*TheTammikuu2008*
- Viestiketjun aloittaja Saaru
- Ensimmäinen viesti
Mulla ei muuten ole tumppuja vauvalle, paitsi ne yhdet, jotka oli ä-pakkauksessa. Siellähän on yks bodikin, missä saa ne kädet hihan sisään piiloon. Eikä niitä ole paljoa tarvinnu... Sukat siis kelpaa tohon tarkotukseen hyvin. Toiset pitää niitä tumppuja ihan jo siks, ettei vauva raapisi kasvojaan.
Kiitos kovasti kehuista ja onnitteluista!
Niin, jos siitä synnytyksestä:
Sellainen ehkä normaalihko ?? ensisynnyttäjän synnytys oli kestoltaan, eli n. 20 tuntia säännöllisistä supisuksista laskettuna. Varsinaisia ennakoivia supisteluja tai muita merkkejä ei tullut, ennekuin sunnuntaina eli laskettuna päivänä rupesi sitten säännöllisesti supistelemaan n. puoli 4 iltapäivällä- olin käynyt perjantaina ja lauantaina äitiyspolilla (varmaan tuli sisätutkimuksista pontta käynnistykseen) verenpaineen vuoksi ja luulin, että lauantaina olis tullu lapsivettä, mutta ei - kotona kärvistelin, suihkut, saunat ja lämpimät kylvyt tuli otettua moneen kertaan. Ei ollut kyllä epäilystä, etteivätkö olleet oikeita supistuksia, kipu oli kyllä mahtava. Mutta, yritin ja halusin olla kotona mahd. pitkään. Sitten puolenyön maissa en enää jaksanut, vaan lähdettiin matkaan. Meiltä automatka oli 10 min. sairaalaan, joten ei onneksi tarvinnut autossa kärsiä.
Sairaalassa uskaltauduin kokeilemaan ilokaasua (pelkäsin pahoinvointia), ja yllättävän hyvin se toimikin, kun osasi ajoittaa oikein. Olin kyllä välillä aika sekavassa tilassa, syöminenkään kun ei ollut vuorokauteen maistunut ja olin unohtanut juodakin aivan liian vähän. Sainkin nesteytystä, kun olin aikas kuiva. Ai, niin olin n. 4-5 cm auki kun tultiin sairaalaan, joten melko hyvin olin kotona kestänyt. Epiduraali laitettiin siinä sitten aamuyöstä ja kivut hävisivät ihan mukavasti.Yhdessä vaiheessa iski tärinä ja yökötys, mutta meni nopeaan ohi. Epiduraalilla oli sellainen sivuvaikutus, että kutisin kauttaaltaan. välillä enemmän, välillä vähemmän. Silti se voitti supistelukivut.
Epiduraalin myötä tuli pitkä hiljainen kausi, ei oikein tullut kunnon supistuksia ja aikaa kului. Joskus aamulla 8-9 aikaan laitettiin oksitosiinitippaa ja kun annostusta vähitellen lisättiin, niin jo alkoi tapahtua - epiduraalin tehokaan ei sitten enää riittänyt, kun rupesi ponnistuttamaan. Ilokaasulla taas selvisin jonkin aikaa. Onneksi kipujen myötä tpahtui edistymistäkin, eli aukesin ensin 7 cm ja siitä mlko nopeasti kokonaan. Ponnistusvaihe oli kyllä kaamea, niin kuin arvata ja odottaa saattaa. Se kestikin n. tunnin. Supistuksia tuli aina vain pari kerrallaan, joten vauvan pää siinä koko ajan meni eestaas, mutt sitten kun tuli ns. hollille, niin auta armias, että kirveli (kätilö suihkutteli öljyä, joka ei helpottanut, vaan kirveli entistä enemmän). Kovasti kannustettiin ja kehuttiin - itsestä tuntui, että en jaksa, ei tuu mittään jne. Mutta sitten kun vauvan pää syntyi ja isä tirahti itkuun tuntui, että voiton puolella ollaan. Loput vauvasta tulikin yhdellä rykäisyllä. Naurettu on jälkeen päin kuin vauva tosiaan sukelsi sieltä vesien kanssa, kuin mikäkin vedenelävä
Ja se helpotus mikä silloin tuli, oli kyllä sanoinkuvaamattoman mahtava!!!!! Kivut kyllä melkein hävisivät kokonaan. Muistan vaan ajatelleeni, että onpas ihanan pieni tyttö ja painoarvio siis olikin mennyt yläkanttiin, luulin, että sellaisen nelkiloisen synnytän, mutta alle 3,5 kiloinen tulikin. Ai niin, lapsivedet ei menneet mulla, vaan kalvot puhkottiin joskus pari tuntia epiduraalin laittamisen jälkeen.
Suurempia repeämisiä ei tullut, siitä ilmeisesti kiitos rauhallisille ponnistuksille. Olo oli kyllä alapäästä ja on vieläkin omituinen. Se turvotuksen määrä oli jotakin aivan uskomatonta, mutta vielä uskomattomampaa on tämä paraneminen - pystyn jo istumaan ihan mukavasti (jos ei peräpukamakipuja - ah, ihanaa, niitä siunaantui kanssa!!!!- lasketa).
Mutta, täytyy sanoa, että pahempaan olin varautunut. Ja nyt tuo ihana palkinto tuolla tuhisee - hyvin onnellinen on olo =) Uudet haasteet on edessä, imetystä täällä kovasti harjoitellaan ja rinnat ovatkin jo lähes tukossa, kun ovat niinä täynnä maitoa, ja tuo pikkuinen jaksaa niitä tyhjentää vain vähän kerrallaan. Mies onkin tuossa rintapumppua menossa ostamaan. En ostanut aiemmin, jos vaikka en oliskaan tarvinnut, mutta nyt näyttäisi tulevan tarpeeseen.
Ensimmäinen yö on vietetty kotona, ja vaikkakin oli katkonainen, oli huomattavasti ihanampi kuin sairaalassa, jossa en kyllä nukkunut juuri ollenkaan. Kotona myös on huomannut sen, mitä kaikkea sitä vauvalle tarvitseekaan... hauskaa ollut huomata, että lähes kaikki varatut vaatteet on tuolle pirpanalle liian isoja Mutta sen enemmittä puheitta, imetysaika taitaa odottaa. Oikein pirteää talven jatkoa kaikille uusille mammoille ja voimia vauvanhoitoon!
