Mä laitoin tost hallituksen raippapaketista aikas pitkän postauksen tonne ison puolen ketjuun, niin en viitti laittaa sitä tähän.
Mun mielestä raipan, saksien ja juustohöylän sijaan hommassa olis rakennemuutoksen paikka. Kuinka helvetisti fyrkkaa palaa täysin turhaan byrokratiaan, päällekäisyyksiin ja siihen, et rengasta vaihtaessa oleellista on tunkin kierrosten laskeminen ja lisää työtä saadaan jos tunkkia pyöritetään muutama kierros lisää.
Hyvin simppeli esimerkki on vaik puun kaato omalta tontilta kaava- alueella. Vaatii usein toimenpideluvan, joka maksaa. Se tarttee rekisteröidä, käsitellä, myöntää tai evätä ja arkistoida. Hyväs lykys laho puu ehtii kaatua ittestään ennen kuin se saa kaatumiseen luvan.
Ilmoitusluontoisena toi menis siten, et ilmoitat kaatavasi puun 31.9 ja laitat liitteeksi kuvan kohteesta. Jos se on maisemallisesti merkittävä tms. niin viranomaisella on kaks viikkoa aikaa puuttua asiaan tarvittaessa. Jos ei mitään kuulu, niin puu kumoon. Ihan vastaavia esimerkkejä löytyy läjäpäin ja tommoisilla sais sitä turhaa työtä ja kustannuksia kuriin.
Jos ny jotain säästöä, kannustavuutta tms haetaan, niin yks säästökohde on ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennys. Mulla ei o mitään ammattiyhdistyksiä vastaan, päinvastoin duunarin kannattaa semmoiseen kuulua. Mut ne on yhdistyksiä siinä missä muutkin. Jos katsoo tarpeelliseksi kuulua kamerakerhoon, metsästysseuraan, urheiluseuraan ja vaik puolueeseen, niin ammattiliiton jäsenyys ei sinällään ole noit kummempi. Kyl ammattiliiton pitää osata tehdä ittensä houkuttelevaksi ja tarpeelliseksi muilla konsteilla kuin jäsenmaksun verovähennyksellä.
Jos taas kannustavuutta hakee, niin arvonlisäverovelvollisuuden alarajan vois huoletta nostaa vaik sataantonniin eikä se budjettia heilauttaisi pätkääkään. Kumminkin siten, et yrittäjä vois halutessaan hakeutua alvivelvolliseksi pienemmälläkin liikevaihdolla. Tosta on Vahtera kirjoittanut paljon Iltalehden blogissaan. Harvoin olen persun kanssa samaa mieltä mut tossa kyllä.