tekstistä :heart: eikä menny liian sekavaksi.
Saaru ja Aattomiäs 3pvä