SuTi ja vauva 4 pv, joka saa nimen Veera Terhen kunhan tässä nimenantojuhla ehitään järjestämään =)
Niin, jos siitä synnytyksestä:
Sellainen ehkä normaalihko ?? ensisynnyttäjän synnytys oli kestoltaan, eli n. 20 tuntia säännöllisistä supisuksista laskettuna. Varsinaisia ennakoivia supisteluja tai muita merkkejä ei tullut, ennekuin sunnuntaina eli laskettuna päivänä rupesi sitten säännöllisesti supistelemaan n. puoli 4 iltapäivällä- olin käynyt perjantaina ja lauantaina äitiyspolilla (varmaan tuli sisätutkimuksista pontta käynnistykseen) verenpaineen vuoksi ja luulin, että lauantaina olis tullu lapsivettä, mutta ei - kotona kärvistelin, suihkut, saunat ja lämpimät kylvyt tuli otettua moneen kertaan. Ei ollut kyllä epäilystä, etteivätkö olleet oikeita supistuksia, kipu oli kyllä mahtava. Mutta, yritin ja halusin olla kotona mahd. pitkään. Sitten puolenyön maissa en enää jaksanut, vaan lähdettiin matkaan. Meiltä automatka oli 10 min. sairaalaan, joten ei onneksi tarvinnut autossa kärsiä.
Sairaalassa uskaltauduin kokeilemaan ilokaasua (pelkäsin pahoinvointia), ja yllättävän hyvin se toimikin, kun osasi ajoittaa oikein. Olin kyllä välillä aika sekavassa tilassa, syöminenkään kun ei ollut vuorokauteen maistunut ja olin unohtanut juodakin aivan liian vähän. Sainkin nesteytystä, kun olin aikas kuiva. Ai, niin olin n. 4-5 cm auki kun tultiin sairaalaan, joten melko hyvin olin kotona kestänyt. Epiduraali laitettiin siinä sitten aamuyöstä ja kivut hävisivät ihan mukavasti.Yhdessä vaiheessa iski tärinä ja yökötys, mutta meni nopeaan ohi. Epiduraalilla oli sellainen sivuvaikutus, että kutisin kauttaaltaan. välillä enemmän, välillä vähemmän. Silti se voitti supistelukivut.
Epiduraalin myötä tuli pitkä hiljainen kausi, ei oikein tullut kunnon supistuksia ja aikaa kului. Joskus aamulla 8-9 aikaan laitettiin oksitosiinitippaa ja kun annostusta vähitellen lisättiin, niin jo alkoi tapahtua - epiduraalin tehokaan ei sitten enää riittänyt, kun rupesi ponnistuttamaan. Ilokaasulla taas selvisin jonkin aikaa. Onneksi kipujen myötä tpahtui edistymistäkin, eli aukesin ensin 7 cm ja siitä mlko nopeasti kokonaan. Ponnistusvaihe oli kyllä kaamea, niin kuin arvata ja odottaa saattaa. Se kestikin n. tunnin. Supistuksia tuli aina vain pari kerrallaan, joten vauvan pää siinä koko ajan meni eestaas, mutt sitten kun tuli ns. hollille, niin auta armias, että kirveli (kätilö suihkutteli öljyä, joka ei helpottanut, vaan kirveli entistä enemmän). Kovasti kannustettiin ja kehuttiin - itsestä tuntui, että en jaksa, ei tuu mittään jne. Mutta sitten kun vauvan pää syntyi ja isä tirahti itkuun tuntui, että voiton puolella ollaan. Loput vauvasta tulikin yhdellä rykäisyllä. Naurettu on jälkeen päin kuin vauva tosiaan sukelsi sieltä vesien kanssa, kuin mikäkin vedenelävä
Ja se helpotus mikä silloin tuli, oli kyllä sanoinkuvaamattoman mahtava!!!!! Kivut kyllä melkein hävisivät kokonaan. Muistan vaan ajatelleeni, että onpas ihanan pieni tyttö ja painoarvio siis olikin mennyt yläkanttiin, luulin, että sellaisen nelkiloisen synnytän, mutta alle 3,5 kiloinen tulikin. Ai niin, lapsivedet ei menneet mulla, vaan kalvot puhkottiin joskus pari tuntia epiduraalin laittamisen jälkeen. Suurempia repeämisiä ei tullut, siitä ilmeisesti kiitos rauhallisille ponnistuksille. Olo oli kyllä alapäästä ja on vieläkin omituinen. Se turvotuksen määrä oli jotakin aivan uskomatonta, mutta vielä uskomattomampaa on tämä paraneminen - pystyn jo istumaan ihan mukavasti (jos ei peräpukamakipuja - ah, ihanaa, niitä siunaantui kanssa!!!!- lasketa).
Mutta, täytyy sanoa, että pahempaan olin varautunut. Ja nyt tuo ihana palkinto tuolla tuhisee - hyvin onnellinen on olo =) Uudet haasteet on edessä, imetystä täällä kovasti harjoitellaan ja rinnat ovatkin jo lähes tukossa, kun ovat niinä täynnä maitoa, ja tuo pikkuinen jaksaa niitä tyhjentää vain vähän kerrallaan. Mies onkin tuossa rintapumppua menossa ostamaan. En ostanut aiemmin, jos vaikka en oliskaan tarvinnut, mutta nyt näyttäisi tulevan tarpeeseen.
Ensimmäinen yö on vietetty kotona, ja vaikkakin oli katkonainen, oli huomattavasti ihanampi kuin sairaalassa, jossa en kyllä nukkunut juuri ollenkaan. Kotona myös on huomannut sen, mitä kaikkea sitä vauvalle tarvitseekaan... hauskaa ollut huomata, että lähes kaikki varatut vaatteet on tuolle pirpanalle liian isoja
Mutta sen enemmittä puheitta, imetysaika taitaa odottaa. Oikein pirteää talven jatkoa kaikille uusille mammoille ja voimia vauvanhoitoon!SuTi ja vauva 4 pv, joka saa nimen Veera Terhen kunhan tässä nimenantojuhla ehitään järjestämään =)
Dinomamma: Oliskin ihanaa jos sais synttäripäivänä oman vauvan sylkkyyn =) Paitsi mä toivoisin jo vähän aiemmin, mulla synttärit 31.1 edes hääpäivänä 21.1 =)
Me on jonkun verran puhuttu äitin kanssa synnytyksestä, siskoja ei olekaan. Ainakin tämä raskausaika mennyt hyvin samantyyppisesti, ja siis minä ja veljeni molemmat menty 2 vk yli. Veljeni synnytys oli kestänyt 16 h ja mun synnytys 4 h ja molemmat käynnistetty. Koko on ollut molemmat 54 cm ja 4,5 kg.
Mua väsyttää ihan törkeesti, mutta en vaan saa taas asioita järjestkseen pääkopassa että sais levättyä. Vaikka kuinka väsyttäs, ei uni tuu ennen ku mieli rauhoittuu, no onneks mies tulee juur kotio töistä nin jos sit yhessä saatas hetki köllittyä ja sit illaksi jotain kivaa puuhaa =)
Miten sitä voikin ihan malttamattomana odotella noiden synnyttämäänlähteneiden kuulumisia? Kyllähän sen nyt tietää ettei sitä heti koneelle tulla kun vauvan kanssa kotiudutaan..
Sormet taas niin turvoksissa, et sattuu jo tää kirjottaminen, eikä nää taivukaan taas kunnolla. Ja nyt alkoi bileet masussa, joten yritän nyt mennä lepäileen.
:wave:
edes hääpäivänä 21.1 =) Me on jonkun verran puhuttu äitin kanssa synnytyksestä, siskoja ei olekaan. Ainakin tämä raskausaika mennyt hyvin samantyyppisesti, ja siis minä ja veljeni molemmat menty 2 vk yli. Veljeni synnytys oli kestänyt 16 h ja mun synnytys 4 h ja molemmat käynnistetty. Koko on ollut molemmat 54 cm ja 4,5 kg.
Mua väsyttää ihan törkeesti, mutta en vaan saa taas asioita järjestkseen pääkopassa että sais levättyä. Vaikka kuinka väsyttäs, ei uni tuu ennen ku mieli rauhoittuu, no onneks mies tulee juur kotio töistä nin jos sit yhessä saatas hetki köllittyä ja sit illaksi jotain kivaa puuhaa =)
Miten sitä voikin ihan malttamattomana odotella noiden synnyttämäänlähteneiden kuulumisia?
Kyllähän sen nyt tietää ettei sitä heti koneelle tulla kun vauvan kanssa kotiudutaan..Sormet taas niin turvoksissa, et sattuu jo tää kirjottaminen, eikä nää taivukaan taas kunnolla. Ja nyt alkoi bileet masussa, joten yritän nyt mennä lepäileen.
:wave:
Onnea suti :flower: ja kiitos synnäristä!
Jokohan ne muutkin synnyttäjät pian kotiutuvat kertoilemaan juttuja...
Tänään iski kovat issiaskivut ja väsymys vain jatkuu
Pulla on ollut pari päivää hiljakseen, on kyllä liikkunut mutta harvakseltaan! Onneksi on neuvola tänään.
Jännätään nyt kuka seuraavaksi
Jokohan ne muutkin synnyttäjät pian kotiutuvat kertoilemaan juttuja...
Tänään iski kovat issiaskivut ja väsymys vain jatkuu
Pulla on ollut pari päivää hiljakseen, on kyllä liikkunut mutta harvakseltaan! Onneksi on neuvola tänään.
Jännätään nyt kuka seuraavaksi
LELLU: Kiitos synnäristä! On noita vaan kiva lukea kun itsellä alkaa h-hetki lähenemään! Hienosti on kasvanut jo teidän poika. Miten arki kahden pienen kanssa sujuu? Koskas sun esikoinen on syntynyt?
SUTI: Kiitos synnäristä!!
HÄTÄSEKTIOSTA: Nukutetaanko siinä? Onko täällä ketään kenet olisi nukutettu sektioon?
DINOMAMMA/KÄYNNISTYKSESTÄ: Itsellä takana yksi käynnistys, ja itselläni se oli raju. Mutta silti jäi positiivinen mielikuva, synnytys eteni hyvin vaikka supistukset olivat heti alusta asti kovia. Kokemusta on hallitsemattomista supistuksista, joissa ei mitään taukoa ja synnytys silti pysähtynyt ja tämä kaikki ei käynnistetyssä synnytyksessä. Eli käynnistetty oli paljon positiivisempi kokemus kuitenkin...saa nähdä miten nyt käy.
Kiitos myötätunnosta...kiitos kuntoutuksen, polvi taipuu jo eli olen täysin valmis synnyttämään!!
HOMEOPAATTISISTA: Onkos täällä ketään kenellä käytössä homeopaatiset näin loppuraskaudesta ja synnytyksessä...tai aikaisempia kokemuksia niistä???
PÖTKYLÄ: Huomasin just et sinäkin olet onnistunut kaatumaan! Tuhannesti halauksia ja voimia. Tällainen jatkuva särky on kaameaa näin loppuraskaudesta kun se valitettavasti tulee kaikkien loppuraskauden juttujen lisäksi. Itse pelkään myös että tätä edessä vielä 3-4vk jos eivät käynnistä. Ison vauvan ponnistamista minäkin hieman pelkään (kaksi aikaisempaa olleet n. 4kg hieman alle).
Mutta nyt alaselässä/lantiossa on sellainen hermo"vamma", että jo isolla hädällä käyminen on välillä tuskaisaa. Saati sitten kun ponnistaa sellaisen 4kg tähän maailmaan. Se kyllä jo pelottaa...onneksi ponnistukset on olleet mulla suht.lyhyitä toivottavasti tämäkin.
Synnytyksen vaikein kohta on mulla se kun vauva laskeutuu tuonne lantioon ja selän hermot joutuvat puristuksiin...silloin lantiossa on niin kauhea polte vaikkei supistaisi...eli tuntuu ettei kivussa ole mitään taukoja. Sitä kestä kyllä jonkin aikaa, kunhan synnytys ei venahda liian pitkäksi (viimeksi se vaihe kesti 10h ja luulin kuolevani...eli sitä enemmän pelkään kuin tuon ison vauvan ponnistamista).
Meillä näyttää olevan lasketut aja ihan vierekkäin, saa nähdä kumpi on ensin synnärillä vaavia hakemassa!! Onko sulla ollut mitään ennakoivia merkkejä vielä?
CATTIE: Tosiaan mulla on ollut kaikissa raskauksissa tämä RD. Ja kaksi ekaa eivät ole olleet isoja vaikka ensin siltä on vaukuttanut. Ekassa raskaudessa painoarvio oli lopulta 3,7kg RV 38+3 ja tyttö oli hieman alle 4 kg kun syntyi rv 39+3 (käynnistettiin raskausmyrkytyksen takia) Toisessa sama painoarvio samoilla viikoilla ja syntyi 40+3 ja oli alle 4kg.
Itse koen noissa koko asioissa ongelmaksi juuri tämän rd:n koska silloinhan vauvan kasvua on vaikea arvioida. Normaalisti kun vauva ei enää kauheasti kasva lasketun ajan jälkeen, mutta kun on rd voi vauva kasvaakin yhtäkkiä viikossakin paljon enemmän kuin normaalisti. Siksi on tyhmää että vetoavat siihen ettei vauva kasva enää viimeisinä viikkoina, koska tämähän ei päde meihin diabeetikkoihin.
Nyt mulla on ollut paastoarvot säännöllisesti koholla lähes aina yli 5. Ja yö insuliiniakin on harkittu, sitä ei kuitenkaan aloitettu...toivonkin että tämä vaikuttaisi käynnistyspäätökseen.
Käynnistystä en sinällään pelkää, koska eka synnytys käynnistettiin ja se oli mulla paljon helpompi kuin toinen jota ei käynnistetty. Mutta mieluiten tietenkin lähtisi itsellään syntymään vähän ennen LA:ta.
NUUSKIS: SUPISTUKSIA sinnepäin!!
TAMMIÄITI: Joo, tosiaan rauhallinen vaavi tämä on...ei paljon hötkyile. Mahassa rauhalliset vauvat ovat yleensä synnyttyäänkin rauhallisia. Enemmän olen huolissani tämän kaverin sykkeistä, jotka ovat toooosiiii tasaiset ja vain 120 vaikka liikkuisikin.
Onko kellään muulla matalasykkeistä vauvaa?? Täällä siis syke liikkuessankin 120 ja vaikka kuinka sykkeitä mitataan eri asennoissa (kääntyilen eri kyljille yms..) niin silti vain tuo 120. Se kyllä laittaa huolestumaan.
t.pikkuinenko ja masu-vaavi rv 38
Parin päivän päästä olisikin vyöhyketerapia..ihanaa ja eilen aloitin homeopaattiset synnytystä varten!
SUTI: Kiitos synnäristä!!
HÄTÄSEKTIOSTA: Nukutetaanko siinä? Onko täällä ketään kenet olisi nukutettu sektioon?
DINOMAMMA/KÄYNNISTYKSESTÄ: Itsellä takana yksi käynnistys, ja itselläni se oli raju. Mutta silti jäi positiivinen mielikuva, synnytys eteni hyvin vaikka supistukset olivat heti alusta asti kovia. Kokemusta on hallitsemattomista supistuksista, joissa ei mitään taukoa ja synnytys silti pysähtynyt ja tämä kaikki ei käynnistetyssä synnytyksessä. Eli käynnistetty oli paljon positiivisempi kokemus kuitenkin...saa nähdä miten nyt käy.
Kiitos myötätunnosta...kiitos kuntoutuksen, polvi taipuu jo eli olen täysin valmis synnyttämään!!
HOMEOPAATTISISTA: Onkos täällä ketään kenellä käytössä homeopaatiset näin loppuraskaudesta ja synnytyksessä...tai aikaisempia kokemuksia niistä???
PÖTKYLÄ: Huomasin just et sinäkin olet onnistunut kaatumaan! Tuhannesti halauksia ja voimia. Tällainen jatkuva särky on kaameaa näin loppuraskaudesta kun se valitettavasti tulee kaikkien loppuraskauden juttujen lisäksi. Itse pelkään myös että tätä edessä vielä 3-4vk jos eivät käynnistä. Ison vauvan ponnistamista minäkin hieman pelkään (kaksi aikaisempaa olleet n. 4kg hieman alle).
Mutta nyt alaselässä/lantiossa on sellainen hermo"vamma", että jo isolla hädällä käyminen on välillä tuskaisaa. Saati sitten kun ponnistaa sellaisen 4kg tähän maailmaan. Se kyllä jo pelottaa...onneksi ponnistukset on olleet mulla suht.lyhyitä toivottavasti tämäkin.
Synnytyksen vaikein kohta on mulla se kun vauva laskeutuu tuonne lantioon ja selän hermot joutuvat puristuksiin...silloin lantiossa on niin kauhea polte vaikkei supistaisi...eli tuntuu ettei kivussa ole mitään taukoja. Sitä kestä kyllä jonkin aikaa, kunhan synnytys ei venahda liian pitkäksi (viimeksi se vaihe kesti 10h ja luulin kuolevani...eli sitä enemmän pelkään kuin tuon ison vauvan ponnistamista).
Meillä näyttää olevan lasketut aja ihan vierekkäin, saa nähdä kumpi on ensin synnärillä vaavia hakemassa!! Onko sulla ollut mitään ennakoivia merkkejä vielä?
CATTIE: Tosiaan mulla on ollut kaikissa raskauksissa tämä RD. Ja kaksi ekaa eivät ole olleet isoja vaikka ensin siltä on vaukuttanut. Ekassa raskaudessa painoarvio oli lopulta 3,7kg RV 38+3 ja tyttö oli hieman alle 4 kg kun syntyi rv 39+3 (käynnistettiin raskausmyrkytyksen takia) Toisessa sama painoarvio samoilla viikoilla ja syntyi 40+3 ja oli alle 4kg.
Itse koen noissa koko asioissa ongelmaksi juuri tämän rd:n koska silloinhan vauvan kasvua on vaikea arvioida. Normaalisti kun vauva ei enää kauheasti kasva lasketun ajan jälkeen, mutta kun on rd voi vauva kasvaakin yhtäkkiä viikossakin paljon enemmän kuin normaalisti. Siksi on tyhmää että vetoavat siihen ettei vauva kasva enää viimeisinä viikkoina, koska tämähän ei päde meihin diabeetikkoihin.
Nyt mulla on ollut paastoarvot säännöllisesti koholla lähes aina yli 5. Ja yö insuliiniakin on harkittu, sitä ei kuitenkaan aloitettu...toivonkin että tämä vaikuttaisi käynnistyspäätökseen.
Käynnistystä en sinällään pelkää, koska eka synnytys käynnistettiin ja se oli mulla paljon helpompi kuin toinen jota ei käynnistetty. Mutta mieluiten tietenkin lähtisi itsellään syntymään vähän ennen LA:ta.
NUUSKIS: SUPISTUKSIA sinnepäin!!
TAMMIÄITI: Joo, tosiaan rauhallinen vaavi tämä on...ei paljon hötkyile. Mahassa rauhalliset vauvat ovat yleensä synnyttyäänkin rauhallisia. Enemmän olen huolissani tämän kaverin sykkeistä, jotka ovat toooosiiii tasaiset ja vain 120 vaikka liikkuisikin.
Onko kellään muulla matalasykkeistä vauvaa?? Täällä siis syke liikkuessankin 120 ja vaikka kuinka sykkeitä mitataan eri asennoissa (kääntyilen eri kyljille yms..) niin silti vain tuo 120. Se kyllä laittaa huolestumaan.
t.pikkuinenko ja masu-vaavi rv 38
Parin päivän päästä olisikin vyöhyketerapia..ihanaa ja eilen aloitin homeopaattiset synnytystä varten!
Olipas lukemista..
Mulla ei ikävä kyllä ole ollut mahdollista jutella äidin kanssa synnytyksistä kun hän on ollut kuolleena jo 15 vuotta.Sen verran olen neuvolakorteista katsonut että mun veljen kanssa sillä oli imukuppisynnytys niinkuin mulla esikon kanssa,syykin imukuppiin iahn sama...toinen synnytys mennyt hyvin ja alle 8 tunnin!mut mä olen tullut 2 vkoa yliaikaisena :|
Sehän tässä on aina harmittanut ja surettanut kun oma äiti ei ole ollut mukana mun elämän isoissa tapahtumissa...lakkiaiset,häät ja lasten syntymät olen kokenut ilman häntä
:'( onneksi mulla on hyvät välit isään ja hänen vaimoonsa.
Liikkumisesta masussa:mun kaverin vauva tuskin liikkui mahassa ja lähtikin liikkeelle hyvin rauhallisesti ja on ollut tosi tasainen vauva ja taapero koko ajan.eli voihan sillä olla jotain merkitystä että jos on masussa rauhallinen niin jatkaa samaa rataa.siinä tapauksessa tästä mun tylleröstä tulee hieman sisartaan rauhallisempi
Pikkuinenko:käsittääkseni hätäsektiossa nukutetaan aina mut kiireellisessä ei välttämättä.hätäsektiossa kun ottavat vauvan tarv.8min ulos niin ei siinä paljon ehditä puudutella.meillä sanottiin naistenklinikalla että hätäsektiosanan kun kuulee niin silloin mennään tukka putkella ja isäkin jää synnytyssaliin odottamaan eli ei ehditä opastaa häntä mukaan.
Maija:kyllä sitä nopeasti oppii miten vauva kannattaa pukea sisällä ja ulkona.sisälläkään alkuun ei hirveesti päällä tarvi olla koska vauvahan on pääasiassa sylissä.kyllä meillä riitti body ja potkarit/sukkahousut sisävaatteiksi.hattua ei pidetty sisällä.nyt tässä nykyisessä asunnossa on tosi kylmät lattiat että sitten kun lähtee liikkeelle tai köllii enemmän lattialla niin pitää varmaan pukea enemmän...
nyt täytyy taas taustailla vähän aikaa ja sori kaikille joiden juttuja en kommentoinut.ei vaan pysy koossa ajatukset kun niin paljon asiaa täällä!
Mulla ei ikävä kyllä ole ollut mahdollista jutella äidin kanssa synnytyksistä kun hän on ollut kuolleena jo 15 vuotta.Sen verran olen neuvolakorteista katsonut että mun veljen kanssa sillä oli imukuppisynnytys niinkuin mulla esikon kanssa,syykin imukuppiin iahn sama...toinen synnytys mennyt hyvin ja alle 8 tunnin!mut mä olen tullut 2 vkoa yliaikaisena :|
Sehän tässä on aina harmittanut ja surettanut kun oma äiti ei ole ollut mukana mun elämän isoissa tapahtumissa...lakkiaiset,häät ja lasten syntymät olen kokenut ilman häntä
:'( onneksi mulla on hyvät välit isään ja hänen vaimoonsa.
Liikkumisesta masussa:mun kaverin vauva tuskin liikkui mahassa ja lähtikin liikkeelle hyvin rauhallisesti ja on ollut tosi tasainen vauva ja taapero koko ajan.eli voihan sillä olla jotain merkitystä että jos on masussa rauhallinen niin jatkaa samaa rataa.siinä tapauksessa tästä mun tylleröstä tulee hieman sisartaan rauhallisempi
Pikkuinenko:käsittääkseni hätäsektiossa nukutetaan aina mut kiireellisessä ei välttämättä.hätäsektiossa kun ottavat vauvan tarv.8min ulos niin ei siinä paljon ehditä puudutella.meillä sanottiin naistenklinikalla että hätäsektiosanan kun kuulee niin silloin mennään tukka putkella ja isäkin jää synnytyssaliin odottamaan eli ei ehditä opastaa häntä mukaan.
Maija:kyllä sitä nopeasti oppii miten vauva kannattaa pukea sisällä ja ulkona.sisälläkään alkuun ei hirveesti päällä tarvi olla koska vauvahan on pääasiassa sylissä.kyllä meillä riitti body ja potkarit/sukkahousut sisävaatteiksi.hattua ei pidetty sisällä.nyt tässä nykyisessä asunnossa on tosi kylmät lattiat että sitten kun lähtee liikkeelle tai köllii enemmän lattialla niin pitää varmaan pukea enemmän...
nyt täytyy taas taustailla vähän aikaa ja sori kaikille joiden juttuja en kommentoinut.ei vaan pysy koossa ajatukset kun niin paljon asiaa täällä!
Hätäsektiossa äiti nukutetaan, ja ainakin ennen, on viiltokin tehty pystyyn mahaan. Näin saadaan vauva nopeimmin ulos. Gynekologilla on jo veitsi kädessä, kun narkkari antaa nukutusaineen äidille. TArkoituksena se, että vauvalle asti ei edes ehdi ne nukutusaineet mennä. Ja tietenkin muutenkin on vauvan voinnin puolesta kiire. Siis hätäsektiopäätöksestä ei mene kuin muutamina minuutteja niin vauva on jo ulkona. Se on aika härdelliä se. Isätkään ei mukaan pääse.
Kiireellinen sektio tehdään myös saman tien päätöksen jälkeen, mutta siinä ehditään puuduttaa äiti, eli ei välittömästä hengenhädästä ole kyse. Mutta päätöksen jälkeen ei vauvan syntymään tässäkään mikään pitkä aika mene.
Elektiivinen sektio sitten on se, mikä on jo etukäteen päätetty, äiti tulee ajanvaurauksella jne.
Kiireellinen sektio tehdään myös saman tien päätöksen jälkeen, mutta siinä ehditään puuduttaa äiti, eli ei välittömästä hengenhädästä ole kyse. Mutta päätöksen jälkeen ei vauvan syntymään tässäkään mikään pitkä aika mene.
Elektiivinen sektio sitten on se, mikä on jo etukäteen päätetty, äiti tulee ajanvaurauksella jne.
Meillä muuten vauvalla sykkeet usein ton 120-130. Mut liikkuessa sitten nopeutuvat n 140. Ei mitään korkeita, mutta täysin normaaleja. Synnyttyään vauvoilla on sykkeet yleensä n 110-160 välillä. Isolla täysiaikaisella voi olla leposyke unessa vähän alle 100, ja ihan ok. Sit taas itkiessä sykkeet nousee helposti 180-200.
Onnea Suti :flower:
Täällä ollut epäsäännöllisiä supistuksia jo useamman päivän muutama kerrallaan... mutta ei siis mitään säännöllistä... mutta onhan tässä vielä aikaa la:han (joka on lukemani perusteella kyllä aikas harvinainen syntymäpäivä reilu kaksi viikkoa... Äitini ja siskojeni kanssa ollaan juteltu synnytyksistä, toisella siskolla molemmat olleet "perussynnytyksiä", noin 15-20h, toisella sektio ja perussynnytys, äidilläni kaksi sektiota, ja minä sitten 3 viikkoa etuajassa.. saa nähdä kiirehtiikö tämä meidän pieni äitinsä tavoin
Ihana tämä keli tosiaan - auringonpaistetta pakkasessa Ihanata!!! Kävelylenkki takana ja vielä meinasin lähteä alemyynteihin...
lapsivettä ei siis todennäköisesti multa tullut, on ollut yli 11h väliä "lorahteluilla" ja terkkari oli sitä mieltä ettei noin pitkiä välejä ole, vaikka lapsivettä vain tihkuisi. Kuka muu olikaan kysynyt asiasta terkkarilta?
Onko muilla ollut vastaavaa: käyn pissalla, ja ensin pissaa tulee ok, sitten tulee kova paine alapäähän ja tuntuu että jokin liikahtaa (pää ilm. painaa virtsarakkoa...) ja tuon jälkeen paineen tunne häviää ja tulee vielä vähän pissaa (tätä luulin aluksi lapsivedeksi, mutta terkkarin mukaan vauvan pää alhaalla ollessaan voi painaa "tukkeeseen" virtsarakkoa-ja putkea ja pissaa jäädä ikäänkuin tulematta, ja hetken päästä kun liikahtaa niin tulee loputkin..) Onko muut kuullu vastaavasta? Todella paine tuntuu siltä kuin vauva tulisi justiinsa ulos..mutta se tunn kestää vain hetkisen, kunnes lorahtaa taas pönttöön.. Anteeksi nyt tälläinen pissajuttu :ashamed:
Nyt kaupungille
Maya ja Aarre 37+5
Täällä ollut epäsäännöllisiä supistuksia jo useamman päivän muutama kerrallaan... mutta ei siis mitään säännöllistä... mutta onhan tässä vielä aikaa la:han (joka on lukemani perusteella kyllä aikas harvinainen syntymäpäivä
reilu kaksi viikkoa... Äitini ja siskojeni kanssa ollaan juteltu synnytyksistä, toisella siskolla molemmat olleet "perussynnytyksiä", noin 15-20h, toisella sektio ja perussynnytys, äidilläni kaksi sektiota, ja minä sitten 3 viikkoa etuajassa.. saa nähdä kiirehtiikö tämä meidän pieni äitinsä tavoin Ihana tämä keli tosiaan - auringonpaistetta pakkasessa
Ihanata!!! Kävelylenkki takana ja vielä meinasin lähteä alemyynteihin...lapsivettä ei siis todennäköisesti multa tullut, on ollut yli 11h väliä "lorahteluilla" ja terkkari oli sitä mieltä ettei noin pitkiä välejä ole, vaikka lapsivettä vain tihkuisi. Kuka muu olikaan kysynyt asiasta terkkarilta?
Onko muilla ollut vastaavaa: käyn pissalla, ja ensin pissaa tulee ok, sitten tulee kova paine alapäähän ja tuntuu että jokin liikahtaa (pää ilm. painaa virtsarakkoa...) ja tuon jälkeen paineen tunne häviää ja tulee vielä vähän pissaa (tätä luulin aluksi lapsivedeksi, mutta terkkarin mukaan vauvan pää alhaalla ollessaan voi painaa "tukkeeseen" virtsarakkoa-ja putkea ja pissaa jäädä ikäänkuin tulematta, ja hetken päästä kun liikahtaa niin tulee loputkin..) Onko muut kuullu vastaavasta? Todella paine tuntuu siltä kuin vauva tulisi justiinsa ulos..mutta se tunn kestää vain hetkisen, kunnes lorahtaa taas pönttöön.. Anteeksi nyt tälläinen pissajuttu :ashamed:
Nyt kaupungille
Maya ja Aarre 37+5
Mulla ei oo kokemuksia kuin hikilinko vauvoista, että kyllä vaan meidän lapset on hikoilleet ihan vauvasta saakka.tällä nykyiselläkään vauvalla ei voi olla päällä enempää kuin yks vaatekerta... tällä hetkellä siis tommonen koko puku ja sukat ja on koko ajan ihan lämmin.. Meillä tällä hetkellä sisälämpötila jotain 22... vain lattialla on kylmä, mut ei se vauva siellä sentään ole.
Oli kiva kuulla että joku tykkäs kuulla mewidän päivistäkin.. kyllä tää ihan omanlaistaan on tää vauva arki =) =)
Saapis ja Jesse1vko 6pvä
Oli kiva kuulla että joku tykkäs kuulla mewidän päivistäkin.. kyllä tää ihan omanlaistaan on tää vauva arki =) =)
Saapis ja Jesse1vko 6pvä
Tulin pikaisesti ilmoittamaan että 1.1.2008 Meille syntyi pikkuinen prinsessa. Pituutta neidillä 51cm ja painoa 3680g.
Synnytys oli tällä kertaa tosi pikanen, supistukset alkoivat klo: 04.23 ja tyttö syntyi klo: 07.25. eli synnytys kesti 3 h 2min.
eilen kotiuduttiin.
Halinappi ja pikku prinsessa
Synnytys oli tällä kertaa tosi pikanen, supistukset alkoivat klo: 04.23 ja tyttö syntyi klo: 07.25. eli synnytys kesti 3 h 2min.
eilen kotiuduttiin.
Halinappi ja pikku prinsessa
Halinappi: PALJON ONNEA PRINSESSAN SYNTYMÄN JOHDOSTA! :flower: :heart: :hug: Ihana, että alkaa näitä vauvoja siunaantumaan pikku hiljaa. Käyhän kertomassa vauva-arjestanne täällä aina kun ehdit. =)
Onkohan Saaru edelleen Oys:ssa, kun ei ole kuulunut mitään?
Maya: Kuulostaapa tutulta nuo sun pissahommat. Mulla on ihan samanlaista. Olenh tulkinnut sen myös niinku sä eli vauva liikuttelee päätään välillä ja tekee "tukoksia" pissantuloon. Mulla ainakin vauvan pää on jo niin alhaalla, että tuntuu välillä muutenkin siltä kuin ois pallo jalkovälissä.
Jaahas, jään nyt taustalle roikkumaan ja päästän miehen välillä koneelle nettiin.
Tammiäiti
Onkohan Saaru edelleen Oys:ssa, kun ei ole kuulunut mitään?
Maya: Kuulostaapa tutulta nuo sun pissahommat. Mulla on ihan samanlaista. Olenh tulkinnut sen myös niinku sä eli vauva liikuttelee päätään välillä ja tekee "tukoksia" pissantuloon. Mulla ainakin vauvan pää on jo niin alhaalla, että tuntuu välillä muutenkin siltä kuin ois pallo jalkovälissä.
Jaahas, jään nyt taustalle roikkumaan ja päästän miehen välillä koneelle nettiin.
Tammiäiti
Onnea kaikille vauvaantuneille!! :hug:
Ei mä en kestä lukea näitä ku niin monella jo vauva kotona. Ite näin viime yönä unta et vauva oli jo syntyny, ja ette arvaa ku heräsin, minkälainen olo oli ku tajus et se oliki vaan unta.. :'( No kait se on viel jokunen viikko kestettävä tarvittaessa.
Nyt ei ainakaa mitää viitteitä siitä et vähään aikaa olis tulossa. Vaik voiha se yhtäkkiä muuttua.
Eilen olin lääkärineuvolassa, laittovat lähetteen äitipolille vauvan kokoarvioon ku tuntu lääkärin mielestä aika isolta, ja kun jo sillo edellis kerralla lupailivat et jos kovin isoa pukkaamassa niin sit mahdollisesti käynnistetää, tai ei ainakaa päästetä yliajalle. Ja ku tää esikoinen, niin ei se kovin kiva olis heti käyä pukkaamassa joku 4,5 kg maailmaan. Et nyt vaan odottelemaan millo postilaatikosta kolahtaa se aika, ja et mitä siellä sit sanotaa.. Pään pidän kovana ainaki et jos iso on niin asialle tehdään jotain!
Toisaalta jos tää syntyis 20. päivä niin sopis kyl meille, nimittäin ollaan ruvettu seurustelee 20.3.2004 kihloihin 20.2.2006 ja naimisiin 20.1.2007 et saa nähä saako jatkoa ja olisha se iha mukava hääpäivänä... B)
Ansku rv 38
Ei mä en kestä lukea näitä ku niin monella jo vauva kotona. Ite näin viime yönä unta et vauva oli jo syntyny, ja ette arvaa ku heräsin, minkälainen olo oli ku tajus et se oliki vaan unta.. :'( No kait se on viel jokunen viikko kestettävä tarvittaessa.
Nyt ei ainakaa mitää viitteitä siitä et vähään aikaa olis tulossa. Vaik voiha se yhtäkkiä muuttua.
Eilen olin lääkärineuvolassa, laittovat lähetteen äitipolille vauvan kokoarvioon ku tuntu lääkärin mielestä aika isolta, ja kun jo sillo edellis kerralla lupailivat et jos kovin isoa pukkaamassa niin sit mahdollisesti käynnistetää, tai ei ainakaa päästetä yliajalle. Ja ku tää esikoinen, niin ei se kovin kiva olis heti käyä pukkaamassa joku 4,5 kg maailmaan. Et nyt vaan odottelemaan millo postilaatikosta kolahtaa se aika, ja et mitä siellä sit sanotaa.. Pään pidän kovana ainaki et jos iso on niin asialle tehdään jotain!
Toisaalta jos tää syntyis 20. päivä niin sopis kyl meille, nimittäin ollaan ruvettu seurustelee 20.3.2004 kihloihin 20.2.2006 ja naimisiin 20.1.2007 et saa nähä saako jatkoa ja olisha se iha mukava hääpäivänä... B)
Ansku rv 38
Onnea Halinapille ja perheelle pienestä prinsessasta :flower:
Onpas tänne tullut juttua yhden päivän aikana. Huh huh, kivahan juttuja on lukea, kuluu aika ainakin aika hyvin!
Maya mä kyselin terkkarilta tosta lapsiveden tihkumisesta kans, kun mulla on välillä ollut sellainen tunne että tulee jotain muuta kun valkkaria (makeahko tuoksu), mutta terkkari oli sitä mieltä että kyllä sitä tihuttaisi vähän niinkuin tämän tästä eikä vain silloin tällöin tai pitkän tauon jälkeen!
Ja tosta pissaamisesta, kyllä se täälläkin on just tota itseään. Välillä tuntuu siltä että tulee housuun ja kun menee pöntölle niin tippa tai kaksi. Samantien kun nousee niin saa aloittaa koko homman alusta. Ihanaa!
Äidin kanssa jutustelusta, meillä muori on myöskin ollut kuolleena jo toistakymmentä vuotta, mutta äitini kuului niihin ihmisiin jotka puhuivat synnytyksestä alinomaa, joten muistan niitä kerrottuja juttuja. Meitä on siis yhteensä 4 tytärtä ja minä olen toiseksi nuorin. Ensimmäiset (kaksoset, joista toinen kuoli pian syntymän jälkeen) syntyivät sektiolla ja me loput ollaan tultu "syöksynä", pisin synnytys on ollut kestoltaan 3 tuntia (tiedä sitten onko legendaa vai ihan totta ).
Vanhemmilla siskoillani on jo omia lapsia ja heillä molemmilla on jouduttu käynnistämään synnytykset kun kroppa ei ole omin voimin toiminut. Vanhimmalla siskolla ei ole edes käynnistykset auttaneet, vaan lapset on lopulta saatu ulos sektiolla, eikä isosiko siis edes tiedä miltä supistukset tuntuvat (väittää kivenkovaa ettei ole kokenut edes jälkisupistuksia). Toiseksi vanhin sisko on kertonut että supistukset ovat olleet paljon miellyttävämpiä kuin esim hammaslääkärissä käynti, joten nähtäväksi jää minkälainen minun kokemuksestani tulee. Kaikilla kun näyttää menevän ihan omia polkujaan nuo jutut.
Tänään kävin siis neuvolassa ja vaikka vauva on laskeutunut hyvin niin sf-mitta oli taas kasvanut huimaa vauhtia. Tämän kertainen terveydenhoitaja pyysi jopa kolleegansa mittaamaan uskomatonta tulosta ja molemmat saivat saman 43cm. Huh huh. Ensiviikon neuvolassa sitten mietitään laittavatko vielä lähetteen äitiyspolille käynnistystä varten. Mullakin kun on toi raskausdiabetes, niin vauva voi kasvaa ihan miten vaan vielä näin loppuvaiheessakin.
Verenpaineetkin ovat kovasti nousussa, mutta onneksi pissa oli ihan puhdas joten ei varmaankaan tarvitse ainakaan kovasti mitään raskausmyrkytystä pelätä?
Mulla siis paino taas pudonnut reilun kilon verran, mutta vielä on turvotusta jäljellä, jos joku haluaa niin täältä vaan hakemaan
Ennakoivia oireitahan mulla on ollut jo monta viikkoa, mutta saattavat siis kestää ihan sinne laskettuun aikaankin asti. Supistelee ihan päivittäin, myös kipeästi, ja suoli tyhjenee ihan kiitettävää tahtia. Mutta nyt olen asennoitunut niin, ettei tämä ipana kovin helpolla aio ulos tulla, vaikka mitä tekisin.
Saapikselle vielä isot kiitokset että jaksat käydä kertoilemassa meille teidän touhuista!
Ja Sutille kiitokset synnytyskertomuksesta!
Pötkylä ja pötsimönkijä 38+1
Onpas tänne tullut juttua yhden päivän aikana. Huh huh, kivahan juttuja on lukea, kuluu aika ainakin aika hyvin!
Maya mä kyselin terkkarilta tosta lapsiveden tihkumisesta kans, kun mulla on välillä ollut sellainen tunne että tulee jotain muuta kun valkkaria (makeahko tuoksu), mutta terkkari oli sitä mieltä että kyllä sitä tihuttaisi vähän niinkuin tämän tästä eikä vain silloin tällöin tai pitkän tauon jälkeen!
Ja tosta pissaamisesta, kyllä se täälläkin on just tota itseään. Välillä tuntuu siltä että tulee housuun ja kun menee pöntölle niin tippa tai kaksi. Samantien kun nousee niin saa aloittaa koko homman alusta. Ihanaa!
Äidin kanssa jutustelusta, meillä muori on myöskin ollut kuolleena jo toistakymmentä vuotta, mutta äitini kuului niihin ihmisiin jotka puhuivat synnytyksestä alinomaa, joten muistan niitä kerrottuja juttuja. Meitä on siis yhteensä 4 tytärtä ja minä olen toiseksi nuorin. Ensimmäiset (kaksoset, joista toinen kuoli pian syntymän jälkeen) syntyivät sektiolla ja me loput ollaan tultu "syöksynä", pisin synnytys on ollut kestoltaan 3 tuntia (tiedä sitten onko legendaa vai ihan totta ).
Vanhemmilla siskoillani on jo omia lapsia ja heillä molemmilla on jouduttu käynnistämään synnytykset kun kroppa ei ole omin voimin toiminut. Vanhimmalla siskolla ei ole edes käynnistykset auttaneet, vaan lapset on lopulta saatu ulos sektiolla, eikä isosiko siis edes tiedä miltä supistukset tuntuvat (väittää kivenkovaa ettei ole kokenut edes jälkisupistuksia). Toiseksi vanhin sisko on kertonut että supistukset ovat olleet paljon miellyttävämpiä kuin esim hammaslääkärissä käynti, joten nähtäväksi jää minkälainen minun kokemuksestani tulee. Kaikilla kun näyttää menevän ihan omia polkujaan nuo jutut.
Tänään kävin siis neuvolassa ja vaikka vauva on laskeutunut hyvin niin sf-mitta oli taas kasvanut huimaa vauhtia. Tämän kertainen terveydenhoitaja pyysi jopa kolleegansa mittaamaan uskomatonta tulosta ja molemmat saivat saman 43cm. Huh huh. Ensiviikon neuvolassa sitten mietitään laittavatko vielä lähetteen äitiyspolille käynnistystä varten. Mullakin kun on toi raskausdiabetes, niin vauva voi kasvaa ihan miten vaan vielä näin loppuvaiheessakin.
Verenpaineetkin ovat kovasti nousussa, mutta onneksi pissa oli ihan puhdas joten ei varmaankaan tarvitse ainakaan kovasti mitään raskausmyrkytystä pelätä?
Mulla siis paino taas pudonnut reilun kilon verran, mutta vielä on turvotusta jäljellä, jos joku haluaa niin täältä vaan hakemaan
Ennakoivia oireitahan mulla on ollut jo monta viikkoa, mutta saattavat siis kestää ihan sinne laskettuun aikaankin asti. Supistelee ihan päivittäin, myös kipeästi, ja suoli tyhjenee ihan kiitettävää tahtia. Mutta nyt olen asennoitunut niin, ettei tämä ipana kovin helpolla aio ulos tulla, vaikka mitä tekisin.
Saapikselle vielä isot kiitokset että jaksat käydä kertoilemassa meille teidän touhuista!
Ja Sutille kiitokset synnytyskertomuksesta!
Pötkylä ja pötsimönkijä 38+1
Pikaseen kirjoittaan että kotona ollaan ja kaikki meni loistavasti. Aatto sitten päätti tullakin ittekseen ja ajoissa maailmaa. Ja nopsaa synnytyskin eteni, kirjoittelen lisää/enemmän siitä sitten toisella kertaan..
Nyt vain tärkeimmät:
Mahti-Aatto syntyi 2.1 klo 22 pojalla mahtavsti mittaa 4,3kg ja 53,5cm
Nyt luen teiän kuulumisia ja koitan päivittää listaa..
Onnellinen Aaton syliin saanut Saaru
:heart:
Elikkäs kotiuduin LYHKIN mukaisesti 24-48h jälkeen. Siinä oli pikä lista mitkä kriteerit on että pääsee kotiin ja sitten meillä on lyhkikäyntii maanantaina siellä osastolla jollain lääkäri katsoo uudelleen. Mutta näistä kaikista lisää sitten vaikka huomenissa! Nyt nautitaan perheen kesken Aattomihestä ja minä kotona olemisesta!
Onnea myös muille vauvan saaneille!
Nyt vain tärkeimmät:
Mahti-Aatto syntyi 2.1 klo 22 pojalla mahtavsti mittaa 4,3kg ja 53,5cm
Nyt luen teiän kuulumisia ja koitan päivittää listaa..
Onnellinen Aaton syliin saanut Saaru
:heart:
Elikkäs kotiuduin LYHKIN mukaisesti 24-48h jälkeen. Siinä oli pikä lista mitkä kriteerit on että pääsee kotiin ja sitten meillä on lyhkikäyntii maanantaina siellä osastolla jollain lääkäri katsoo uudelleen. Mutta näistä kaikista lisää sitten vaikka huomenissa! Nyt nautitaan perheen kesken Aattomihestä ja minä kotona olemisesta!
Onnea myös muille vauvan saaneille!
Onnittelut Saarulle ja perheelle isosta pikkumiehestä :flower: ja kuvankin olet jo ehtinyt laittaa!
Onnittelut Halinapilleja perheelle pikku prinsessasta :flower:
Näitä vauvauutisia on kiva lukea, varsinkin kun jo hetken aikaa niitä odoteltiinkin täällä palstalla . Palailen myöhemmin kirkjoittelemaan lisää...
Afu ja mini 37+4
Onnittelut Halinapilleja perheelle pikku prinsessasta :flower:
Näitä vauvauutisia on kiva lukea, varsinkin kun jo hetken aikaa niitä odoteltiinkin täällä palstalla
. Palailen myöhemmin kirkjoittelemaan lisää...Afu ja mini 37+4